Hannu Lehti & Markus Laaninen Tyttöjen ja poikien välinen osaamiskuilu on Suomessa yksi suurimmista OECD-maiden keskuudessa. Tytöt saavat poikia parempia kouluarvosanoja erityisesti äidinkielessä ja menestyvät poikia paremmin lukutaidon PISA-testeissä. Aikaisemman tutkimuskirjallisuuden mukaan tyttöjen ja poikien välinen osaamiskuilu on kuitenkin ollut pienempi standardoiduissa testeissä (kuten PISA) kuin kouluarvosanoissa. Yhdeksi syyksi sukupuolten väliseen osaamiskuiluun kouluarvosanoissa on ehdotettu, ...
Heta Pöyliö & Patricia McMullin Formal adult education can advance gender equality by boosting female employment and addressing women’s labor market disadvantages. Policies supporting adult education and work-family balance can help mothers overcome barriers to pursuing their learning goals. In order for the Finnish economy to maintain a sustainable labour force, the opportunities to adapt ...
Irene Prix, Outi Sirniö, Juhani Saari Maantiede asettaa osaltaan merkittäviä reunaehtoja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamiseen. Pitkät etäisyydet koulutukseen merkitsevät nuorelle kustannusta, ei pelkästään rahallisesta, matkustamiskustannusten näkökulmasta, vaan lapsuudenkodista varhaiseen poismuuttamiseen tai ystäväpiirin jättämiseen liittyviä sosiaalisia ja emotionaalisia rasitteita (Tuuva-Hongisto, Pöysä, and Armila 2016; Armila, Käyhkö, and Pöysä 2018). Tutkimuskirjallisuus onkin osoittanut, että oppilaitosten heikko maantieteellinen saavuttavuus ...
Irene Prix & Elina Kilpi-Jakonen INVEST blogi 6/2023 Ovatko korkeammasta yhteiskunnallisesta taustasta tulevat nuoret avoimempia omalle sukupuolelle epätyypillisille koulutusaloille? Perhetaustan merkitystä koulutusalojen sukupuolittuneisuuteen on tutkittu yllättävän vähän. Aiempi tutkimus on esittänyt, että lapset kehittävät sukupuolittuneita kiinnostuksen kohteita omaksumiensa yhteiskunnan sääntöjen, käsitysten ja asenteiden mukaisesti. Sukupuolittuneet kiinnostuksen kohteet vaikuttavat myöhemmin koulutusalan valintaan. On myös havaittu, että ...
Hannu Lehti & Markus Laaninen INVEST Blog 17/2021 Tausta Onko perhetaustan ja oppimistulosten yhteys vahvistunut Suomessa, kuten viimeaikainen kyselyaineistoihin pohjautuva tutkimus antaa olettaa (Leino ym. 2019; Salmela-Aro & Chmielewski 2019; Vettenranta ym. 2016)? Onko Suomen tasa-arvoinen koulujärjestelmä romuttumassa? Lähdimme selvittämään näitä kysymyksiä tarkastelemalla rekisteriaineistojen avulla, voidaanko kyselyaineistojen tuloksista vetää johtopäätöksiä Suomen koulujärjestelmän eriarvoistumisesta. Aikaisemmat tutkimustulokset ...
Jenni Alisaari INVEST blog 7/2021 Opettaminen on usein mukavaa ja palkitsevaa. Se, millaiseksi opettajat kokevat oman osaamisensa ja miten he haluavat kehittää omaa työtään, on yleensä yhteydessä siihen, kuinka mielekkääksi he työnsä kokevat. Jotta opettajien kokema mielenkiinto ja arvostus työtään kohtaan säilyisi ja työuupumuksen uhka vähenisi, on hyvä pitää yllä keskustelua opettajan työn hyvistä puolista ...
Laura Heiskala, Jani Erola & Elina Kilpi-Jakonen INVEST blog 21/2020 Yliopiston pääsykokeista luopuminen saattaa vähentää koulutuksen ylisukupolvista eriarvoisuutta. Perhetausta on yhteydessä oppilaan koulumenestykseen. Yhteiskunnassa perheiden resurssit ovat epätasaisesti jakautuneet, mikä heijastuu epätasaiseen koulumenestyksen jakautumiseen (Jackson 2013). Näin tapahtuu myös Suomessa. Perhetausta on yhteydessä myös siirtymiin koulutuksen tasolta toiselle aikaisempi koulumenestys huomioon ottaen. Tämä tarkoittaa sitä, ...
Elina Kilpi-Jakonen & Outi Sirniö INVEST Blog 11/2020 Keskustelussa kouluttautumisesta keskitytään ennen kaikkea nuorten koulutukseen. Yhä useampi suomalainen kouluttautuu kuitenkin myöhemmällä iällä esimerkiksi täydentämällä aiempaa osaamistaan tai etsiytymällä uudelle alalle. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli vuonna 2018 lähes 9 prosenttia suomalaisista 30–65-vuotiaista ja tämä osuus on ollut tasaisessa nousussa vuodesta 2004 (Tilastokeskus 2020). Tutkimme myöhemmällä iällä aloitettujen ...
Elina Kilpi-Jakonen & Outi Sirniö INVEST Blog 10/2020 To what extent do individuals benefit from returning to formal education at a later age? To answer this question we have employed full-population register data and a long-term perspective of labour market outcomes both before and after educational enrolment among adult learners and similar long-term measures among ...
Sanna Kailaheimo-Lönnqvist INVEST Blog 2/2020 Vanhemman kuolema on negatiivisesti yhteydessä lapsen yliopistokoulutukseen Mitä nuorempana vanhemman menettää, sitä haitallisempaa se on lapsen korkeakoulutuksen kannalta Perheen korkeat resurssit eivät suojaa lasta vanhemman kuoleman negatiiviselta vaikutukselta Noin 7 prosenttia lapsista menettää ainakin toisen vanhempansa ollessaan alle 24-vuotias, 5 prosenttia isän ja 2 prosenttia äidin. Vanhemman varhainen kuolema koskettaa ...
Hannu Lehti Viime aikoina on jälleen keskusteltu koulutuksen eriarvoisuudesta, kun Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta, jossa löydettiin kasvua lasten oppimistulosten eroissa vanhemman koulutuksen mukaan. Lasten eroja oppimistuloksissa – kuten PISA-testissä – sosioekonomisen taustan mukaan kutsutaan sosioekonomiseksi saavuttamiskuiluksi. Uutisointi tämän tutkimuksen osalta oli selvästi liioittelevaa ja itse asiassa alkuperäisessä tutkimuksessa todetaan, että saavuttamiskuilu Suomen osalta ei ole ...
