Marraskuun jälkimmäinen puolisko sujui kaikissa seurattavissa yrityksissä varsin tasaisissa merkeissä. Haastateltavamme kertoivat, ettei seurantajakson aikana tapahtunut koronasta johtuvia merkittäviä – tai edes mainitsemisen arvoisia – asioita. Pari haastateltavaa reflektoi jakson tapahtumia omaan näkemykseensä tämän hetken laajemmasta tilanteesta. Heidän kokemuksensa mukaan vallitsevaan tilanteeseen on sopeuduttu eikä yrityksissä enää haikailla entisen normaalin perään. Lisäksi osa haastateltavista on havainnut, että korona ei enää pysäytä toimintaa esimerkiksi kansainvälisissä toimitusketjuissa. Toki edelleen on kokemuksia siitäkin, että osa asiakkaista lykkää päätöksentekoa koronan takia. Tässä on eroja mm. toimialojen välillä.

Myönteisenä signaalina osa yrityksistä on saanut seurantajaksolla hyvin edistettyä myyntineuvotteluja tai tarjouspyyntöjä on tullut, joskin ainakin kolmen yrityksen kokemuksen mukaan asiakkaat ostavat nyt pienempiä kokonaisuuksia kuin koronaa edeltäneenä aikana. Haasteitakin luonnollisesti on. Yksi haastateltavamme totesi, että myynti vaatii edelleen selvästi enemmän panostuksia. Yhdessä seurattavista yrityksistä on kuluneen syksyn aikana vähennetty henkilöstöä merkittävien asiakasprojektien aikataululykkäysten vuoksi ja toisessa on ollut muutamia henkilöitä koskevia lomautuksia. Noin puolella seurattavista yrityksistä vuoden 2021 ensimmäisen puoliskon odotetaan olevan taloudellisesti haastava.

Kevään akuutimman kriisivaiheen ja syksyn sopeutumisvaiheen myötä meitä kiinnosti tällä yrityshaastattelukierroksella se, ovatko koronaolosuhteet luoneet yrityksiin tässä kohtaa jo uusia työhön liittyviä rutiineja. Vaikuttaisi siltä, että pääosalla kyllä, joskin pienimuotoisesti ja yksilöllisesti. Eniten uusia rutiineja näyttää syntyneen etäkokousten kylkiäisenä. Yhdessä yrityksessä rutiiniksi on muodostunut aiempaa huolellisempi valmistautuminen kokoukseen, toisessa tiimipalaverien organisoidumpi malli etänä, kolmannella etäpalavereiden huolellisempi dokumentointi. Uutena rutiinina mainittiin myös tehokkaampi ajankäyttö palavereissa ja ylipäätään lyhyemmät kokoukset.

”Korona on aika monessa rutiinissa tuonut hyvää ryhtiliikettä”

Uusia rutiineja vaikuttaa syntyneen muutamilla yrityksillä myös työn ja vapaa-ajan väliseen rytmittämiseen sekä lähi- ja etätyön keskinäiseen tahtiin ja vuorotteluun. Muutama yritys nostaa esille samoin erilaiset rutiinikäytännöt ja uudenlaisen järjestelmällisyyden työntekijöiden kontaktien minimoimisessa. Yksittäisinä mainintoina esille nousivat mm. rekrytointirutiinit ja uusien työntekijöiden etäperehdyttämisprosessit sekä asiakasyhteyksien hoitamisen tavat. Toisaalta mainittiin myös koronakevään synnyttämiä rutiineja, joista on jo tässä kohtaa luovuttu. Jotkut haastatelluista myös haluavat tietoisesti eroon rutiineista.

Kevään ja alkukesän koronapandemian välittömien haasteiden ja selviytymistoimenpiteiden jälkeen ollaan siis sopeuduttu tavalla tai toisella vallitsevaan tilanteeseen. Yritykset ovat syksyn aikana siksi yhä vahvemmin pystyneet kohdistamaan katseensa pidemmälle tulevaisuuteen – tulevaisuuteen, jossa koronanvaikutusten kanssa pitää vielä elää suhteellisen pitkään. Harva uskoo enää paluuseen ennen koronaa vallinneeseen ”normaaliin”. Tästä syystä liiketoiminnan uudistaminen onkin noussut keskusteluissamme yhä tärkeämmäksi. Etenkin kansainvälistymisen kautta kasvua hakevat yritykset ovat todenneet, ettei kansainvälistymistä voida välttämättä toteuttaa vanhoilla suunnitelmilla, vaan pitää hakea uusia tulokulmia, toteutustapoja tai uusia tuote- tai palveluratkasuja. Siksi harva haastatelluistamme uskoo enää, että ensi vuosi toisi vahvaa kasvua, vaan vuonna 2021 korostuu kasvun edellytysten ja valmiuksien rakentaminen.

Osassa yrityksistä uudistamis- ja innovointityö on kuitenkin koettu haasteellisena mm. etäolosuhteista johtuen. Lisäksi etäolosuhteissa operatiivisen tekemisen työkuorma tuntuisi kasvavan, mikä helposti vie fokuksen pois kehittämisestä. Mutta toisissa yrityksissä on taas todettu ettei koronapandemia ole juurikaan rajoittanut innovointia. Yksi haastateltava toteaa tähän:

”Päinvastoin, olemme jopa kokeneet tietynlaisen innovointiboostin”

Yhdessä kehityskeskeisessä yrityksessä on toisaalta tehty mielenkiintoinen havainto. Alituinen vastaaminen muuttuneisiin olosuhteisiin voi luoda uusia haasteita pitää edes osa toiminnasta stabiilina kun moni asia muuttuu jatkuvasti.

Aika kuitenkin näyttää mitkä kehitysstrategiat loppujen lopuksi purevat. Asian ytimen voisi tiivistää yhden haastateltavan toteamuksella ”ken jää nyt tuleen makaamaan elää todellakin vaarallisesti”. Toisin sanoen, muutosvauhdissa pitää pysyä mukana, jos haluaa jatkossakin pysyä leivässä. On sitten koronaa tai ei.