Suomen itsenäistymisen yksi mahdollistaja oli tiivis ja läheinen suhde Saksan keisarikuntaan. Saksalaiset auttoivat esimerkiksi Suomen valkoisia sisällissodassa taistelussa punaisia vastaan, aloittaen Suomessa kesän 1918 kestäneen saksalaisen kauden. Saksan häviö maailmansodassa marraskuussa 1918 aiheutti Suomessa tyrmistyksen lisäksi voimakkaan ulkopolitiikan uudelleenorientoimisen tarpeen, erityisesti suhteessa Entente-maihin Ranskaan ja Englantiin. Yksi tuon uudelleenorientoitumisen lieveilmiö oli niin sanottu saksalaisen teatteriseurueen…
Avainsana: Turun yliopisto
Monta tietä huipulle – gradun tekeminen
Gradun tekemisen hankaluus on monia yliopisto-opiskelijoita yhdistävä sukupolvien rajat ylittävä kokemus. Gradun valmisteleminen on kuitenkin jokaiselle myös omakohtainen ja ainutlaatuinen projekti. Tässä kerron, miten graduni syntyi, mitä opin ja mikä voi auttaa gradun menestyksekkäässä valmistumisessa. Miten kirjoittaa hyvä gradu? Tämä kysymys tuli minulle ajankohtaiseksi neljäntenä yliopisto-opintojen vuotenani armon vuonna 2017. Liityin pitkään joukkoon asian kanssa…
Tuntemattoman pääministerin tutkimisesta ja sen merkityksestä
Useimmille nykyajan ihmisille J. E. Sunilan (1875–1936) nimi ei sano juuri mitään. Hän oli kuitenkin omana aikanaan hyvin tunnettu hahmo, toimihan hän kaksi kertaa pääministerinä ja kolme kertaa maatalousministerinä. Häntä myös harkittiin Maalaisliiton presidenttiehdokkaaksi vuoden 1925 presidentinvaaliin. Sunila oli siis 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa Maalaisliiton johtavia poliitikkoja. Näkyvyyttä Sunilalle toi myös se, että hän kuului…
Suomen Teiniliiton vimma, voima ja perintö
Uusi kirja ja podcast -keskustelu johdattelevat suomalaisen oppikoulumaailman ja koululaisliikkeen historiaan. Esseisti Matti Kurjensaaren päiväkirjamerkintä tammikuulta 1969 tavoittaa murrokset ja jatkuvuudet, jotka kuuluvat nuorten yhteiskunnalliseen toimintaan. Siksi Kurjensaaren sanat on valittu johdattelemaan lukijaa Suomen Teiniliiton historiaan Vimmaa ja voimaa -kirjassa, joka ilmestyi lokakuussa 2023. Sen tutkimustyö on tehty Koneen Säätiön rahoittamassa Teiniliitto, vimma ja rakkaus…
Ompeluseuroista politiikkaan – Maalaisliiton poliittinen naisjärjestö jäi takamatkalaiseksi
Yhteiskunnallinen muutos lainsäädännön kautta ei takaa välitöntä ideologis-kulttuurista muutosta vaan asenteiden muovautuminen vaatii aikaa. Vaikka yleinen ja yhtäläinen äänioikeus saavutettiin Suomessa jo 1900-luvun alussa, paheksuttiin naisten osallistumista politiikkaan myös naisten toimesta vielä äänioikeusuudistuksen jälkeenkin. Erityisesti maalaisliitossa naisten osallistuminen ja järjestäytyminen vaati totuttautumista. Vasta 1930-luvulla ilmassa oli merkkejä asenneilmapiirin muutoksesta. Syrjäinen ja piskuinen pohjolan kolkka sai…
Työmarkkinajärjestelmä on Suomessa eduskunnan ylähuone
Jos Suomessa olisi kaksikamarinen eduskunta, työmarkkinajärjestöt olisivat toisen kamarin, ”ylähuoneen” itseoikeutettuja edustajia. Itävallassa perustuslakia muutettiin 2006, jotta työmarkkinaosapuolet jätettiin lobbausta säätelevän lainsäädännön ulkopuolelle. Suomessa työmarkkinajärjestöt ovat viimeisen 50 vuoden aikana vakiinnuttaneet asemansa lainsäädännössä, markkinoilla ja sosiaalisessa järjestyksessä. Työmarkkinajärjestöjen poikkeuksellisen suuri vallankäyttö tai yleinen puhevalta yhteiskunnassa leimaa suomalaista parlamentarismia, koska järjestöillä on edelleen lakien valmistelussa keskeinen…
Tunnelmia Sharm El-Sheikhistä: COP27 poliittisen historian opiskelijan silmin
YK:n ilmastosopimuksen UNFCCC:n osapuolikonferenssi, paremmin tunnettu lyhenteellä COP (Conference of Parties), pidettiin tänä vuonna Sharm El-Sheikhissä, Egyptissä. COP-konferenssit keräävät samaan paikkaan niin valtioiden ja median, kuin myös kansalaisyhteiskunnan edustajia. Kansalaisyhteiskunta on edustettuna COP-konferensseissa yhdeksän laajemman edustuksen (constituency) kautta, joihin kuuluvat muun muassa ympäristöjärjestöt (ENGO), tutkijat ja riippumattomat järjestöt (RINGO), sekä lasten ja nuorten järjestöt (YOUNGO). Tarkkailijana, eli kansalaisyhteiskunnan edustuksen, tarkemmin ottaen YOUNGO:n, kautta pääsi myös tämän blogikirjoituksen kirjoittaja osallistumaan maailman suurimpaan ilmastokonferenssiin sen ensimmäisen viikon ajan. Viikkoon mahtui…
Äidin tai sisaren sijassa – Sotilaskotisisarten työ talvi- ja jatkosodan rintamilla
Äidin tai sisaren sijassa – Sotilaskotisisarten työ talvi- ja jatkosodan rintamilla
Ukrainan sota ja sen perustelut poliittisen historian tutkijoiden silmin
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 on nostattanut kaikissa meissä pintaan monenlaisia tunteita. Turun yliopisto onkin reagoinut nopeasti ja esimerkiksi järjestänyt opiskelijoille ja henkilökunnalle keskusteluapua Ukrainan sodan herättämien huolenaiheiden käsittelyyn. Toisaalta Ukrainan sota on herättänyt myös paljon kysymyksiä, joihin kaivataan punnittuja, asiantuntijatietoon nojaavia vastauksia. Poliittisen historian oppiaineessa järjestettiinkin 8.3.2022 keskustelutilaisuus, jossa opetus- ja tutkimushenkilökunta vastaili opiskelijoiltamme tulleisiin…
Ihmisyys, toimijuus ja poliittinen historia
Poliittisessa historiassa rakenteiden ymmärrys edellyttää ihmisyyden ja toimijuuden ymmärrystä, miksi-kysymysten etsintää ja niihin vastaamista. Siinä ovat avuksi uteliaisuus, kylmäpäisyys ja empatia. Poliittisen historian tutkijat tarkastelevat mielellään yhteiskunnallista valtaa. Jos vallan rakenteiden kehitystä halutaan ymmärtää, on arvioitava vallan haltijoiden ja tavoittelijoiden sekä vallankäytön toimeenpanijoiden ja kohteiden tekoja ja pyrkimyksiä. Valtasuhteiden tarkastelu kuitenkin edellyttää tutkijalta myös kykyä…