Äänitteen suunnittelu

 

Tässä hankkeessa äänitteet pyrittiin suunnittelemaan huolella yleistajuisuutta silmälläpitäen. Lähtökohtana jokaisessa työssä oli esiintyjän valmis kirjoitelma, seminaarityö, kandidaatintutkielma tai opiskeluihin liittyvä hyväksi arvioitu essee. Tällä lähtökohdalla varmistettiin, että varsinaisen substanssin tekemiseen ei tarvitisisi käyttää muutenkin rajallista aikaa.

Lähtötekstejä muokattiin kolmessa pienryhmäistunnossa. Alkutekstien pituus oli noin kymmenestä kahteenkymmeneen sivuun, jotka lyhennettiin noin kuuden sivun mittaan samalla äänitteessä tarpeettomia teknisiä termejä yleiskielistäen.

Käytännössä olennaisen sisällön valitseminen tapahtui jakamalla alkuteksti kaksisarakkeiseksi taulukoksi siten, että vasemmassa sarakkeessa on alkuperäinen teksti ja oikeassa kustakin kappaleesta poimittu sisältö. Wordissa teksti muutetaan taulukoksi valitsemalla Insert – Table – Convert text to table. Ensin tehdään yksisarakkeinen taulukko, joka jaetaan kappalejaoista riveiksi. Tähän taulukkoon lisätään sarake uutta tekstiä varten. Katso alapuoliset kuvat.

Teksti muunnetaan ensin yksisarakkeiseksi taulukoksi kappalejakojen toimiessa rivijakoina.

Taulukkoon lisätään sarake uutta tekstiä varten.

Kun tärkeimmät asiat on saatu kerättyä oikeanpuoleiseen sarakkeeseen, karsitaan pois ensin se, mitä ei äänitteessä tarvita. Monesti kirjoitelmassa asioita on enemmän kuin äänitteessä on mielekästä esittää, sillä kuunnellessa on mukavampi (huom. subjektiivinen mielipide, jonka uskon olevan monen muunkin jakama) keskittyä yhden asian miettimiseen kuin asiain paljouteen.

Mikäli kirjoitelmassa on monia tärkeitä asioita, kannattaa harkita äänitesarjan tekemistä mieluummin kuin ahtaa kaikki yhteen jaksoon.

Tässä hankkeessa muokkaamista tehtiin pienryhmissä, joissa myös luettiin omaa tekstiä ääneen toisille ja väliaikaiseksi tallenteeksi, jota kuunneltiin yhdessä. Puhenopeus on vaikea hallita, jollei ole jo aikaisempaa harjaantumista puheen esittämiseen esimerkiksi luentoja tai esitelmiä tehden. Kukaan ryhmissä ei alkuun puhunut liian hitaasti, vaan lähes säännönmukaisesti liian nopeasti.

Normaalissa kahvipöytäpuheessa puhe on melko nopeaa ja olemme luontaisesti varsin hyviä poimimaan asiasisältöä kasvokkaisessa keskustelussa nopeastakin pajatuksesta. Kahvipöydässä on myös tavallista, että asiaa kehystetään erilaisilla täytteillä tai eleillä varsin paljon, jolloin kuulijalle osoitetaan joskus konkreettisestikin tärkein asia. Kuunneltuna tällaisia lisäosia ei oikein voi käyttää, vaan on pitäydyttävä nopeuteen ja äänenpainojen käyttöön.

Varsinaisessa äänitystilanteessa tätä vielä jatkettiin ottamalla useampia ottoja, joista leikattiin kokoon lopullinen versio.

Yleisohjeena suunnitteluun siis:

  1. Valmista ensin asiasisältö.
  2. Etsi jokaisesta luvusta ja kappaleesta muutama tärkein virke.
  3. Karsi pois se, mikä ei ole äänitteen sisällön kannalta välttämätöntä.
  4. Kirjoita yleistajuinen, ehkä jopa puhekielinen teksti rungon varaan.
  5. Harjoittele tekstin lukemista ja muokkaa tekstiä harjoittelun perusteella, kunnes se sujuu luonnikkaasti.

1.2. Opiskelijan tietosuoja  |  1.3.1 Äänitteen suunnittelu  |  1.3.2. Äänittäminen

 

 

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *