Tag: sote-akatemia (page 1 of 2)

Soten monet kasvot

Sakari Suominen

Sote-palvelurakenneuudistus nytkähti jälleen eteenpäin, kun siitä säätävä lakipaketti läpäisi kolmannen kerran eduskunnan perustuslakivaliokunnan joutuakseen vielä sosiaali- ja terveysvaliokunnan ruodittavaksi. Useat uudistuksen yksityiskohdat ovat vielä auki eikä edes ole varmaa, että uudistus ylipäätään käynnistyy tämän vaalikauden aikana. Varmaa on kuitenkin, että jollei uudistusta nyt saada päätökseen, maamme seuraava hallitus joutuu ensi töikseen siihen tarttumaan.

Uudistus voi siis vieläkin muuttaa muotoaan, mutta täysin entiseen ei enää ole paluuta.

Continue reading

Sujuva moniammatillinen yhteistyö on asiakaslähtöisyyden perusta

Riikka Korja

Pieni osa väestöstä käyttää suuren osan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Palveluita tarvitsevat eniten he, joilla on huolia ja ongelmia monella  elämän osa-alueella. Kun kehitämme tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, meidän huomiomme tulisi kiinnittyä tämän asiakaskunnan kohtaamiseen ja monialaisten ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Vaikeuksien kasaantuminen on kovin ymmärrettävää, koska tiedämme fyysisten ja psyykkisten sairauksien sekä sosiaalisten ja taloudellisten vaikeuksien olevan vahvasti yhteydessä toisiinsa etenkin silloin, jos apua ja hoitoa ei olla saatu riittävän ajoissa. Köyhyys, syrjäytyminen ja vaikeudet työelämässä tai opinnoissa johtavat herkästi sekä psyykkisiin että fyysisiin terveysongelmiin ja vastaavasti terveysongelmat vaikuttavat herkästi muun muassa työelämään ja koulunkäyntiin. Usein vaikeudet ja sairaudet heijastuvat myös läheisimpiin ihmissuhteisiin.

Continue reading

Saammeko uuden lain soten asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeudesta?

Pekka Riekkinen

Sote-uudistus on taas kerran lähempänä toteutumistaan kuin koskaan aikaisemmin. Tällöin tarkoitetaan tavallisesti laajaa lakipakettia, joka tähtää maakuntahallinnon ja sote-palvelujen uudistamiseen. Koska uudistuksessa on kyse päättäjien vallasta, merkittävistä rahavirroista, markkinoista sekä useimmille tutuista palveluista ja hoitopoluista, sen saama huomio on ymmärrettävää.

Harvemmin on ollut esillä, että lippulaivana purjehtineen sote-uudistuksen vanavedessä on valmisteltu esitys uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilaslaiksi. Sen keskeisin tavoite on yhtenäistää nykyiset perusoikeusrajoitukset ja vaikuttaa siihen, miten asiakkaan ja potilaan tahtoon suhtaudutaan. Esimerkkeinä voi mainita hygieniahaalareiden kiellon tai käytännössä yleistyneiden hoitotahdon ja -toiveen säätelyn tuomisen lakiin. Kuten voi päätellä, lakiesitys koskee erityisesti ihmisiä, jotka ovat riippuvaisia toisten tarjoamasta hoivasta ja hoidosta ja jotka asuvat usein laitoksissa. Tämä selittänee aiheen marginaalista asemaa sote-hankkeissa.

Continue reading

e-Sote tarvitsee Turun yliopistoa

Sanna Salanterä

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio kulkee käsi kädessä sote-uudistuksen kanssa. Digitalisaation aiheuttamat muutokset alalle ovat todennäköisesti merkittävämpiä kuin itse sote-uudistus. Siitä keskustelu on kuitenkin jäänyt vähäisemmäksi ja pinnallisemmaksi.

Digitalisaation tavoitteena sote-uudistuksessa on tukea muutosta sairauksien ja ongelmien hoidosta terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen ja ongelmien ennakointiin. Yksilön terveysdatan keruu systemaattisesti tietokantaan koko eliniän ajan mahdollistaa yksilöllisen terveyden ja hyvinvoinnin seurannan aivan uudella tavalla. Yksilön oma terveyshistoria ja tulevaisuudessa mahdollisesti geenitason tieto sekä näiden yhdistäminen väestötason tietoon mahdollistavat entistä tarkemman terveydentilan seurannan ja mahdollisten tulevien ongelmien ennustamisen ja näiden ennaltaehkäisyn.

