Poliittisen historian blogi julkaisee opinnäytteisiin perustuvia kirjoituksia oppiaineen eri aihepiireistä. Opinnäytesarjan kolmannessa osassa Meri Leino tarkastelee Yhdysvaltain irtautumista Pariisin ilmastosopimuksesta presidentti Donald Trumpin ja Valkoisen talon tiedottamisen näkökulmasta.
“This agreement is less about the climate and the more about other countries gaining a financial advantage over the United States. The rest of the world applauded when we signed the Paris Agreement – they went wild; they were so happy – for the simple reason that it put our country, The United States of America, which we all love, at the very, very big economic disadvantage.”
Näin Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kuvaa Pariisin ilmastosopimusta ja muita valtioita sopimuksesta irtautumisesta koskevassa puheessaan 1.6.2017. Jo vaalikampanjassaan Trump lupasi irtauttaa Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta. Populistisessa kampanjassa pyrittiin jättämään taakse kaikki, mikä saattoi aiheuttaa taloudellista haittaa Yhdysvalloille. Populismille poikkeuksellisesti Trumpin populistinen retoriikka on jatkunut myös hänen virkakautensa aikana ja useita radikaalejakin lupauksia on laitettu täytäntöön.
Presidentti Trump käytti pääargumenttinaan sopimuksesta irtautumisessa sopimuksen epätasaista vastuunjakoa. Sopimuksen mukaan jokainen valtio saa itse asettaa itselleen tavoitteensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tällöin monet Yhdysvaltojen kanssa kilpailevat maat saattavat saada taloudellista etua käyttäessään ei-ympäristöystävällisiä menetelmiä talouden kehityksessä Yhdysvaltojen pyrkiessä ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. Presidentti Trumpille talouskasvu on kuitenkin ollut täysin ensisijaista, eikä ympäristönäkökulmille ole juuri löytynyt tilaa.
Valkoinen talo aloitti välittömästi Trumpin Pariisin ilmastosopimuksesta irtautumista koskevan ilmoituksen jälkeen ilmastosopimusta mustamaalaavan rummutuksen viestintäkanavissaan. Myös Trump itse tviittasi aiheesta muutamia kertoja, mutta panosti enemmänkin retviittaamaan muiden republikaanien tviittejä osoittaakseen maailmalle saavansa tukea päätökselleen kotimaasta. Valkoisen talon ottama vahva ja aggressiivinen rooli tiedotuksessa oli melko yllättävää. Se julkaisi presidentti Obamaa ja demokraattien edellistä hallintoa solvaavia tviittejä, niin video kuin tekstimuodossakin. Valkoinen talo käytti Twitteriä huomattavasti useammin kuin Trump itse.
Pariisin ilmastosopimuksesta irtautumisen puolesta tviitatuissa tviiteissä näkyy selkeästi muutamia teemoja, joiden avulla pyritään vakuuttamaan muut päätöksen tarpeellisuudesta. Etenkin työllisyyden ja talouskasvun näkökulmaa pyritään nostamaan vahvasti esille. Trump perustelee päätöstään merkittävällä taloudellisella vahingolla, jota sopimuksen jatkaminen aiheuttaisi Yhdysvalloille sekä etenkin yhdysvaltalaisille työntekijöille. Trump kosiskelee työllisyysteemalla kivijalkakannatustaan vanhan teollisuuden alueilla, joissa työttömyys on usein noussut korkeaksi. Presidentti mm. käyttää sanaa ”rakastaa” puhuessaan yhdysvaltalaisista työntekijöistä ja kaivostyöläisistä puheessaan 1.6.2017. Trump pyrkii näyttäytymään sankarillisena yhdysvalaisten pelastajana. Hän haluaa epätoivoisesti tulla nähdyksi ja kuulluksi ihailtuna supermiehenä, eikä hän välttele itsekehuja tai toisaalta kiusaamasta vastustajiaan.
Toisena pääteemana on uhriutuminen. Trump esittää kannattajansa ja itsensä usein aikaisempien hallintojen, muiden valtioiden, ja median uhreina. Presidentti Trump käyttää retoriikassaan suoraa, provokatiivista ja informatiivista tyyliä korostaakseen homogeenista kotimaata ja vaarallista, elitististä uhkaa. Argumentaatioon liittyy vahvasti muiden arvostelu ja moralisointi, joiden avulla hän pyrkii vierittämään nykyistenkin epäkohtien syyt muiden harteille. Trump puhuu kaikista vastustajistaan hyvin negatiivisesti ja halventavasti, mutta presidentti Obama on presidentin argumentoinnissa selkeästi keskiössä. Obaman hallinto pyritään esittämään hallintona, jonka päämääränä oli ainoastaan sabotoida Yhdysvaltojen menestystä tulevaisuudessa. Edellisen hallinnon mustamaalaamista tapahtuu paljon myös presidentti Trumpin kannattajien keskuudessa sekä Valkoisen talon suunnalta. Valkoinen talo on esimerkiksi uudelleentviitannut David Perduen tviitin, jossa hän kuvailee Pariisin sopimuksen olleen hyvä esimerkki presidentti Obaman ylilyönneistä.
Muut valtiot ja kansainvälinen yhteisö näytetään viestinnässä häijynä omaa etuaan tavoittelevana massana, johon ei voi eikä kannata luottaa. Kansainväliset sopimukset on luotu vain ja ainoastaan heikentämään Yhdysvaltojen asemaa. Valkoinen talo on julkaissut Twitter-tilillään videon, jossa mustamaalataan sekä kansainvälistä yhteisöä, että Obaman hallintoa. Videon alussa lukee teksti ”Sopimus, joka loi YK:n lahjusrahaston”. Sen jälkeen tekstin alapuolelle tulee teksti, jossa kerrotaan provosoivasti presidentti Obaman syyllistyneen rahoittamaan 3 miljardilla dollarilla uusiutuvaa energiaa, ilman kongressin suostumusta. Videon taustalla tipahtelee seteleitä maahan, tarkoituksena kuvata täysin hukkaan heitettyjä varoja.
Presidentti Trump on tunnettu varsin värikkäästä kielestään niin puheissaan kuin Twitterissäkin. Yllättävänä havaintona on kuitenkin se, että Pariisin ilmastosopimusta käsiteltäessä Trump ei ottanut itsenäistä vahvaa roolia, vaan tyytyi retviittaamaan muiden tviittejä. Hän antoi Valkoisen talon hoitaa likaiset työt puolestaan ja sen se tekikin. Valkoinen talo on selkeästi aktiivisempi tiedotuksessaan ja käyttää huomattavasti aggressiivisempaa ilmaisutapaa kuin Trump itse.
Teksti: Meri Leino
Kirjoittaja on poliittisen historian opiskelija, jonka kandidaatin tutkielmaan ”Tietoista viestintää vai summittaista tekemistä? Presidentti Donald Trumpin ja Valkoisen talon argumentaatio ilmasto- ja energiapoliittisessa tiedotuksessa 1.6.-30.6.2017” kirjoitus perustuu.
