Vuonna 1943 lääketieteellisen tiedekunnan perustamista suunnitteleva Turun yliopisto sai pontta hankkeeseensa Saksasta. Saksan valtakunnanterveydenhoidonjohtaja Leonardo Conti oli luvannut lahjoittaa 577 nidosta lääketieteellistä kirjallisuutta uudelle tiedekunnalle, ja lisäksi Saksan valtio lahjoitti Turun yliopiston saksalaiselle instituutille 1072 nidettä. Lahjoitukset olivat yliopiston näkökulmasta yksi tiedekunnan perustamisedellytyksistä. Niiden sisältämät kirjat voisivat myös kertoa tiedevaihdosta ja tutkijoiden yhteistyöstä Suomen ja Saksan välillä toisen maailmansodan aikana. Vuodesta 1933 Saksassa kansallissosialismi vaikutti myös tieteen kentällä: tiedettä luotiin uudelleen palvelemaan puolueen pyrkimyksiä ja sopimattomat […]
Kansainvälinen historia
Maanantaina 11.12.2023 yleisen historian oppiaine järjestää seminaarin ajankohtaisesta teemasta: sota, rauha ja historian poliittinen käyttö Venäjällä ja sen ympärillä. Seminaarin aika ja paikka: Ma 11.12. klo 12-16, A112-sali (Arcanum-rakennus, Turun yliopisto). Seminaarin viisi puhujaa esitelmöivät historian poliittisesta käytöstä Venäjällä, Baltian maissa, Saksassa ja Ukrainassa. Tilaisuus päättyy paneelikeskusteluun, jossa yleisö voi osallistua […]
Keskiviikkona 15.11. Turun yliopistolla yleisen ja Suomen historian oppiaineiden vieraana on diplomaatti emeritus Mikko Pyhälä. Hän pitää esitelmän ”Suomessa syntynyt F. T. Adlercreutz Etelä-Amerikan itsenäisyystaisteluissa 1800-luvulla”. Tämän jälkeen on aikaa keskustelulle Etelä-Amerikan ja diplomatian historiasta sekä historiapolitiikasta. Mitä: Mikko Pyhälän esitelmä Suomessa syntynyt F. T. Adlercreutz Etelä-Amerikan itsenäisyystaisteluissa 1800-luvulla”Milloin: Keskiviikkona […]
Pertti Grönholm Yleisen historian pitkäaikainen professori Kalervo Hovi (1942–2021) poistui keskuudestamme viime kesänä. Vaikka hänen muistokseen on julkaistu useita kirjoituksia sanomalehdissä ja oman alamme julkaisuissa, on oppiaineen 85-vuotisen historiankin näkökulmasta tarpeen luoda lyhyt katsaus siihen, miten Kalervo luotsasi oppiaineensa väen ja opiskelijoiden yhteisöä kohti suomalaisillekin avartuvaa Eurooppaa ja kansainvälisen historiantutkijan […]
Essi Huuhka Hyväntekeväisyyskampanjoiden kuvastot ovat varmasti useimmille tuttuja. Pallomahaiset afrikkalaislapset katsovat suurin silmin kameraan vedenhakureissullaan, valkoihoinen julkkis herkistyy kyyneliin vieraillessaan sairaalassa, jonka resurssit sairaiden lapsien hoitamiseen ovat riittämättömät. Maa halkeilee kuivalla pellolla, jolla harvahampainen mies yrittää kylvää siemeniä. Eikä hyvin mene miehen ainoalla vuohellakaan. Tällainen niin kutsuttu kurjuuskuvasto yrittää osoittaa […]
Maija Ojala-Fulwood Weißgerber -nahkurikisälli Samuel Klenner, oli syntynyt kaakkois-Puolassa Ścinavan kaupungissa. Ammattiin hän opiskeli todennäköisesti Wrocławin kaupungissa, joka oli noin 60 kilometrin päässä Samuelin synnynseudulta. 1720-luvulla Samuel kulki kisällivaelluksellaan lähes neljä vuotta matkustaen muun muassa Itävallassa ja Unkarissa. Matkoistaan hän piti päiväkirjaa, josta lyhennelmä on painettu Wilhen Treun ja Wolfram […]
Yleisen historian maisteriseminaari kokoontui kevään viimeiseen istuntoon toukokuun 5. päivänä vuonna 1938. Turun linnan Juhana Herttuan kellarissa järjestetty lounastapaaminen päätti Kaarlo Jäntereen ensimmäisen vuoden oppiaineen vakituisena professorina. Aikaisemmin tehtävää oli hoidatettu sijaisilla. Kellariholvien alla tavanneet opiskelijat olivat hyvin nuoria ja kunnianhimoisia ja heitä innostivat Jäntereen soveltamat uudet historiantutkimuksen näkökulmat. Turun yliopistossa […]