Potentiaali

Suomen verbintaivutuksen neljästä moduksesta eli tapaluokasta potentiaali lienee monille kielenkäyttäjille vierain, sillä sitä käytetään puheessa melko vähän ja kirjoitetussa yleiskielessäkin se on jokseenkin harvinainen. Mihin potentiaalia sitten tarvitaan, ja miksi se on niin harvinainen?

Mihin potentiaalia tarvitaan?

  • Potentiaali ilmaisee, että verbin ilmaisema tekeminen on hyvin todennäköistä, mutta ei aivan varmaa.

Miten potentiaali muodostetaan?

  • Potentiaalilla on kaksi aikamuotoa: preesens ja perfekti (aktiivi ja passiivi).
  • Aktiivin preesensissä potentiaalin tunnus -ne- liitetään verbin infinitiivivartaloon:

anta-a                antane-                        antane-n/-t/-e/-mme/-tte/-vat

HUOM!

Verbityyppi 3

tul-la                   tulle–                           

pur-ra                 purre–                         

nous-ta               nousse–                      

juos-ta                 juosse–                      

Verbityypit 4, 5 ja 6

herät-ä                 heränne-                  

valit-a                   valinne-                     

lämmet-ä             lämmenne-  

  • Muodostukseltaan poikkeuksellinen on olla-verbin potentiaali: lienen, lienet, lienee, lienemme, lienette, lienevät

HUOM! Olla-verbin preesensin passiivimuoto muodostetaan kuitenkin olla-verbistä: oltaneen

  • Passiivin preesens muodostetaan seuraavasti:

Verbityyppi 1

Yksikön 1. persoonan vartalo                     +                      -ttAneen

kertoa      kerro-n                                                        kerrottaneen

antaa       anna-n                                                         annettaneen

Muut verbityypit

Infinitiivin vartalo                                          +                     -tAneen

juo-da                                                                             juotaneen

men-nä                                                                          mentäneen

  • Sekä aktiivin (A) että passiivin (B) perfektissä käytetään apuverbinä olla-verbin potentiaalimuotoa:

A) Lienen nähnyt tämän elokuvan ennenkin.

B) Talo lienee rakennettu 1930-luvulla. 

Milloin potentiaalia yleensä käytetään?

  • Potentiaalin preesens esittää puhehetken aikaista arviota puhehetkisistä (A) tai tulevista (B) asiaintiloista:

A) Hän lienee vielä töissä.

B) Talo valmistunee aikataulussa.

  • Perfekti esittää arvion menneestä asiaintilasta:

Turun yliopisto lienee muuttanut Yliopistonmäelle joskus 1950-luvulla.

  • Yleiskielessä potentiaali on tyypillisimmillään uutisotsikoissa:

Myllypuroon tullee uusi päiväkoti (Helsingin Sanomat 21.8.2016)

  • Kysymyslauseissa potentiaali voi ilmentää esimerkiksi pohdiskelua, epäröintiä tai epätietoisuutta:

Pitäneekö tämäkään tulitaukosopimus?

  • Toisen persoonan potentiaalia käytetään joskus kohteliaisuuskeinona:

Ystävällisesti palauttanet rahat heti maanantaina. 

HUOM! Tällainen pyyntö voi kuitenkin saada velvoittavan kehotuksen sävyn (leikillisesti ns. pakkopotentiaali).

  • Potentiaalia käytetään myös muutamissa kiteytyneissä ilmauksissa

Saanen huomauttaa, että – –.

Sopinee kysyä, mikä muu ammattikunta hyväksyisi näin rajut tulojen alennukset.

Vappu valkenee koleana, mutta haitanneeko tuo mitään.

Miksi potentiaali on harvinainen?

  • Epävarma tai mahdollinen tekeminen ilmaistaan usein potentiaalin sijaan

 adverbeillä kuten kai, ehkä, ilmeisesti, kenties, mahdollisesti, luultavasti, kaiketi, varmaankin

Hän on ehkä vielä töissä. ~ Hän lienee vielä töissä.

 verbeillä, joiden merkitys jo ilmaisee epävarmaa tekemistä, esimerkiksi mahtaa, taitaa, saattaa

Hän saattaa olla vielä töissä. ~ Hän lienee vielä töissä.

 

Artikkelin pohjana käytetyt lähteet: VISK, Ottanette huomioon potentiaalin (Sari Maamies 2016).

 

Harjoitus 1. Muuta lauseet aktiivin potentiaaliin. Tarkista vastaukset kommenttiboksista.