Continue reading

Lastensuojelusta perhepalveluun

Leo Nyqvist

Suomalaisen perhepalvelureformin momentum oli 1980-luvun alussa. Silloin valmisteltiin mittavaa lakireformia, jossa sosiaalihuoltolaki, lapsenhuoltolaki, lastensuojelulaki sekä valtionosuuslaki olivat kaikki agendalla. Vuonna 1977 asetetun sosiaali- ja terveysministeriön toimikunnan kaavailuissa oli esillä Ruotsin mallia muistuttava integroitu laki, joka olisi kattanut perheen palvelutarpeet ilman erillistä lastensuojelulakia. Toimikunnan ajatuksena oli järjestelmä, jossa olisivat yhdistyneet yleinen sosiaalihuolto, lastensuojelu, kasvatusneuvolapalvelut sekä päivähoito. Toimikunta halusi myös luopua lastensuojelun käsitteestä. Ajatukset eivät toteutuneet, vaan päädyttiin erilliseen lastensuojelulakiin vuonna 1983.

Viimeiset kymmenen vuotta olemme eläneet kolmannen lastensuojelulain aikaa. Lamavuosista 1990-alussa lasten huostaanotot lisääntyivät tasaisesti viime vuosiin. Erikoistuneet ja eriytyneet palvelut korvasivat peruspalveluja. Lamaa edeltävän ajan kotipalvelutarjonta vajosi viidesosaan kahdessa vuosikymmenessä. Lastensuojelusta muodostui vähitellen väylä järjestää lapsiperheille palveluja, joiden saaminen oli muualta vaikeaa. Vuosina 2006–2010 laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset nousivat 43 prosentilla, kun vastaavasti muut kulut laskivat kymmenellä prosentilla.

Continue reading

Kilpailu asiantuntijoista kovenee sote-alalla

Mervi Vähätalo

Asiantuntijoita houkuttelevat erityisesti työn sisältö sekä mahdollisuus tehdä työtä parhaalla mahdollisella tavalla. Houkuttelevana tekijänä toimii myös työpaikan miellyttävä ilmapiiri, josta asiantuntijat saavat tietoa muun muassa kollegoiltaan. Työpaikan varmuus ja sijainti, palkkaus ja mahdollisuus työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ovat muita painavia tekijöitä, joiden perusteella sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat valitsevat työpaikkansa.

Asiantuntijoiden houkuttelu organisaatioon ei kuitenkaan riitä, vaan heidät on myös saatava pysymään talossa – sitoutumaan organisaatioon. Organisaatioon sitoutumisessa johtamisella on merkittävä rooli, ovathan organisaation arvot ja toimintaperiaatteet tekijöitä, joilla asiantuntijat saadaan kiinnittymään siihen. Juuri näihin tekijöihin johtajat myös vaikuttavat.

Continue reading

Prosenttitaiteesta hyvinvointia

Anu Laukkanen

Sairaaloissa esillä oleva kuvataide on ollut pitkään yksi tutuimmista taidetta ja ”sotea” yhdistävistä taiteen käyttötavoista. Lukuisia julkisia taidehankintoja on mahdollistanut taiteen prosenttiperiaate, jota on Suomessa toteutettu yleensä siten, että kuntien päätöksellä julkisista rakennushankkeiden kustannuksista prosentti on käytetty kuvataiteeseen.

Turun yliopistollisen keskussairaalan uudisrakennuksissa taidetta on hankittu koordinoidusti, viimeisimpänä esimerkkinä vasta rakenteilla oleva T3-sairaala, johon valitut taiteilijat selviävät syksyllä 2018. Kuvataide ja muutkin visuaaliset ja tilalliset ratkaisut ovat osa rakennusta käyttävien työntekijöiden, potilaiden ja vierailijoiden arkea, ja niihin huomiota kiinnittämällä voidaan luoda vähemmän stressaavia ympäristöjä.

Taiteen eri muodot ja kulttuuri ovat – tai voivat olla – kuitenkin paljon monipuolisemmin osa hyvinvoinnin edistämistä, hoitoa ja parantamista.

Continue reading

Jatkuva muutos – Kaaoksesta kukoistukseen?

