Tunnelmia Sharm El-Sheikhistä: COP27 poliittisen historian opiskelijan silmin

YK:n ilmastosopimuksen UNFCCC:n osapuolikonferenssi, paremmin tunnettu lyhenteellä COP (Conference of Parties), pidettiin tänä vuonna Sharm El-Sheikhissä, Egyptissä. COP-konferenssit keräävät samaan paikkaan niin valtioiden ja median, kuin myös kansalaisyhteiskunnan edustajia. Kansalaisyhteiskunta on edustettuna COP-konferensseissa yhdeksän laajemman edustuksen (constituency) kautta, joihin kuuluvat muun muassa ympäristöjärjestöt (ENGO), tutkijat ja riippumattomat järjestöt (RINGO), sekä lasten ja nuorten järjestöt (YOUNGO). Tarkkailijana, eli kansalaisyhteiskunnan edustuksen, tarkemmin ottaen YOUNGO:n, kautta pääsi myös tämän blogikirjoituksen kirjoittaja osallistumaan maailman suurimpaan ilmastokonferenssiin sen ensimmäisen viikon ajan.    Viikkoon mahtui…

Ukrainan sota ja sen perustelut poliittisen historian tutkijoiden silmin

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 on nostattanut kaikissa meissä pintaan monenlaisia tunteita. Turun yliopisto onkin reagoinut nopeasti ja esimerkiksi järjestänyt opiskelijoille ja henkilökunnalle keskusteluapua Ukrainan sodan herättämien huolenaiheiden käsittelyyn. Toisaalta Ukrainan sota on herättänyt myös paljon kysymyksiä, joihin kaivataan punnittuja, asiantuntijatietoon nojaavia vastauksia. Poliittisen historian oppiaineessa järjestettiinkin 8.3.2022 keskustelutilaisuus, jossa opetus- ja tutkimushenkilökunta vastaili opiskelijoiltamme tulleisiin…

Ihmisyys, toimijuus ja poliittinen historia

Poliittisessa historiassa rakenteiden ymmärrys edellyttää ihmisyyden ja toimijuuden ymmärrystä, miksi-kysymysten etsintää ja niihin vastaamista. Siinä ovat avuksi uteliaisuus, kylmäpäisyys ja empatia. Poliittisen historian tutkijat tarkastelevat mielellään yhteiskunnallista valtaa. Jos vallan rakenteiden kehitystä halutaan ymmärtää, on arvioitava vallan haltijoiden ja tavoittelijoiden sekä vallankäytön toimeenpanijoiden ja kohteiden tekoja ja pyrkimyksiä. Valtasuhteiden tarkastelu kuitenkin edellyttää tutkijalta myös kykyä…

Haastattelussa yliopisto-opettaja Maiju Wuokko

Syksyllä poliittisen historian yliopisto-opettajana aloittanut Maiju Wuokko on erikoistunut talouden ja politiikan suhteisiin, yrityshistoriaan sekä työmarkkinasuhteisiin. Poliittisen historian korkeakouluharjoittelija pääsi haastattelemaan häntä taustastaan, tutkimuksistaan ja suunnitelmistaan. Mistä tulet Turun yliopistolle? Olen kotoisin Espoon Olarista, jossa asun poikani ja puolisoni kanssa. Akateemisessa mielessä tulen Turkuun Helsingin yliopistosta, jossa olen tehnyt maisterin- ja tohtorintutkinnot Suomen ja Pohjoismaiden…

Parhaat aseet elämän surkeuksia vastaan

”Parhaat aseet elämän surkeuksia vastaan: Rohkeus Omapäisyys ja Kärsivällisyys. Rohkeus vahvistaa, omapäisyys on hauskaa ja kärsivällisyys tuo rauhan.” Hermann Hesse Viime kevät heitti koko yhteiskunnan myllerrykseen. Tämä näkyi ja tuntui tietysti myös meillä poliittisessa historiassa. Sekä tutkiminen että opettaminen vaikeutuivat ja totutuilla rutiineilla ei ollutkaan yhtäkkiä mitään tekoa. Kun yliopiston ovet suljettiin, piti opetus pistää…

Taidot ja kiinnostuksen kohteet osaksi tulevaa työelämää: Kokemuksia Turun yliopiston mentorointiohjelmasta

Opintojen lähestyessä loppuaan varmasti enemmän tai vähemmän jokainen valtiotieteilijä kysyy itseltään kysymyksiä liittyen tulevaisuuden tavoitteiden ja työelämän yhteensovittamiseen. Kuinka yhdistän mielenkiinnonkohteeni ja analysointikykyni käytännön taidoiksi työelämässä, ja millaisiin taitoihin tai urapolkuihin kannattaisi tulevaisuudessa panostaa? Työelämää käsittelevissä yliopiston tilaisuuksissa paikalle kutsuttujen puhujien lienee usein vaikea pukea sanoiksi, mitä he konkreettisesti tekevät päivittäin, tai kuvailla esimerkiksi, millaisten…

200 vuotta uhkia ja niihin vastaamista – VAME-hanke tuottaa uutta tietoa sisäisen turvallisuuden historiasta

Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineessa on tänä vuonna käynnistetty uusi Muuttuvat uhkakuvat ja valvonnan mekanismit Suomessa (VAME) -tutkimushanke, joka tutkii Suomen sisäistä turvallisuutta autonomian ajasta nykypäivään. Suomalaisia ja kansainvälisiä alkuperäisaineistoja hyödyntävä hanke tuo esiin nykyisen turvallisuuskeskustelun historiattomia piirteitä, tuottaa uutta tutkimustietoa ja tulkintoja sekä edistää alojenvälisyyttä. Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.   Mitä on pidetty suurimpina…

Louis Clerc Aurora-lehdessä: ”Suomi-kuvaa on rakennettu samoilla teemoilla 1960-luvulta lähtien”

”Kun myydään kuvaa kansakunnasta, täytyy ensin luoda kuva kansakunnasta. Mikä on Suomi?” Poliittisen historian professori Louis Clerc kommentoi Suomi-kuvan rakentamisen historiaa, tavoitteita ja nykyisyyttä Turun yliopiston Aurora-lehden numerossa 1/2018. Julkaisemme haastattelun kokonaisuudessaan. Teksti: Maria Vasenkari. Kuva: Hanna Oksanen.   ”Kun myydään kuvaa kansakunnasta, täytyy ensin luoda kuva kansakunnasta. Mikä on Suomi? Mitä on olla suomalainen?…

Uusturkulainen tutkija tentissä: Haastattelussa yliopistonlehtori Johanna Rainio-Niemi

Johanna Rainio-Niemi on poliittisen historian oppiaineen uusin tulokas, jolla on vankka kokemus puolueettomuuden, kylmän sodan ja Itävallan tutkimuksesta. Tuore poliittisen historian yliopistonlehtori päästi korkeakouluharjoittelijan työhuoneeseensa vastaanottoaikojen ulkopuolella kyselemään tyhmiä.                                       Kuka olet ja mitä teet työksesi? Olen Johanna Rainio-Niemi, poliittisen historian yliopistonlehtori Turun yliopistossa elokuusta 2017 alkaen. Olen valmistunut Helsingin yliopistosta ja siellä opiskellutkin…