Audacityssä leikkaaminen on suoraviivaista ja hyvin mekaanista suorittamista. Valitaan poistettava kohta hiirellä, poistetaan painamalla delete-näppäintä, kuunnellaan lopputulos, siirrytään seuraavaan kohtaan. Ohjelmassa toimivat normaalit pikanäppäimet Ctrl+C kopioi, Ctrl+X leikkaa, Ctrl+V liittää ja Ctrl+Z peruu muutoksen. Leikkaus- ja liittämistoimintoja tarvitsee, mikäli siirretään […]
Äänitesarjaa tehdessä tietyt vaiheet seuraavat toisiaan, suunnittelu, valmistelu, äänitys, muokkaus ja viimeisenä julkaisu. Muokkausvaiheen jälkeen julkaisuaan odottaa todennäköisesti useampi äänite, koska erityisesti leikkaaminen on mukavampi tehdä useampaan tiedostoon peräkkäin, koska mitä usempaa muokkaa samana päivänä, sitä vähemmän tarvitsee muistella suoritustapaa […]
Kukin äänite on tässä ensimmäisessä sarjassa noin kymmenen minuutin mittainen. Tekstinä äänite on viidestä seitsemään sivuinen, joten sellaista ei kannata laittaa saatetekstiksi. Lisäksi teksti voi olla hyvinkin puheasuinen, joten sen luettavuuskaan ei olisi paras mahdollinen. Näistä syistä jokaiselle äänitteelle tehtiin […]
Äänite lisätään tekstiin käyttäen WordPressin mediakirjastoa. Muokkaustilassa työkaluista valitaan ”Lisää media”, jolloin mediakirjasto avautuu käytettäväksi. Mikäli äänitettä ei ole jo ladattu palvelimelle valitaan ”Siirrä tiedostoja”. Kun äänitetiedosto on ladattu, näkyy se tiedostona mediakirjastossa. Voit vielä tarkistaa tallennusvaiheessa tekemäsi metatiedot, jotka […]
Tässä blogissa julkaistut äänitteet ovat opiskelijoiden harjoitustöitä, joiden julkaiseminen rinnastuu esimerkiksi taidealoilla järjestettäviin opiskelijanäyttelyihin. Tästä syystä äänitteet eivät voi jäädä loputtomiksi ajoiksi julkisesti saataville oppiaineen julkaisemana. Opiskelijalta on myös pyydettävä suostumus julkaisuun.
Äänite tallennetaan MP3-muotoiseksi standardiasetuksella. Metatietoihin täydennetään arvokasta informaatiota kuulijalle ja äänitesarjan järjestyksessä pitämistä varten.
Äänitteen muokkaaminen on monivaiheinen. Näissä äänitteissä leikkaamisen lisäksi säädettiin äänenvoimakkuutta, nopeutta ja korostettiin bassoa. Tärkein on kuitenkin kohinanvaimennus.
Äänitteen suunnittelu koostuu kolmesta tärkeästä asiasta. Asiasisällön valmistamisesta, olennaisimman sisällön esiin siilaamisesta ja tekstin puhuttavaan muotoon muokkaamisesta.
Äänittämiseen tarvitsee valmiin käsikirjoituksen lisäksi tietokoneen, äänitysohjelman, mikrofonin, rauhallisen tilan, vettä, kynän ja aikaa.
Turun yliopisto tarjoaa WordPress blogialustan hankkeiden, oppiaineiden ja muiden tutkimusta- ja opetusta tukevien toimintojen viestintään. Blogit julkaistaan blogit.utu.fi alaisuudessa. Perustettavan blogin tulee liittyä kiinteästi yliopiston tehtäviin ja olla hankkeen nimellä. Yliopiston blogit-palvelu ei ole tarkoitettu henkilökohtaisille blogeille. Henkilökohtaisia blogeja varten […]