Kulttuuria, taidetta ja politiikkaa 30-luvun Suomesta

1930-luvun kulttuurihistoriaa avannut luentosarja keräsi ennätysyleisön pitkin syksyn maanantai-iltoja Turun kaupunginkirjastoon. Blogin pitäjä kyennyt olemaan yhtä aktiivinen kuin yleisö, joten päivitykset sarjan luennoista jäivät uupumaan. Luentosarja keräsi runsaasti kiittävää palautetta, ja opiskelijoiden tuottamissa luentopäiväkirjoissa ja esseissä oli mahdollisuus aistia erilaisten lähestymistapojen ja erityisesti yksilötason näkökulman inspiroivuus. 30-luku ei näyttäydy samana eikä yhtenäisenä tämän luentosarjan jälkeen, vaan sävykkäänä, ristiriitaisena ja aina uusia tulokulmia mahdollistavana – kuten kulttuurihistoria parhaimmillaan.

Elokuvatutkija Kimmo Laine tutustutti yleisön 30-luvun elokuvamaailmaan tuntemattomamman Nyrki Tapiovaaran avantgardististen elokuvien kautta

Tässä vielä kuvakavalkadia loppusyksyn luennoilta, jotka kaikki keräsivät salin täyteen ja useimmiten yleisöä jäi myös aulatilaan. Kiitämme lämpimästi paitsi runsaslukuista yleisöä, myös luennoitsijoita antoisista esityksistä!

Ville Laamanen esitelmöi väitöskirjansa Suuri levottomuus pohjalta satapäiselle yleisölle Olavi Paavolaisen 30-luvun matkoista ja erityisesti aiemmin tuntemattomaksi jääneestä matkasta 30-luvun lopun Neuvostoliittoon.

Kirjailija Sirpa Kähkösen omakohtainen luento oman isoisän Lauri Tuomaisen ja tämän läheisten kohtaloista 30-luvun Suomessa ja Neuvostoliitossa päätti luentosarjan

Olavi Paavolainen liikkui 30-luvun Euroopassa, mutta myös mantereiden yli kuten pitkä matka Etelä-Amerikkaan osoittaa

Lauri ja Elias Tuomaisen sekä jälkimmäisen Klaara-vaimon kohtalot kertovat 30-luvun Suomen vaiettua tarinaa

Otamme mielellämme palautetta vastaan Studia Generaliasta sekä opiskelijoiden että muun yleisön näkökulmasta! Voit lähettää palautetta myös sähköisesti osoitteeseen maarit.leskela@utu.fi

1. Miten luentosarja mahdollisesti muunsi käsityksiäsi 30-luvun Suomesta? Oliko sarjan sisältö se, mitä yleisen teeman kannalta odotit – tarjosiko sarja yllätyksiä, puuttuiko jotain olennaista, mitä lisäisit?

2. Olivatko luennot ja niiden esitystapa sopivan yleistajuisia? Jos olet opiskelija, avasivatko luennot riittävästi myös tutkimuksellista näkökulmaa aikakauteen? Jos eivät, niin mitä olisit kaivannut lisää?

3. Jos järjestämme jatkossa samantapaisia luentosarjoja, mistä aihepiireistä tai vuosikymmenistä olisit kiinnostunut?

4. Opiskelijat: voitte kommentoida kurssin suoritusmuotoa ja opintopisteiden määrä suhteessa tehtyyn työhön. Osallistuisitteko jatkossa tämäntyyppisille kursseille?

Ella Pyhältö lukee Valan runoja maanantai-illan keskustelutilaisuudessa

Syyskuun lopulla koitti yksi 30-lukusarjamme huippuhetkistä, kun saimme vieraaksemme Teatteri Avoimien Ovien produktion Katri Valasta. Luentosarjan järjestäjäkin hyppäsi teatterin improvisaation maailmaan, kun maanantai-illan luennoitsija Siru Kainulainen joutui perumaan luentonsa. Odotettavissa olevan yleisöryntäyksen vuoksi oli syytä keksiä varasuunnitelma, joka onnistui kahden erinomaisen asiantuntijan avulla. Illan tilaisuudessa keskusteltiin Valasta, tämän elämästä ja runoilijuudesta sekä sijainnista 30-luvun poliittisella kentällä yhdessä näytelmän ohjaajan ja kirjoittajan Virpi Haataisen sekä 30-luvun vasemmistoälymystöä laajalti tutkineen kulttuurihistorioitsija Hanne Koiviston kanssa. Sali oli jälleen tupaten täynnä, ja hetki sai erityisen hohteen, kun saimme vieraaksemme Valaa esittävän Ella Pyhällön, joka lennosta otti salin haltuunsa lausumalla kolme Valan runoa.

Vala-näytelmä rakentuu Aurinkobaletin tiloihin

Turun Sanomat huomioi teatterivierailun näyttävästi

Seuraavan illan näytelmän esitys sai lisää innostuneita katsojia maanantai-illan keskustelun perusteella, ja Aurinkobaletin tunnelmallinen tila Manillassa täyttyi. Yleisö eli näytelmän mukana. Ella Pyhällön voimakas, intohimoinen tulkinta Valasta valloitti, ja asiantunteva yleisö osasi nauraa Olavi Paavolaisen karikatyyrimäisillekin piirteille. Erkki Vala nousi esiin ennen muuta pikkuveljenä, mutta sai myös arvoisensa huomion yhtenä keskeisenä 30-luvun keskustelijana, kirjoittajana ja ammattimaisena lehtimiehenä.