Satu Teerikangas

Muutos on nykytyöelämän mantra. Muutosta on kaikkialla. Digitalisoituvan ja koneellistuvan työelämän edessä on nähtävissä, että muutosten määrä kasvaa entisestään. Tämä herättää kysymyksen, miten toimia jatkuvan muutoksen keskellä? Perinteisesti muutoksen keskellä toimimista on kuvattu jaksamisen metaforan kautta – miten yksilöt tai työyhteisöt jaksavat muutoksen keskellä.

Koska muutoksesta on tullut pysyvää, se on tullut jäädäkseen, väittäisin että jaksamisen sijaan meidän tulee löytää keinoja kukoistaa jatkuvan muutoksen keskellä. Toimia, saada aikaan, voida hyvin, ja jopa loistaa. Tämä vaatii muutoskyvykkyyttä niin yksilöiden, esimiesten, kuin työyhteisöjenkin tasoilla.

Sosiaali- ja terveysalan toimijat, etenkin julkisella puolella, ovat malliesimerkki nykypäivän työelämästä muutoksen, ellei murroksen tai disruption, paineessa. Pitkälti julkinen ala, joka perinteisesti on loistanut ammattitaidollaan, on laitettu kokonaisvaltaiseen, monimuotoiseen, pitkäjänteiseen myllerrykseen. Sosiaali- ja terveysalojen yhdistäminen, alan avautuminen yksityiselle kilpailulle ja tästä syntyvät uudenlaiset omistusmuodot, asiakaslähtöinen ja palvelukeskeinen kulttuuri, kyky kilpailla alati muuttavalla markkinalla – kaikki tämä maakuntauudistuksen lomassa.

Continue reading

Tieteidenvälisen yhteistyön sietämätön keveys

Tapio Salakoski

Turun yliopisto on strategiselta profiililtaan monialainen. Monitieteinen, tieteidenvälinen, ellei suorastaan transdisiplinäärinen tai peräti non-disiplinäärinen. Perinteisten tieteenalojen parasta osaamista edustavat ja niiden luovimpia käytänteitä vaalivat, toinen toistaan arvostavat tutkijat paneutuvat yhdessä ihmiskuntaa riivaavien ilkeiden ongelmien monitahoiseen problematiikkaan tieteen miekat tanassa ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kiilto silmissä.

Suomalainen perusopetus on ilmiöpohjaista. Asiat liittyvät toisiinsa arkipäivän ilmiöiden luontevassa kontekstissa ja eetoksestaan haltioituneet korkeasti koulutetut opettajat ohjaavat neitseellisen innovatiiviset oppilaansa tarkastelemaan ilmiöitä luovan kokonaisvaltaisesti, kollaboratiivista co-creationia manifestoiden.

Ei siis ihme, että meillä menee hyvin, talous kasvaa ja työttymyys vähenee, ja suomalaiset ovat paitsi maailman innovatiivisin, myös maailman onnellisin kansa! Unohtaa hygge, meillä on nyt figge! Heimomme auvoa varjostaa vain se, että jääkiekossa ei turnauksen loistavasta alusta huolimatta taaskaan päästy loppupeleihin.

Continue reading

Hyvinvointia ja terveyttä digitalisaation avulla

Pasi Liljeberg

Terveystietojen kerääminen, tallentaminen ja hyödyntäminen ovat vuodesta toiseen kestopuheenaiheita julkisuudessa. Kuka saa kerätä näitä tietoja, mitä tietoja saa kerätä ja miten kerättyä tietoa saa hyödyntää? Samaan aikaan puhutaan sähköisistä potilasrekistereistä, sairaanhoitopiirien tietoaltaista, geenitiedoista, potilastietojärjestelmistä, biopankeista, big datasta, Kanta-palvelusta, toiminnanohjausjärjestelmistä, Apotti-hankkeesta, jne.. Ei ihme, että tämä voi synnyttää hämmennystä monissa ihmisissä.

Digitalisaatio on integroitunut kiinteästi sosiaali- ja terveysalaan. Paluu menneeseen aikaan on käytännössä mahdoton, hyvin harva edes enää suostuisi hoitamaan asioita erilaisten paperisten lomakkeiden avulla sekä viemään näitä papereita paikasta toiseen ja arkistoimaan niitä. Digitalisaation taustalla oleva tietotekniikka tuottaa jatkuvasti uusia innovaatiota, jotka antavat huimia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalalle.

Continue reading

Older posts