Satu Helske & Hanna Ylöstalo
INVEST blog 6/2021
Kun koronavirus lähti leviämään keväällä 2020, puhuttiin alkuun siitä, miten virus kohtelee samalla lailla niin hyväosaista kuin vähäosaistakin, miten olemme kaikki samassa veneessä. Hyvin pian alkoi kuitenkin selvitä, että koronakriisi ei kohtele kaikkia samalla tavoin vaan syventää olemassa olevaa eriarvoisuutta. Kuten useimmissa muissakin terveys- ja talouskriiseissä, koronakriisinkin negatiiviset vaikutukset ovat pääosin suurimmat niillä, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa. Kuten Damian Barr asian muotoili (vapaasti suomentaen): “Olemme kaikki samassa myrskyssä, mutta emme samassa veneessä. Toisilla on luksusjahti, toisilla vain yksi airo.”
Koronakriisi ei ole vain terveyskriisi, vaan myös taloudellinen ja sosiaalinen kriisi, ja sillä on vaikutuksia lähes joka elämänalueella. Poliittisia päätöksiä tehtäessä on jouduttu tasapainoilemaan viruksen leviämisen estämistä edistävien toimenpiteiden ja niiden aiheuttamien haittojen välillä, alkuun hyvinkin epävarmoin tiedoin. Keväällä 2020 valtioneuvoston kanslia nimitti monitieteisen tiedepaneelin tuottamaan tutkimukseen perustuvaa taustatietoa ja raportin avuksi koronakriisin jälkihoitoa valmistelevalle ryhmälle.
Jatkoksi tälle työlle on valtioneuvoston kanslia julkaissut elokuusta 2020 alkaen kahden–kolmen viikon välein COVID-19-tutkimuskatsauksia, joissa esitetään suomeksi yhteenvetoja koronakriisiin liittyvistä uusimmista tutkimustuloksista Suomesta ja maailmalta. Katsauksissa käydään läpi uusimpia tutkimuksia 11 eri aihealueelta lääketieteestä talouteen, ympäristövaikutuksista teknologiaan ja kansainvälisiin suhteisiin. Tutkimuskatsaukset on alun perin tarkoitettu valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön, mutta ovat vapaasti saatavilla kaikille kiinnostuneille, ja suoralla jakelulistalla onkin jo yli 1700 henkilöä laajasti eri puolilta yhteiskuntaa. Me kirjoittajat olemme osaltamme mukana raportoimassa eriarvoisuustutkimuksesta.
Tässä blogikirjoituksessa käymme läpi koronakriisin vaikutuksia eriarvoisuuteen eri näkökulmista. Blogiteksti ei ole kattava katsaus kaikesta eriarvoisuustutkimuksesta vaan perustuu pääosin katsauksiin nostettuihin tutkimuksiin.
Lapset, perheet ja vanhukset
Koulujen ja päiväkotien sulkeminen ei ole vähentänyt hoivan tarvetta, vaan siirtänyt sen perheisiin. Lastenhoito ja kotityöt olivat jo ennen pandemiaa jakautuneet epätasaisesti naisten ja miesten kesken: naiset kantavat niistä edelleen suuremman vastuun. Koronapandemia on lisännyt sekä äitien että isien lastenhoitoon ja kotitöihin käyttämää aikaa, mutta äitien suhteessa enemmän kuin isien. Koronapandemia ja koulujen ja päiväkotien sulkeminen onkin syventänyt hoivatyön epätasaista jakautumista perheissä ja lisännyt etenkin naisten palkatonta hoiva- ja kotityötä. Hoivaan liittyvien vastuiden lisääntymisellä on ollut vaikutuksia etenkin äitien työhön: esimerkiksi Yhdysvalloissa äidit vähensivät työtuntejaan viisi kertaa enemmän kuin isät päiväkotien ja koulujen sulkemisen vuoksi.