22. syyskuutta kotimaisen kirjallisuuden tutkija Veli-Matti Pynttäri johdatti jälleen ääriään myöten täynnä olevan salillisen 30-luvun esseekirjoittamisen maailmaan. Muun muassa Lauri Viljasen, Tatu Vaaskiven, Olavi Paavolaisen ja Eino Sormusen tekstit johdattivat pohtimaan esseen lajityyppiä ja merkitystä juuri 30-luvun kontekstissa. Juuri 30-luku tuotti poikkeuksellisenkin paljon esseekirjallisuutta, jota myös luettiin – kävi ilmi, että esimerkiksi Vaaskiven esseet olivat ilmestymisvuonnaan joulun myydyin teos. Lajityypin pohdinta sai miettimään, voisiko tämän hetken esseemuoto olla blogi. Se on samalla tavalla ruohonjuuritason toimintaa ja aktiivista osallistumista ilmaisevaa – kirjallisen tyylilajin kannalta se saattaa toki olla ontuvatkin vertailu. Mutta parhaimmillaan blogi voi tarjota uudenlaisen tilan nykyajan esseelle.

Tuula Karjalaisen luento keskittyi Tove Janssonin maalarin työhön ja varhaisempiin 30-luvun vuosiin, jolloin taiteilija opiskeli Tukholmassa ja Helsingissä, loi sosiaalisia verkostojaan ja muun muassa ystävystyi Sam Vannin kanssa. Vannista tuli tärkeä taiteellinen esikuva ja kumppani taiteenteossa. Janssonin 30-luvun alun monumentaalimaalaukset, kuten hieno, tummanpuhuva Mystinen maisema ja 30-luvun lopun maailmanpolitiikkaa kommentoivat pilapiirrokset muodostavat kiinnostavia valotuksia vuosikymmeneen. Tärkeänä taustana oli myös Janssonin elimellisen tärkeä suhde lapsuudenperheeseen. Ja kyllähän niistä muumeistakin puhuttiin.

Yleisöä kertyi jälleen paikalle runsaasti, nyt sentään saimme kaiuttimien kautta luennon kuuluviin aulatilassa istuville. Toivottavasti kaikki viihtyivät!

HUOM. muistattehan, että ensi viikon maanantaina ei ole luentoa, sarja jatkuu maanantaina 22.9. Veli-Matti Pynttärin luennolla 30-luvun esseisteistä – tervetuloa!

Janssonista kiinnostuneille tiedoksi kaksi kulttuurihistorian blogissa ilmestynyttä häneen liittyvää tekstiä: Tove Jansson Teuvalla ja Tove ja Pellinki

30-luvun Suomen kulttuurihistoriaa valottava sarjamme alkoi syyskuun ensimmäisen päivän iltana ja sarjan suosio jopa yllätti järjestäjät. Olemme iloisia, että näin moni on kiinnostunut historiasta ja juuri tästä sarjasta! Tervetuloa kaikki mukaan!

Valitettavasti suuri suosio aiheutti sen, että kaupunginkirjaston studio ei riittänyt kaikille halukkaille, sillä saliin voi ottaa vain 80 henkeä. Pahoittelemme kovasti tästä aiheutunutta mielipahaa! Ensi maanantaista lähtien saamme luennon aulatilaan kaiuttimien kautta ja tuomme aulaan myös tuoleja. Toivottavasti tämä mahdollistaa sen, että halukkaat voisivat kuunnella luentoa.

Salin ovet avautuvat 17.30, on hyvä tulla ajoissa paikalle!

Turun kaupunginkirjaston Studiossa maanantai-iltaisin klo 18.00-19.30, alkaen 1.9.2014

Turun yliopiston kulttuurihistorian ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineet, Avoin yliopisto ja Turun kaupunginkirjasto järjestävät syksyllä 2014 yhteistyössä laajan 1930-luvun Suomen kulttuurihistoriaa käsittelevän Studia Generalia -luentosarjan.

Luentosarja tarkastelee aikakautta, jota leimasivat monet sellaiset ilmiöt kuten poliittiset ääriliikkeet ja taloudellinen taantuma, jotka ovat 2000-luvun alullekin ominaisia. 1930-luvun kulttuurista, politiikasta ja erityisesti näillä kentillä liikkuneista henkilöistä on viime vuosina tehty runsaasti tutkimusta. Luentosarja tarkasteleekin aikakautta pitkälti juuri yksilöiden kokemusten ja tulkintojen kautta. 30-lukua hahmotetaan myös tavanomaisesta poikkeavin sävyin, ja haetaan uudenlaisia yhteyksiä politiikan, kulttuurin, aatteiden ja yksilöiden toiminnan väliltä.

Kulttuurihistorian osalta kurssi liittyy tulevien vuosien suurhankkeeseen, Itsenäisen Suomen kulttuurihistorian kirjoittamiseen. Teosta työstettäessä oppiaine järjestää tulevina vuosina vuosikymmeniin keskittyviä kursseja, ja 1930-lukua valottava on sarjassaan ensimmäinen.

Kurssi tarjoaa monitieteisen avauksen tuoden yhteen tutkijoita kulttuurihistoriasta, kotimaisesta kirjallisuudesta, mediatutkimuksesta sekä poliittisesta historiasta. Studia Generaliassa risteävät myös tieteen ja taiteen tulkinnat, sillä mukana on aikakautta teoksissaan valottaneita kaunokirjailijoita sekä teatterintekijöitä.

Yhteistyössä: Turun yliopiston kulttuurihistorian ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineet, Turun kaupunginkirjasto, Avoin yliopisto

Blogin kuvat:

Katri Vala (wikimedia commons, alkuperäinen http://www.yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/01500_1iso.jpg

Olavi Paavolainen (wikimedia commons, alkuper. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Teatteri Avoimet Ovet, lehdistökuva produktiosta Vala