Tämä blogimme on samalla 1-vuotisjuhlablogimme! Aloitimme yritysjoukkomme seurannan ja blogin pitämisen 16.3.2020, samana päivänä kun hallitus julisti Suomeen poikkeustilan. Tilanneseurantablogeja ja analyysejä on ilmestynyt tähän mennessä 35, ja nyt vuoden ympyrä sulkeutuu.
Maaliskuun alkupuolen tilannetta yrityksissä kuvataan aika laajalla skaalalla: Vahva, Paranemaan päin, Tylsä, Valoisampi, Pakko kai taistella, Siinä se, Työntäytteiset viikot, Valoa tunnelin päässä. Maaliskuun viikkoihin, kuten koko alkuvuoteenkin, mahtuu aika vähän yllätyksellisyyttä. Muutamilla yrityksillä alkuvuosi etenee edelleen vahvassa tahdissa, osa ponnistelee kovemmin päästäkseen takaisin koronaa edeltäneeseen tasoon. Yhden ison asiakkaan muuttuva tilanne, vaikeudet, epäröinti tai toisin päin uusi sopimus saattaa nopeasti vaikuttaa kokonaisuuteen. Yleinen ilmapiiri on pääosin varovaisen optimistinen.
Yritykset pohtivat ajoittain kanssamme sitä, mikä on juuri koronan ja poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutus tiettyyn asiaan. Syy-seuraus –suhde ei ole kaikissa tapauksissa aina selvä, koska liiketoiminta, asiakassuhteet, taloustilanne, henkinen kuormitus tai kehittämisorientaatio ovat jatkuvassa muutostilanteessa koronasta huolimatta. Maaliskuussa näyttää siltä, että koronatilanteen kehitys vaikuttaa konkreettisimmin niihin, joiden toiminta edellyttää fyysistä läsnäoloa omissa tai asiakkaiden tiloissa ja erityisesti ryhmässä. Yrityksissä on käytössä laaja skaala erilaisia varo- ja rajoitustoimenpiteitä, ja myös asiakkaat suhtautuvat tilanteeseen tällä hetkellä erittäin tiukasti. Kaikki tämä vaikuttaa liiketoimintaan, kuten myös tilanteen vahvistama asiakkaiden kaupallinen varovaisuus, epäröinti ja päätöksenteon ajoittainen hitaus.
Koska haastateltaviemme vastauksissa orastaa toiveikkuus ulospääsystä koronan määrittelemästä ajanjaksosta, kysyimme tällä kertaa yritysten näkemyksestä ns. exit-suunnitelman tarpeesta ja ennen muuta siitä, mikä ylipäänsä muuttuu kun koronaa ei enää tarvitse arjessa ajatella. Osa haastatelluista kertoi, että vaikka pandemian talttuminen toki tuo jotain muutoksia arkeen, niin exit-suunnitelmaa ei ehkä tarvita koska tälläkin hetkellä toimitaan melko normaalisti. Joku koki, että suunnitelma tarvitaan erityisesti koronasta kärsineiden palautuvien markkinasegmenttien osalta ja osa ei vielä oikein osannut ottaa kantaa suunnitelman tarpeellisuuteen.
Minkä sitten odotetaan muuttuvan? Suurin osa haastatelluista nosti esille melko ilmiselviä asioita, kuten ihmisten väliset kohtaamiset. Sekä oman henkilöstön kesken että asiakkaiden suuntaan mahdollisuutta tavata odotetaan malttamattomina. Varsinkin kansainvälistymistä edistetään nykytilannetta huomattavasti ponnekkaammin kun liikesuhdetta päästään rakentamaan kasvotusten. Noin puolessa yrityksistä panostetaan jo nyt kotimaan myyntiin entistä enemmän, jotta koronan väistyessä ollaan hyvissä asetelmissa omalla markkinalla. Kolmessa yrityksessä pohditaan toimitiloihin liittyviä kysymyksiä. Vielä on epäselvää missä henkilöstä haluaa pandemian jälkeen tehdä erilaisia töitä.
Osassa seurattavista yrityksistä on koronan aikana tehty merkittävää toimintamallien kehitystä. Koronalla on ollut vähintään sivurooli kehitystyössä, sillä se paljasti yrityksissä heikkoja lenkkejä, joita ei ennen kriisitilannetta oltu tunnistettu tai tunnustettu. Uudet toimintamallit jäävät elämään koronan jälkeenkin.
Iso osa haastateltavistamme on todella luottavainen ensi syksyn suhteen. Kuulimme monen uskovan, että silloin päästään normaalimpaan maailmaan kuin missä edelleen vuoden jälkeen elämme. Nyt keväällä 2021 pandemia kuitenkin jyllää edelleen ja jatkamme seurantaa. Koska tilanne näyttää seurattavissa yrityksissä varsin vakaalta keräämme jatkossa seuranta-aineistoa kerran kuussa.