Nesessiivirakenne: Aina mun pitää opiskella

Prototyyppinen nesessiivirakenne on muotoa genetiivisubjekti + nesessiiviverbi yksikön kolmannessa persoonassa + A-infinitiivi: minun pitää opiskella. Tässä artikkelissa tarkastellaan erilaisia nesessiivilauseita.

Nesessiivilauseen verbi on aina yksikön kolmannessa persoonassa: minun pitää lähteä, meidän pitää lähteä. Verbi ei siis kongruoi subjektin luvun kanssa.

Jos nesessiivilauseella on subjekti, se on genetiivissä ja tavallisesti ennen verbiä: minun pitää lähteä. Eksistentiaalilauseessa ja omistuslauseessa subjekti on kuitenkin lauseen lopussa nominatiivissa tai partitiivissa: sinulla täytyy olla matkalippu. Nesessiivirakenteita käytetään paljon myös ilman subjektia: kannattaa opiskella ahkerasti.

Nesessiivilauseen objekti on nominatiivissa tai partitiivissa. Genetiiviobjekti ei ole mahdollinen:

Minä ostan auton. → Minun täytyy ostaa auto.
Liisa söi omenan. → Liisan piti syödä omena.
Minä en ostanut autoa. → Minun ei tarvinnut ostaa autoa.
Tein kaikki harjoitukset. → Minun oli pakko tehdä kaikki harjoitukset.
Tapaan hänet huomenna. → Minun pitää tavata hänet huomenna.

Täytyä- ja pitää-verbeillä voi olla nesessiivisen merkityksen lisäksi myös muunlainen merkitys:

Kaikista nesessiivisistä verbeistä ei ole käytössä negatiivisia muotoja tai niillä on eri merkitys kuin suora kielto. Sekä täytyä– että pitää-verbien negatiivisena parina käytetään usein tarvita-verbiä:

Minun täytyy tehdä töitä. ↔ Minun ei tarvitse tehdä töitä.
Minun pitää tehdä töitä.  ↔ Minun ei tarvitse tehdä töitä.
Minun on pakko tehdä töitä.  ↔ Minun ei ole pakko tehdä töitä.

 

Suomen kielen oppikirjoissa nesessiivirakenteen esimerkkinä käytetään erityisesti täytyä-verbiä: minun täytyy opiskella. Oppikirjat korostavat täytyä-verbiä, koska sillä voi ilmaista helposti monenlaista nesessiivisyyttä. Puhutussa kielessä pitää-verbi on kuitenkin jonkin verran käytetympi: mun pitää opiskella, mun pitäis lähtee nyt kotiin. Huomaa myös, että tarvita-verbistä käytetään puhekielessä yleensä tarttee-muotoa: mun tarttee opiskella, mun ei tartte vielä lähtee kotiin.

Pertti Kurikan nimipäivät, Suomen euroviisuehdokas vuodelta 2015, näyttää mallia nesessiivirakenteen käytöstä: Aina mun pitää.

Artikkelin pohjana käytetyt lähteet: VISK, Suomen kielioppia ulkomaalaisille (Leila White 2010, 8. painos, Finn Lectura), Haltia 2015Välitalo 2015.

HARJOITUS 1. Vastaa kysymyksiin. Voit kirjoittaa vastaukset kommenttiboksiin ja saada niistä palautetta.

  1. Mitä sinun täytyy tehdä vielä tänään?
  2. Mitä sinun ei tarvitse tehdä tänään?
  3. Mitä pitää tehdä, jos haluaa miljonääriksi?
  4. Mitä lääkärin pitää osata?
  5. Mitä pitäisi tehdä, jos selkä on kipeä?
  6. Mitä on syytä tehdä, jos nukkuu aina pommiin?
  7. Mitä tarvitsee osata, jos haluaa trapetsitaiteilijaksi?
  8. Mitä tarvitsee tehdä joka päivä?
  9. Mitä ei pitäisi tehdä koskaan?

One thought on “Nesessiivirakenne: Aina mun pitää opiskella

  1. 1)Mitä sinun täytyy tehdä vielä tänään?
    Minun täytyy opiskella.
    2)Mitä sinun ei tarvitse tehdä tänään?
    Minä en tarvitse palataan torille.
    3)Mitä pitää tehdä, jos haluaa miljonääriksi?
    Minä ostan kallis autoa esimersiksi Ferrari.
    4)Mitä lääkärin pitää osata?
    Lääkärin täytyy osata etta Sinulla on sairas.
    5)Mitä pitäisi tehdä, jos selkä on kipeä?
    Minun täytyy nukkua.
    6)Mitä on syytä tehdä, jos nukkuu aina pommiin?
    On syytä menna lääkärin jos nukku aina pommiin.
    7)Mitä tarvitsee osata, jos haluaa trapetsitaiteilijaksi?
    Minun tarvisen osata coachin sähköpostiosoite.
    8) Mitä tarvitsee tehdä joka päivä?
    Joka päivä tarvitsemme juodaam.
    9) Mitä ei pitäisi tehdä koskaan?
    Ei pitä tehdä koskaan pahasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *