Poikkeustilan toinen viikko toi mukanaan Suomen valtion asettamia kiristyviä rajoituksia, joihin yritykset reagoivat tarkentamalla omia linjauksiaan. Toisaalta käsitys asiakkaiden tilanteesta alkoi tarkentua ja näin myös poikkeustilan vaikutukset omaan toimintaan selkenivät osalla yrityksistä viikon aikana. Toisella viikolla korostui etätyön sujuvuus ja henkilöstön tiivistyvä yhteishenki. Vaikeasta tilanteesta huolimatta yrityksissä nähtiin mahdollisuuksia myös positiivisiin pidemmän aikavälin vaikutuksiin.

Seurantaviikolla käytännössä kaikki yritysten toimihenkilöt olivat siirtyneet etätyömoodin. Vain välttämättömät työt tehdään enää toimistolta käsin. Tuotanto- ja huoltotehtävissä olevaa henkilöstä on informoitu laajasti miten suojaudutaan tartuntariskeiltä ja miten kollegojen ja asiakkaiden parissa käyttäydytään. Lisäksi eri osastoilla tai vuoroissa työskenetelevät henkilöt eivät enää kohtaa missään vaiheessa. Kotitoimistolaisten pääasiallisina haasteina taas ovat koululaisten tukeminen ja oma ergonomia. Työpäivistä tulee katkonaisia ja pitkiä. Uuteen työrytmiin pääseminen vaatii edelleen totuttelua.

Vaikkakin seurattavien yritysten työtilanne on edelleen hyvä, huoli asiakkaiden ja kumppaniyritysten haasteista ja mahdollisista lomautuksista on lisääntynyt. Huoli vararesurssien saatavuudesta on myös kasvanut. Yrityksissä pyritään varautumaan pitkiin sairausjaksoihin, mutta varahenkilöstöä saattaa olla vaikea löytää.

Poikkeustilanteen taloudellisten vaikutusten osalta seurantaviikko 2 toistaa edeltäjäänsä: toistaiseksi kriisi ei ole vaikuttanut yritysten talouteen juuri mitenkään. Tietoisuus taloudellisten vahinkojen potentiaalista on kuitenkin kasvanut. Osa yrityksistä on varautunut tuleviin tiukempiin aikoihin esimerkiksi laskujen perintää tehostamalla. Myös Business Finlandin yrityksille tarjoamaa kehittämistukea on haettu, ja jotkut ovat sitä kiitollisina myös vastaanottaneet. Jotkut arvioivat selviävänsä kesään asti joka tapauksessa suhteellisen normaalissa tilanteessa, joillekin ”seuraavien viikkojen” kehitys on myös taloudellisessa mielessä kriittisempi. Vaikuttaa siltä, että yritysten on osin mahdotonta ennustaa mikä niiden tilanne on kesän jälkeen. Kriisitilanteen pitkittyminen ja sen seurannaisvaikutukset huolestuttavat eniten.

”Vois mennä vitusti huonomminkin”

Yritysten asiakastilanteissa on jonkin verran toimiala- ja projektikohtaisia eroja. Jotkut asiakkaat ovat keskeyttäneet hankintojaan tai siirtäneet projekteja eteenpäin ilman tarkempia aikatauluja. Vastaavasti osa on saanut kriisin seurauksena uusia tarjouspyyntöjä ja jopa varmistettuja uusasiakkaita. Asiakasyritykset ovat ensimmäiseen kriisiviikkoon verrattuna myös aktivoituneet ihan eri tavalla. Joku yrityksistä kokee asiakkaiden jopa ylireagoivan jatkuvien varmistuspyyntöjen ja tarkistusten muodossa. Yritykset ovat pistäneet positiivisesti merkille myös asiakkaiden normaalia inhimillisemmän kanssakäymisen yritysten kanssa. Ihmiset kysyvät kuulumisia, perheen terveydentilasta tai luovat yhteishenkeä. Asiakkaan saa nyt myös kiinni. Ei mikään itsestäänselvyys normaaliaikoina.

Toisella viikolla käytännössä kaikki vuorovaikutus asiakkaiden kanssa oli siirtynyt sähköisiin kanaviin eikä kasvotusten tavattu enää lainkaan. Tästä syystä yritysten piti nopeasti kehittää asiakkaiden kanssa käytäviä etäneuvotteluja ja päivittäisen yhteydenpidon toimintamalleja. Kaikki seurattavat yritykset saivat etäyhteydet olemassa oleviin asiakkaisiin toimimaan riittävällä tasolla, mutta kehitystyö nähtiin välttämättömäksi suurimmassa osassa yrityksiä. Etenkin uusien asiakkuuksien käynnistäminen ja uusien palvelujen tai järjestelmien käyttöönotto vanhoille asiakkaille vain etäyhteydellä on yrityksille huomattava haaste.

”Toivottavasti opimme tästä jotain sit kun tuumme eristäytymisestä ulos.”

Toisella viikolla yritysten johto huomasi yhteisöllisyyden tunteen vahvistuvan. Seurattavissa yrityksissä koettiin yhä tiivistyvää ”yhteen hiileen puhaltamisen” henkeä. Vaikka kaikissa seurattavissa yrityksissä työntekijöitä painaa huoli oman työpaikan säilymisestä, on poikkeuksellinen tilanne nostanut taistelutahtoa ja henkilöstö toimii vahvasti yrityksen parhaaksi ja työyhteisön hyvää henkeä ylläpitäen. Ensimmäisten kahden viikon aikana vallitsevat poikkeusolot ovat korostaneet inhimillisen läheisyyden ja välittämisen merkitystä kriisissä selviytymiseen.

Päiväkirjoissa voit tutustua tarkemmin yrityskohtaiseen tilanteeseen.

Ajatuksia? Kommentoi tähän blogiin alla.