Koronapandemia on heikentänyt perheiden, lasten ja vanhempien hyvinvointia: esimerkiksi stressi ja huolet ovat lisääntyneet ja jo ennen koronaa todettuihin ongelmiin ei ole ollut enää samalla tavoin saatavissa apua. Ongelmat kasautuvat taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville: Iso-Britanniassa pienituloisissa perheissä koettiin enemmän haasteita arjen sujumisessa koulujen ja päiväkotien ollessa kiinni ja heillä oli harvemmin perheen ulkopuolista tukea. Toisessa britannialaistutkimuksessa todettiin mielenterveyden heikkenemisen olleen pahinta työssäkäyvillä vanhemmilla, joilla on taloudellisia huolia ja paljon hoivavastuuta.
Koronapandemia ja ulkonaliikkumisrajoitteet ovat myös kärjistäneet perheiden ongelmia: kotiväkivalta on lisääntynyt ja uhrien on ollut vaikeampi saada apua. Myös monet muut perheille tärkeät julkiset palvelut ovat heikentyneet koronapandemian aikana. Suomessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvointia esimerkiksi ovat heikentäneet lastensuojelupalvelujen supistaminen ja tapaamisten muuttuminen etätapaamisiksi. Niin ikään Suomessa hoivakotien vierailukiellot ovat heikentäneet hoivakotien asukkaiden hyvinvointia ja lisänneet heidän läheistensä huolia.
Nuoret
Nuorten riski sairastua vakavaan koronavirustartuntaan on pieni, mutta heihin on kohdistunut raskaita politiikkatoimia mm. koulujen etäopetukseen siirtymisen ja harrastusmahdollisuuksien kaventumisen myötä – osa oppilaista on ollut etäopetuksessa yhtäjaksoisesti jopa useita kuukausia ja monet ovat valmistuneet suoraan talouskriisin keskelle.
Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että talouskriisien aikaan opinnoista valmistuvien nuorten aikuisten työurat jäävät rikkonaisemmiksi ja palkat matalammiksi kuin paremman taloudellisen tilanteen aikana valmistuvien vertaisten – sitä enemmän, mitä matalammaksi koulutustaso jää. Myös koronakriisillä oletetaan olevan samantyyppisiä seurauksia. Pandemian aiheuttama talouskriisi poikkeaa aikaisemmista kriiseistä mm. siltä osin, että tällä kertaa monet matalammin koulutettuja työllistävät alat ja korkeakoulutettujenkin ns. ponnahduslautana toimivat alat kuten ravintola- ja matkailuala ovat kärsineet enemmän kuin aiemmissa talouskriiseissä. Suomessakin monien keväällä 2020 kolmatta vuotta toisella asteella opiskelleiden nuorten valmistuminen lykkääntyi, arvosanat huonontuivat ja hyvinvointi laski. Etenkin yksin asuvat, työttömät ja heikosti toimeentulevat nuoret ovat kokeneet yksinäisyyttä ja sosiaalisen tuen puutetta korona-aikana.
Työllisten määrän lasku on osunut ikäryhmistä voimakkaimmin nuoriin, mutta siinä missä töiden loppuminen on näkynyt nuorilla miehillä työttömyytenä, ovat naiset useammin jatkaneet opintoja. Lisäkouluttautuminen onkin usein toimiva investointi tulevaisuuteen lieventään laman negatiivisia vaikutuksia työuraan. Suomessa naisten ja miesten välinen ero koulutustasossa naisten hyväksi on kuitenkin jo valmiiksi kansainvälisesti verraten poikkeuksellisen suuri ja näyttää siltä, että koronakriisi tulee syventämään eroa entisestään.
Koulunkäynti ja oppiminen
Useimpien lasten arkea eniten mullistanut asia on ollut etäkoulu. Keväällä 2020 useimmissa maissa koulut suljettiin ainakin hetkeksi, ja joissakin maissa lapset ovat olleet etäkoulussa tai kotiopetuksessa siitä lähtien. Vaikka joillekin lapsille etäkoulu on sopinut hyvin ja jopa parantanut oppimistuloksia ja viihtyvyyttä, on etäkoulu tutkimusten mukaan ollut keskimäärin haitaksi ja kasvattanut eroja oppimistuloksissa eri sosioekonomisessa asemassa olevien lasten välillä.
Perheiden sosioekonominen tilanne on yhteydessä koulupoissaoloihin, kotien oppimisympäristöihin (myös maksuttomien kirjastojen resurssien hyödyntämiseen) sekä vanhempien kykyyn auttaa lapsiaan etäkoulunkäynnissä, mitkä kaikki johtavat siihen, että oppimisvelka kasvaa eniten jo valmiiksi heikommassa asemassa olevilla oppilailla.
Alankomaalaistutkimuksessa pyrittiin arvioimaan alakouluikäisten oppimisvelan määrää useiden vuosien standardoitujen kokeiden tuloksia vertaamalla ja havaittiin, että oppimisvelkaa oli kertynyt suunnilleen saman verran kuin mitä etäkoulu oli kestänyt. Keskimäärin alakouluikäiset oppilaat eivät siis oppineet etäkoulun aikana juuri mitään. Erot vanhempien koulutustasojen suhteen olivat kuitenkin merkittäviä: matalimmin koulutetuista perheistä tulevilla oppilailla oppimisvelka oli jopa 55% suurempaa kuin korkeasti koulutettujen perheiden lapsilla. Suomalaistutkimusta oppimisvelan määrästä ei valitettavasti ole, mutta ei liene epäilystä etteikö ilmiö koskettaisi myös suomalaisoppilaita. Tämän paikkaamiseen arvioidaan tarvittavan lähivuosina satoja miljoonia euroja.
Sosioekonomiset erot ja työelämä
Koronavirukselle altistumisen ja sairastumisen riskissä on eroja koulutus- ja ammattiryhmien välillä. Syksystä lähtien tartunnat ovat olleet yleisimpiä pienituloisten joukossa. Myös ammattiryhmien välillä on eroja mm. etätyömahdollisuuksien ja fyysisten kohtaamisten määrästä johtuen, joskin työntekijöiden erot taustatekijöiden kuten asumis- tai perhetilanteen osalta vaikeuttavat altistumisriskin vertailua. Alkuvuodesta 2021 suurimmat riskit ammattiryhmistä ovat olleet rakennusalan työntekijöillä, tarjoilutyöntekijöillä ja lastenhoitajilla, kun erot ammattiryhmissä sukupuolen, iän, syntyperän ja kotikunnan mukaan on huomioitu. Saksalaistutkimuksessa arvioitiin, että koulutusryhmien väliset erot koronavirusinfektioon sairastumisessa eivät liittyisi niinkään terveyskäyttäytymiseen vaan rakenteellisiin tekijöihin kuten mahdollisuuteen tehdä etätöitä.
Koronakriisin taloudelliset seuraukset ovat pääasiassa olleet pahimpia jo valmiiksi heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevilla: naisilla, pienituloisilla, matalasti koulutetuilla sekä määräaikaisissa ja epätyypillisissä työsuhteissa olevilla. Myös itsensätyöllistäjät ovat olleet ahtaalla, erityisesti pienituloiset ja ikääntyneet. Toisaalta edes keskimäärin paremmassa asemassa olevat korkeakoulutetut työllisetkään eivät ole olleet yhdenvertaisessa asemassa, vaan koronakriisi on luonut alakohtaisia eroja työn kuormitukseen.
Tyypillisessä talouskriisissä miesten työllisyys kärsii naisten työllisyyttä enemmän. Koronakriisissä kuitenkin naisten työllisyys on kärsinyt poikkeuksellisen paljon. Kansainvälisen vertailun perusteella tärkeimpiä syitä ovat koronakriisin normaalia suurempi vaikutus naisvaltaisiin toimialoihin sekä lastenhoidon saatavuus, mutta myös lainsäädäntöön ja poliittisiin päätöksiin liittyvät tekijät. Tärkeä yksilöllinen tekijä on myös mahdollisuus etätöihin. Toisaalta kotona etätöissä olevilla naisilla on usein huomattavasti miehiä suurempi hoivataakka ja sen myötä isompi lasku työn tuottavuudessa. Myös Suomessa koronakriisin työllisyysvaikutukset ovat osuneet raskaimmin naisvaltaisiin palvelualoihin, joskin pelot lomautuksesta ja epävarmuus työn jatkuvuudesta ovat lisääntyneet kaikilla aloilla ja kaikissa ikäryhmissä verrattuna vuoteen 2019. Työmäärä on lisääntynyt muita enemmän naisilla, toimihenkilöillä ja kuntasektorilla työskentelevillä.
