Vuonna 1943 lääketieteellisen tiedekunnan perustamista suunnitteleva Turun yliopisto sai pontta hankkeeseensa Saksasta. Saksan valtakunnanterveydenhoidonjohtaja Leonardo Conti oli luvannut lahjoittaa 577 nidosta lääketieteellistä kirjallisuutta uudelle tiedekunnalle, ja lisäksi Saksan valtio lahjoitti Turun yliopiston saksalaiselle instituutille 1072 nidettä. Lahjoitukset olivat yliopiston näkökulmasta yksi tiedekunnan perustamisedellytyksistä. Niiden sisältämät kirjat voisivat myös kertoa tiedevaihdosta ja tutkijoiden yhteistyöstä Suomen ja Saksan välillä toisen maailmansodan aikana. Vuodesta 1933 Saksassa kansallissosialismi vaikutti myös tieteen kentällä: tiedettä luotiin uudelleen palvelemaan puolueen pyrkimyksiä ja sopimattomat […]
Tutkimus
Euroopan ja maailman historia 100 vuotta Turun yliopiston Euroopan ja maailman historian oppiaine, aiempi yleinen historia, juhlistaa 100-vuotishistoriaansa juhlaseminaarilla Eurooppa-päivänä perjantaina 9.5. klo 9.30-16.00. Seminaari järjestetään Pub3-luentosalissa Turun yliopistolla (Publicum, Assistentinkatu 7). Kahvitusta varten pyydämme ilmoittautumaan Konstassa viimeistään tiistaina 6.5. 9.30–9.45 Taina Syrjämaa: Ensimmäiset 100 vuotta 9.45–11.15 Liikkuvuuden historia: perinteitä ja uusia tuulia (puheenjohtaja Janne […]
Maija Ojala-Fulwood Weißgerber -nahkurikisälli Samuel Klenner, oli syntynyt kaakkois-Puolassa Ścinavan kaupungissa. Ammattiin hän opiskeli todennäköisesti Wrocławin kaupungissa, joka oli noin 60 kilometrin päässä Samuelin synnynseudulta. 1720-luvulla Samuel kulki kisällivaelluksellaan lähes neljä vuotta matkustaen muun muassa Itävallassa ja Unkarissa. Matkoistaan hän piti päiväkirjaa, josta lyhennelmä on painettu Wilhen Treun ja Wolfram […]
Nora Schuurman Tuomas Räsäsen ja Nora Schuurmanin toimittamassa kirjassa Kanssakulkijat: Monilajisten kohtaamisten jäljillä tarkastellaan niitä kohtaamisia ja historiallisia konteksteja, joissa erilaiset eläimet asettuvat osaksi monilajista elämää ja toimintaa ihmisen kanssa. Kanssakulkijoina eläimet ovat kulkeneet ihmisen mukana koko tunnetun historian, ja niillä on keskeinen osa myös nykyisten yhteiskuntien toiminnassa, kulttuurissa ja […]
Millaista oli matkustaa Itä-Euroopassa aikana, jolloin liikkuvuutta rajoitettiin monin tavoin ja ulkomaanmatkailu oli harvinaista? Entä miten kansainvälinen vuorovaikutus koettiin maailmassa, joka oli valtioiden tasolla jakaantunut kahteen toisilleen vihamieliseen leiriin? Yliopistonlehtori Pia Koivusen uusi teos Rauhanuskovaiset. Suomalaiset maailmannuorisofestivaaleilla 1940–50-luvuilla (SKS, 2020) on kokemushistoriallinen tutkimus kylmän sodan kulttuurivaihdosta ja kansainvälisestä vuorovaikutuksesta. Se […]