Hanna-Maria Matinolli INVEST Blog 19/2020 Äidin raskaudenaikainen mielenterveys on yhteydessä myös jälkeläisten terveyteen ja hyvinvointiin niin lyhyellä, kuin pitkälläkin aikavälillä, joten mahdollisiin ongelmiin puuttuminen heti niiden ilmettyä on ensiarvoisen tärkeää. Raskaudenaikaisen masennuksen tunnistamisessa tärkeää on oireilun systemaattinen seulonta kaikilta vanhemmilta neuvolakäyntien yhteydessä jo alkuraskaudessa. Seulontaan liittyy kuitenkin yleinen eettinen periaate siitä, että seulonnassa todettuja ongelmia ...
André Sourander INVEST blog 18/2020 Lasten, nuorten ja perheiden mielenterveysongelmien lisääntyminen on yksi merkittävimpiä koronapandemian pitkäaikaisvaikutuksia. Hoitamattomat ongelmat vaikuttavat perheiden hyvinvointiin ja jaksamiseen ja voivat pitkällä aikavälillä voimistua, kasautua ja lisätä terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttöä. Ongelmien ehkäisyä tulisi tehostaa jo pandemian aikana, mikä on haastavaa. Mielenterveyspalvelujen tuottajilla ei ole käytettävissään lisäresursseja palveluiden toteuttamiseen, kun tavanomaisessakaan ...
Oskari Lahtinen INVEST blog 17/2020 Mielenterveys on psykiatriassa ja länsimaiden kulttuurissa laajemmin mielletty enimmäkseen sairauden puuttumisen kautta. Mikäli henkilö ei ole esimerkiksi selvästi ahdistunut, masentunut tai stressaantunut, hänen saatetaan kuvata olevan terve mieleltään. Viime vuosituhannen lopulla esiin noussut positiivinen psykologia otti fokukseensa niin sanotusti mieleltään terveen ihmisen hyvinvoinnin lisäämisen ja kysyi, kuinka muuttaa tavallinen arkipärjääminen ...
Laura Salonen INVEST Blog 16/2020 Joka vuosi suuri osuus suomalaisesta työikäisestä väestöstä on työelämän ulkopuolella työkyvyttömyyden vuoksi. Työkyvyttömyydestä aiheutuvat ongelmat käyvät kalliiksi sekä yhteiskunnalle, työnantajille että yksilöille – lisäksi ne jakautuvat epätasaisesti eri väestöryhmien välillä. Työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja jäljellä olevan työkyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan varhaista tukea ja monipuolisia toimia eri elämän osa-alueilla läpi elinkaaren. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle ...
Sarah Malamut INVEST blog 15/2020 Tovereihin kohdistuva aggressiivinen käytös on vakava ongelma lasten ja nuorten vertaissuhteissa. Aggressiiviseen käyttäytymiseen liittyy myös muita sosiaalisia, emotionaalisia ja käyttäytymiseen ylipäätään liittyviä vaikeuksia (Card & Hodges, 2008). Siksi on tärkeää saada kattava käsitys siitä, ketkä nuoret ovat alttiimpia kohtelemaan muita aggressiivisesti tai keitä toverit kohtelevat muita useammin aggressiivisesti. Vuosien mittaan ...
Sarah Malamut INVEST blog 14/2020 Peer victimization – being targeted with aggression by one’s peers – is a serious problem for children and adolescents. In particular, peer victimization is related to social, behavioral, and emotional difficulties (e.g., Card & Hodges, 2008). This is why it is important to have a comprehensive understanding of which youth ...
Niko Eskelinen INVEST blog 13/2020 Suomalainen yhteiskunta on vaurastunut huimin harppauksin reilun sadan vuoden ajan. Yhä suurempi osa väestöstä voi hyvin ja entistä useampien elintaso, elämänlaatu ja elintavat ovat kiistatta kohentuneet. Kaikki suomalaiset eivät ole kuitenkaan samassa määrin päässeet mukaan yhteiskunnan myönteiseen kehitykseen. Hyvinvoivan ja vauraan enemmistön varjossa on edelleen väestöryhmiä, joiden elintaso, elämänlaatu ja ...
Johanna Kallio & Mia Hakovirta INVEST blog 12/2020 Suomessa lasten hyvinvoinnin monia myönteisiä kehityskulkuja varjostaa lapsuuden eriarvoistuminen. Sosiaaliturvaan ja erityisesti koulutukseen sekä perhepolitiikkaan panostaminen näkyy Suomessa syrjäytyneiden ja köyhien lapsiperheiden vähäisenä määränä verrattuna moneen muuhun maahan. Siitä huolimatta Suomessa elää joukko lapsia, joiden elämää varjostaa köyhyys ja huono-osaisuus. Köyhissä kotitalouksissa asuvien lasten määrä on kasvanut ...
Elina Kilpi-Jakonen & Outi Sirniö INVEST Blog 11/2020 Keskustelussa kouluttautumisesta keskitytään ennen kaikkea nuorten koulutukseen. Yhä useampi suomalainen kouluttautuu kuitenkin myöhemmällä iällä esimerkiksi täydentämällä aiempaa osaamistaan tai etsiytymällä uudelle alalle. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli vuonna 2018 lähes 9 prosenttia suomalaisista 30–65-vuotiaista ja tämä osuus on ollut tasaisessa nousussa vuodesta 2004 (Tilastokeskus 2020). Tutkimme myöhemmällä iällä aloitettujen ...
Elina Kilpi-Jakonen & Outi Sirniö INVEST Blog 10/2020 To what extent do individuals benefit from returning to formal education at a later age? To answer this question we have employed full-population register data and a long-term perspective of labour market outcomes both before and after educational enrolment among adult learners and similar long-term measures among ...
Sanna Herkama & Juuso Repo INVEST Blog 9/2020 Kevään poikkeusolot ovat aiheuttaneet erityisiä vaikeuksia toisen asteen opintoja päättäville nuorille. Monilla nuorilla ammattiin valmistuminen lykkääntyi ja koulujen sulkeutuminen vaikeutti ylioppilaskirjoituksia. Muuttuneet valintakoeprosessit sekä etänä järjestetyt valintakokeet koettiin kuormittavina. Lukuisat nuoret jäivät myös ilman kesätöitä tai valmistumisen jälkeistä työpaikkaa. Valmistuminen poikkeusoloissa on vaikuttanut kielteisesti opiskelijoiden mielen hyvinvointiin ...
Elina Tiiri INVEST Blog 8/2020 Loppuvuodesta syntyneet lapset ovat monessa suhteessa epäedullisemmassa asemassa kuin alkuvuodesta syntyneet. Uusien tutkimustulosten perusteella lapsen suhteellinen ikä vuosiluokan sisällä on yhteydessä kiusaamiseen ja kiusatuksi tulemiseen. Suhteellisella iällä tarkoitetaan lapsen ikää suhteessa vuosiluokan muiden lasten ikään – toisin sanoen tammikuussa syntyneet ovat suhteessa vanhimpia, joulukuussa syntyneet taas suhteessa nuorimpia. Suhteellisen iän ...