Positiivisena asiana vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaikka Suomessakin koronakriisi on monelta osin iskenyt pienituloisiin ja heikommassa työmarkkina-asemassa oleviin, on suomalainen hyvinvointivaltio kuitenkin jo perustoiminnoillaan onnistunut melko hyvin koronakriisin taloudellisten vaikutusten lieventämisessä.
Sukupuoli ja vähemmistöt
Koronapandemia vaikuttaa eri ihmisryhmiin eri tavoin ja syventää eriarvoisuutta usein juuri siksi, että vaikutukset osuvat erityisesti taloudellisesti haavoittuvassa asemassa oleviin. Koronan taloudelliset vaikutukset osuvat etenkin osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa oleviin, matalapalkkaisissa palveluammateissa toimiviin, sekä julkisista palveluista riippuvaisimpiin ihmisiin. Näihin ihmisryhmiin kuuluu erityisesti naisia ja maahanmuuttajia. Women’s Budget Groupin selvitys muistuttaa, että valtaosa sosiaali- ja terveysalan ”etulinjan työntekijöistä” sekä palvelualan työntekijöistä on naisia, joten naiset altistuvat työssään virukselle. Naiset työskentelevät miehiä useammin myös matalapalkkaisissa ja epätyypillisissä työsuhteissa.
Myös koronasuositusten noudattaminen on sukupuolittunutta. Yhdysvalloissa tehty tutkimus osoitti miesten noudattavan koronarajoituksia naisia huonommin ja sairastuvan koronaan naisia useammin.
Sen lisäksi, että koronan vaikutukset ovat sukupuolittuneita, korona vaikuttaa suhteellisesti enemmän maahanmuuttajiin ja heidän lapsiinsa kuin muuhun väestöön. Tämä näkyy heidän suurempina taloudellisina vaikeuksinaan, suurempana sairastuvuutena ja lasten suurempina oppimisvaikeuksina koulujen sulkemisen aikaan. Syitä on monia, esimerkiksi yhteisasuminen, palveluammateissa työskentely ja lasten oppimisvaikeuksissa vanhempien kielitaidon puute. Korona on lisännyt myös rasismia ja vihamielisyyttä maahanmuuttajia kohtaan.
Korona vaikuttaa etenkin niiden ihmisten arkeen, jotka ovat riippuvaisia julkisista palveluista, sillä niiden saatavuus on heikentynyt koronan aikaan muun muassa ulkonaliikkumisrajoitusten vuoksi. Esimerkiksi Iso-Britanniassa toteutetun tutkimuksen mukaan mukaan vammaiset naiset ovat kohdanneet korona-ajan arjessaan suurempia haasteita kuin vammattomat. He ovat arjessaan usein riippuvaisia toisten avusta ja erilaisista palveluista, joiden saaminen on vaikeutunut. Korona on myös heikentänyt monen vammaisen työn ja toimeentulon edellytyksiä.
Miten tästä eteenpäin?