1. He luultavasti matkustavat Suomeen jouluksi.

2. Ensin he ilmeisesti juoksevat ympäriinsä ostamassa joululahjoja.

3. Hän tulee todennäköisesti Suomeen ensi viikonloppuna.

4. Heidän naapurinsa ovat luultavasti jo tulleet Suomeen.

5. He itse ilmeisesti eivät ole jääneet Suomeen.

6. Suomalaisten esivanhemmat ovat luultavasti asuneet lännempänä kuin on luultu.

7. Sana marras kuuluu todennäköisesti alkuperältään vanhaan indoeurooppalaiseen sanastoon.

8. Minä en varmaankaan pidä ensi vuonna isoja syntymäpäiväjuhlia.

9. Joulukynttelikkö ei ehkä valaise huonetta riittävästi, jotta voisin lukea.

10. Hän saattaa palata matkaltaan jo ensi viikolla.

11. Projekti ei todennäköisesti jatku enää ensi vuonna.

12. Matti on varmaankin jo lähtenyt kotiin.

13. Me emme varmaankaan ole vielä päässeet yhteisymmärrykseen.

14. He ovat saattaneet jo käydä syömässä.

15. Te ette ole kai vielä tavanneet toisianne.

16. Minä olen ehkä jo tavannut hänet.

17. Sinä olet kai tehnyt kaikki kotitehtävät.

 

Harjoitus 2. Muuta lauseet passiivin potentiaaliin. Tarkista vastaukset kommenttiboksista.

1. Nobel-ehdokkaat julkaistaan varmaankin pian.

2. Puu istutetaan luultavasti pihan keskelle.

3. Toriparkin rakentaminen aloitetaan todennäköisesti lähiaikoina.

4. Uuden parkkialueen rakentamisesta tullaan todennäköisesti päättämään vuoteen 2019 mennessä.

5. Sopimusta jatketaan luultavasti vuoteen 2021 asti.

6. Hänen artikkelinsa tuloksiin viitataan varmaankin lähivuosina innokkaasti.

7. Hänet muistetaan kaiketi parhaiten ministerinä.

8. Festivaalit järjestetään luultavasti taas ensi kesänä.

9. Päätöksessä ei todennäköisesti oteta huomioon kuntien välisiä eroja.

10. Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konserttia ei kaiketi jätetä televisioimatta ensi vuonnakaan.

11. Tutkimuksen tuloksia ei todennäköisesti julkaista maailmanlaajuisesti.

12. Päätöksiä syksyn apurahoista ei kai ole vielä tehty.

13. Tämä tieto on varmaankin saatu internetistä.

14. Suomeen ei varmaankaan ole valittu vielä uutta presidenttiä.

15. Ensi vuoden Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoiden tapahtumapaikka on varmaankin jo päätetty.

One thought on “Potentiaali

  1. Harjoitus 1.
    1. He matkustanevat Suomeen jouluksi.
    2. Ensin he juossevat ympäriinsä ostamassa joululahjoja.
    3. Hän tullee Suomeen ensi viikonloppuna.
    4. Heidän naapurinsa lienevät jo tulleet Suomeen.
    5. He itse eivät liene jääneet Suomeen.
    6. Suomalaisten esivanhemmat lienevät asuneet lännempänä kuin on luultu.
    7. Sana marras kuulunee alkuperältään vanhaan indoeurooppalaiseen sanastoon.
    8. Minä en pitäne ensi vuonna isoja syntymäpäiväjuhlia.
    9. Joulukynttelikkö ei valaisse huonetta riittävästi, jotta voisin lukea.
    10. Hän palannee matkaltaan jo ensi viikolla.
    11. Projekti ei jatkune enää ensi vuonna.
    12. Matti lienee jo lähtenyt kotiin.
    13. Me emme liene vielä päässeet yhteisymmärrykseen.
    14. He lienevät jo käyneet syömässä.
    15. Te ette liene vielä tavanneet toisianne.
    16. Minä lienen jo tavannut hänet.
    17. Sinä lienet tehnyt kaikki kotitehtävät.

    Harjoitus 2.
    1. Nobel-ehdokkaat julkaistaneen pian.
    2. Puu istutettaneen pihan keskelle.
    3. Toriparkin rakentaminen aloitettaneen lähiaikoina.
    4. Uuden parkkialueen rakentamisesta tultaneen päättämään vuoteen 2019 mennessä.
    5. Sopimusta jatkettaneen vuoteen 2021 asti.
    6. Hänen artikkelinsa tuloksiin viitattaneen lähivuosina innokkaasti.
    7. Hänet muistettaneen parhaiten ministerinä.
    8. Festivaalit järjestettäneen taas ensi kesänä.
    9. Päätöksessä ei otettane huomioon kuntien välisiä eroja.
    10. Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertti ei jätettäne televisioimatta ensi vuonnakaan.
    11. Tutkimuksen tuloksia ei julkaistane maailmanlaajuisesti.
    12. Päätöksiä syksyn apurahoista ei liene vielä tehty.
    13. Tämä tieto lienee saatu internetistä.
    14. Suomeen ei liene valittu vielä uutta presidenttiä.
    15. Ensi vuoden Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoiden tapahtumapaikka lienee jo päätetty.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *