Antti Kääriälä INVEST Blog 3/2021 Lapsiköyhyys on Suomessa kansainvälisesti verraten vähäistä. Harvoin kuitenkin tuodaan esille, että sen riski vaihtelee merkittävästi sen mukaan, ovatko vanhemmat syntyneet Suomessa vai ulkomailla. Lapsiköyhyyden seurauksista tarvitaan kuitenkin lisää tietoa ennen kuin sen mahdollisia haittoja maahan muuttaneiden vanhempien lapsille voidaan arvioida tarkemmin. Avainasemassa lapsiköyhyyden vähentämisessä on vanhempien työllistyminen. Jotta pystymme edistämään ...
Laura Heiskala, Jani Erola & Elina Kilpi-Jakonen INVEST blog 21/2020 Yliopiston pääsykokeista luopuminen saattaa vähentää koulutuksen ylisukupolvista eriarvoisuutta. Perhetausta on yhteydessä oppilaan koulumenestykseen. Yhteiskunnassa perheiden resurssit ovat epätasaisesti jakautuneet, mikä heijastuu epätasaiseen koulumenestyksen jakautumiseen (Jackson 2013). Näin tapahtuu myös Suomessa. Perhetausta on yhteydessä myös siirtymiin koulutuksen tasolta toiselle aikaisempi koulumenestys huomioon ottaen. Tämä tarkoittaa sitä, ...
Niko Eskelinen INVEST blog 13/2020 Suomalainen yhteiskunta on vaurastunut huimin harppauksin reilun sadan vuoden ajan. Yhä suurempi osa väestöstä voi hyvin ja entistä useampien elintaso, elämänlaatu ja elintavat ovat kiistatta kohentuneet. Kaikki suomalaiset eivät ole kuitenkaan samassa määrin päässeet mukaan yhteiskunnan myönteiseen kehitykseen. Hyvinvoivan ja vauraan enemmistön varjossa on edelleen väestöryhmiä, joiden elintaso, elämänlaatu ja ...
Johanna Kallio & Mia Hakovirta INVEST blog 12/2020 Suomessa lasten hyvinvoinnin monia myönteisiä kehityskulkuja varjostaa lapsuuden eriarvoistuminen. Sosiaaliturvaan ja erityisesti koulutukseen sekä perhepolitiikkaan panostaminen näkyy Suomessa syrjäytyneiden ja köyhien lapsiperheiden vähäisenä määränä verrattuna moneen muuhun maahan. Siitä huolimatta Suomessa elää joukko lapsia, joiden elämää varjostaa köyhyys ja huono-osaisuus. Köyhissä kotitalouksissa asuvien lasten määrä on kasvanut ...
Ilari Ilmakunnas INVEST Blog 1/2020 Tuloerot ovat kestoaihe yhteiskunnallisessa keskustelussa. Erityisesti niiden muutoksista ollaan kiinnostuneita. Niitä selvitetään yhä tarkemmin esimerkiksi eduskuntapuolueiden politiikkamuutosesitysten vaikutusarviointien yhteydessä. Lisäksi tuloerojen kehitystä peilataan usein jälkikäteen kunakin ajanjaksona vallassa olleeseen hallitukseen. Tuloerot liittyvät eriarvoisuuteen laajemminkin. Tulojen hyödyntäminen eriarvoisuuden tarkastelemisessa onkin monella tapaa varsin perusteltua: käytetyt tiedot kotitalouksien tuloista ovat Suomessa varsin ...
Hannu Lehti Viime aikoina on jälleen keskusteltu koulutuksen eriarvoisuudesta, kun Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta, jossa löydettiin kasvua lasten oppimistulosten eroissa vanhemman koulutuksen mukaan. Lasten eroja oppimistuloksissa – kuten PISA-testissä – sosioekonomisen taustan mukaan kutsutaan sosioekonomiseksi saavuttamiskuiluksi. Uutisointi tämän tutkimuksen osalta oli selvästi liioittelevaa ja itse asiassa alkuperäisessä tutkimuksessa todetaan, että saavuttamiskuilu Suomen osalta ei ole ...
Sanna Kailaheimo-Lönnqvist Puolison vanhempien ammattiasema on yhteydessä yksilön urakehitykseen Yhteyttä voimistaa avioliitto, lapset sekä korkea lapsuuden perheen sosiaalinen asema Populaarikirjallisuudessa kirjoitetaan siitä, kuinka köyhän perheen lapsi löytää puolison hyvästä perheestä ja kokee näin sosiaalisen nousun. Hetki sitten julkaistussa tutkimuksessa (Kailaheimo-Lönnqvist ym., 2019) tutkimme samankaltaista asiaa urakehityksen näkökulmasta. Tutkimme, miten puolison vanhempien ammattiasema on yhteydessä yksilön ...