Sen lisäksi, että tutkimukset tarjoavat tietoa koronan eriarvoistavista vaikutuksista, ne tarjoavat myös paljon tietoa siitä, miten eriarvoisuutta voisi vähentää kriisin aikana ja sen jälkeen. Tutkimuksissa on kuvattu sekä yleisempiä suosituksia, että yksityiskohtaisia politiikkatoimia eriarvoistavien vaikutusten huomioon ottamiseen ja lieventämiseen. Kaikkein oleellisin huomio lienee tämä: koronapandemia vaikuttaa eri ihmisryhmiin eri tavalla. Kun vaikutuksia eri ihmisryhmiin – lapsiin, nuoriin, vanhuksiin, perheisiin, eri ikäisiin, eri sukupuoliin, maahanmuuttajiin, vammaisiin ja niin edelleen – tarkastellaan ajoissa, voidaan esimerkiksi politiikkatoimenpiteitä kohdentaa niin, että vaikutukset olisivat mahdollisimman vähäisiä. Eriarvoisuus on tärkeää ottaa huomioon myös koronan jälkihoidossa, sillä se on tilaisuus korjata koronan syventämää eriarvoisuutta.
Vaikka korona ei ole kohdellut Suomeakaan hellästi, on kriisi kuitenkin osoittanut pohjoismaisen hyvinvointivaltion vahvuuden ja resilienssin. Koko arjen ja yhteiskunnan toiminnot mullistava kriisi on myös mahdollisuus uudistuksille, jotka lisäävät väestön hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi parantuneet digitaaliset palvelut sekä etätyö- ja ehkäpä myös etäopetusmahdollisuudet voivat tuoda joustoa arkeen ja parantaa alueellista tasa-arvoa. Emme ehkä saa jokaiselle luksusjahtia, mutta voimme huolehtia, ettei kukaan joutuisi soutamaan myrskyssä yhdellä airolla.
Kirjoittajat
Satu Helske, FT, on sosiologian erikoistutkija INVEST-lippulaivahankkeessa, PREDLIFE-akatemiahankkeen johtaja ja koulutukseltaan tilastotieteen tohtori. Hänen tutkimuksensa käsittelee eriarvoisuutta ja ylisukupolvista periytymistä, työuran ja perhe-elämän muodostumista elämänkaaren aikana sekä vanhempainvapaiden käyttöä ja seurauksia eri elämänalueilla.
Hanna Ylöstalo, YTT, dosentti, on sosiologian yliopistonlehtori Turun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelee talouden ja yhteiskunnan muuttuvia suhteita erityisesti sukupuolen ja tasa-arvon näkökulmista.
Oman työnsä ohella kirjoittajat ovat mukana raportoimassa eriarvoisuuteen liittyvistä tutkimustuloksista valtioneuvoston COVID-19-tutkimuskatsauksissa.
COVID-19-tutkimuskatsaukset
Löydät kaikki tutkimuskatsaukset suomenkielisine tiivistelmineen täältä: https://tietokayttoon.fi/covid-19-tutkimuskatsaukset
Alkuperäislähteet
Adams-Prassl, A., Boneva, T., Golin, M., & Rauh, C. (2020). Inequality in the impact of the coronavirus shock: Evidence from real time surveys. Journal of Public Economics, 189, 104245. https://doi.org/10.1016/j.jpubeco.2020.104245
Alon, T., Coskun, S., Doepke, M., Koll, D., & Tertilt, M. (2021). From Mancession to Shecession: Women’s Employment in Regular and Pandemic Recessions (No. w28632). National Bureau of Economic Research. https://www.nber.org/papers/w28632
Blundell, Jack and Machin, Stephen (2020) Self-employment in the Covid-19 crisis: a CEP Covid-19 analysis. CEP Covid-19 Analysis (003). London School of Economics and Political Science, London, UK. http://eprints.lse.ac.uk/id/eprint/104550
Bol, Thijs. Inequality in Homeschooling During the Corona Crisis in the Netherlands. First Results from the LISS Panel. SocArXiv. https://osf.io/preprints/socarxiv/hf32q/
Engzell, P., Frey, A., & Verhagen, M. D. (2021). Learning loss due to school closures during the COVID-19 pandemic. Proceedings of the National Academy of Sciences, 118(17). https://doi.org/10.1073/pnas.2022376118
Haikkola, L. & Kauppinen, E. (2020) Nuorten korona-ajan yksinäisyys ja nä-kemykset koronan vaikutuksista tulevaisuuteen. Nuorisotutkimusseura, Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma66
Henehan, K. (2020) Class of 2020: Education leavers in the current crisis. Resolution Foundation. https://www.resolutionfoundation.org/app/uploads/2020/05/Class-of-2020.pdf
Hoenig, K., & Wenz, S. E. (2021). Education, health behavior, and working conditions during the pandemic: evidence from a German sample. European Societies, 23(sup1), S275-S288. https://doi.org/10.1080/14616696.2020.1824004
Jæger, M. M., & Blaabæk, E. H. (2020) Inequality in learning opportunities during Covid-19: Evidence from library takeout. Research in Social Stratification and Mobility, 68, 100524. https://doi.org/10.1016/j.rssm.2020.100524
Johnston R, Mohammed A, van der Linden C (2020) Evidence of exacerbated gender inequality in child care obligations in Canada and Australia during the COVID-19 pandemic. Politics & Gender, Cambridge Coronavirus Collection. https://doi.org/10.1017/S1743923X20000574
Kyyrä, T. et al. (2021) The Corona Crisis and Household Income: The Case of a Generous Welfare State. VATT muistio 61 (painossa). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-271-1.
