Tässä artikkelissa käydään läpi muodollisen ja epämuodollisen sähköpostiviestin tyylipiirteitä. Samalla pohditaan sitä, missä tilanteissa Suomessa teititellään (vai teititelläänkö).
Objekti
Mikä ero olikaan lauseilla syön omenaa, syön omenan, syön omenat ja syön omenoita? Tässä artikkelissa käydään tiiviisti läpi objektin sijamuotovalinnan säännöt.
Adverbi vai adjektiivi
Kumpi on oikein: “minä olen paremmin kokki kuin sinä” vai “minä olen parempi kokki kuin sinä”? Samannäköiset sanat menevät helposti sekaisin. Tässä artikkelissa tarkastellaan kahden sanaluokan, adverbien ja adjektiivien, käyttöä.
Sti-adverbien vertailu (nopeasti – nopeammin – nopeimmin)
Adverbit ovat sanoja, jotka kertovat, millä tavalla (nopeasti), milloin (myöhään), minkä verran (paljon) tai missä (lähellä) joku tekee jotakin. Useimpia adverbeja ei taivuteta sijamuodoissa, mutta niillä on vertailuasteet niin kuin adjektiiveillakin: nopeasti – nopeammin – nopeimmin. Tässä artikkelissa keskitytään sti-loppuisten adverbien komparatiivin ja superlatiivin muodostamiseen.
Predikatiivi
Predikatiivi on lauseenjäsen, joka kertoo, millainen tai mikä toinen lauseenjäsen on. Predikatiivilauseen perustapaus on muotoa subjekti + olla-verbi + predikatiivi (Talo on punainen). Tällaisessa lauseessa predikatiivi on joko nominatiivissa eli perusmuodossa tai partitiivissa. Sijamuodon valintaan vaikuttaa se, millainen lauseen subjekti on.
Adjektiivien vertailu: kaunis – kauniimpi – kaunein
Adjektiivi kertoo, millainen joku ihminen tai jokin asia on. Tässä artikkelissa tarkastellaan, kuinka adjektiiveja voidaan vertailla komparaation avulla. Adjektiiveilla on kolme vertailuastetta: positiivi eli perusaste, komparatiivi ja superlatiivi.
Mun talo vai minun taloni?
Puhekielessä omistaja ilmaistaan tavallisesti käyttämällä puhekielisen persoonapronominin genetiiviä: mun talo, sun talo, teiän talo. Kun kirjoitetaan asiatyylillä, omistaminen ilmaistaan omistusliitteillä: taloni, talosi. Asiatyyliä on esimerkiksi sanomalehtien, esseiden ja työhakemusten kieli. Omistusliitettä käytetään, kun sanan edessä on tai voisi olla persoonapronominin genetiivi (minun, sinun…).
Harvinaiset sijamuodot
Suomen kielessä on 15 sijamuotoa. Niistä kolmea (abessiivi, komitatiivi, instruktiivi) kutsutaan usein harvinaisiksi sijamuodoiksi, koska ne eivät ole kovin yleisiä nykykielessä. Ne esiintyvät kuitenkin edelleen joissakin idiomeissa ja tietyissä rakenteissa, joten edistyneen kielenoppijan on hyvä tunnistaa ne.
Essiivi ja translatiivi
Tässä artikkelissa tarkastellaan kahden sijamuodon, essiivin ja translatiivin, käyttötapoja. Mitä sijamuodot ilmaisevat seuraavissa virkkeissä? Heräsin pirteänä. Kahvi tekee minut pirteäksi.
Ihan sairaan siistiä
Astemääritteitä (eli intensiteetti-/vahvistussanoja) voidaan käyttää määrittämään adjektiiveja ja adverbejä sekä joitakin määrää ilmaisevia pronomineja (moni, monta, harva, usea). Astemääritteillä saa tekstiin väriä – on eri asia sanoa, oliko juhlissa hauskaa, ihan hauskaa, todella hauskaa vai aivan törkeän hauskaa. Astemääritteitä käytetään sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä, mutta eri sanat tuovat tekstiin tai puheeseen erilaisen sävyn.
Aikamuotojen käyttö
Verbeillä on suomessa neljä aikamuotoa: preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti. Erityisesti menneen ajan aikamuotojen käyttöön kannattaa kiinnittää huomiota. Ne täydentävät toisiaan, kun kerrotaan, mitä on tapahtunut aikaisemmin. Tässä artikkelissa on lyhyt katsaus suomen aikamuotojen käytöstä.