Miettinen, J. (2020) Koronapandemia ja akavalaisten työelämä syksyllä 2020. Selvityksen tulokset. Akava Works. https://akavaworks.fi/wp-content/uploads/sites/2/2020/11/Koronaselvitys-2020-Koronapandemia-muutti-tyon-tapoja-ja-kuormitusta-v2.pdf
Nelimarkka S, Maijala S, Eriksson P, Heino T (2021) Koronapandemian vaikutuksia lastensuojelun palveluihin ja asiakkaiden hyvinvointiin vuonna 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 5/2021. https://www.julkari.fi/handle/10024/140941
OECD (2020) What is the impact of the COVID-19 pandemic on immigrants and their children? OECD Policy Responses to Coronavirus (COVID-19). http://www.oecd.org/coronavirus/policy-responses/what-is-the-impact-of-the-covid-19-pandemic-on-immigrants-and-their-children-e7cbb7de/
Pirhonen J, Blomqvist K, Harju M, Laakkonen R & Lemivaara M (2020) Etäläheiset – hoivakotien koronaeristys asukkaiden läheisten kokemana. Gerontologia 34:3, 245-259. https://journal.fi/gerontologia/article/view/95669
Reny T. (2020) Masculine norms and infectious disease: The case of COVID-19. Politics & Gender 16 (2020), 1028-1035. https://doi.org/10.1017/S1743923X20000380
Speed A, Thomson C & Richardson K (2020) Stay home, stay safe, save lives? An analysis of the impact of COVID-19 on the ability of victims of gender-based violence to access justice. The Journal of Criminal Law. https://doi.org/10.1177/0022018320948280
Sosu, E., & Klein, M. (2021) Socioeconomic disparities in school absentee-ism after the first wave of COVID-19 school closures in Scotland. SocArXiv preprint. https://doi.org/10.31235/osf.io/f4jsy
Sutela, H. (2021) Koronan satoa: nuoret naiset opiskelevat, miehet enemmän työttöminä. Tieto & trendit 25.2.2021. https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2021/koronan-satoa-nuoret-naiset-opiske-levat-miehet-enemman-tyottomina/
Tani, M., Cheng, Z., Mendolia, S., Paloyo, A., & Savage, D. (2020). Working Parents, Financial Insecurity, and Child-Care: Mental Health in the Time of COVID-19. IZA Discussion Paper No. 13588. https://ssrn.com/abstract=3674309
Women’s Budget Group (2020) Crises Collide: Women and Covid-19. Examining gender and other equality issues during the Coronavirus outbreak. WBG UK Policy Briefings, April 2020. https://wbg.org.uk/analysis/reports/crises-collide-women-and-covid-19/
Women’s Budget Group (2020) Disabled women and COVID-19. https://wbg.org.uk/analysis/reports/disabled-women-and-covid-19/
