Useimmille nykyajan ihmisille J. E. Sunilan (1875–1936) nimi ei sano juuri mitään. Hän oli kuitenkin omana aikanaan hyvin tunnettu hahmo, toimihan hän kaksi kertaa pääministerinä ja kolme kertaa maatalousministerinä. Häntä myös harkittiin Maalaisliiton presidenttiehdokkaaksi vuoden 1925 presidentinvaaliin. Sunila oli siis 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa Maalaisliiton johtavia poliitikkoja. Näkyvyyttä Sunilalle toi myös se, että hän kuului…
Avainsana: tohtorikoulutus
Ompeluseuroista politiikkaan – Maalaisliiton poliittinen naisjärjestö jäi takamatkalaiseksi
Yhteiskunnallinen muutos lainsäädännön kautta ei takaa välitöntä ideologis-kulttuurista muutosta vaan asenteiden muovautuminen vaatii aikaa. Vaikka yleinen ja yhtäläinen äänioikeus saavutettiin Suomessa jo 1900-luvun alussa, paheksuttiin naisten osallistumista politiikkaan myös naisten toimesta vielä äänioikeusuudistuksen jälkeenkin. Erityisesti maalaisliitossa naisten osallistuminen ja järjestäytyminen vaati totuttautumista. Vasta 1930-luvulla ilmassa oli merkkejä asenneilmapiirin muutoksesta. Syrjäinen ja piskuinen pohjolan kolkka sai…
Kohtalona Kekkonen
1900-luvun poliittista historiaa on vaikea kirjoittaa ilman Urho Kekkosta, eikä omakaan tutkimukseni muodosta poikkeusta tästä säännöstä. Edellä oleva virke on suora lainaus lectio praecursoriasta, jonka esitin juhannusviikolla väitöstilaisuuteni aluksi Turun yliopistossa. Olin kuullut tuon saman väitteen jonkun toisen sanomana joskus vuosia aiemmin, mutta en muista, että se olisi silloin minua suuremmin vakuuttanut. Tilanne muuttui, kun…
Maanpuolustuksesta mangaan – satavuotias Lotta Svärd tutkimuksen kohteena
Lotta Svärdistä tulevat monille ensimmäiseksi mieleen kuvaukset naisten työstä talvi- ja jatkosodissa. Ja ihan syystäkin, olihan lottien panos kriisivuosina merkittävä. Lottien arvokasta työtä havainnollistetaan usein toistamalla heidän vapauttaneen rintamalle 25 000 sotilasta. Lottajärjestö oli lisäksi paljon muutakin, ja lotat ovat lyhyesti sanottuna huikea tulokulma suomalaiseen maanpuolustukseen, sukupuolihistoriaan ja yhteiskuntaan. Pitkästi sanottuna: alla katsaus lottajärjestöstä, lottahistoriasta…
Parhaat aseet elämän surkeuksia vastaan
”Parhaat aseet elämän surkeuksia vastaan: Rohkeus Omapäisyys ja Kärsivällisyys. Rohkeus vahvistaa, omapäisyys on hauskaa ja kärsivällisyys tuo rauhan.” Hermann Hesse Viime kevät heitti koko yhteiskunnan myllerrykseen. Tämä näkyi ja tuntui tietysti myös meillä poliittisessa historiassa. Sekä tutkiminen että opettaminen vaikeutuivat ja totutuilla rutiineilla ei ollutkaan yhtäkkiä mitään tekoa. Kun yliopiston ovet suljettiin, piti opetus pistää…
Louis Clerc Aurora-lehdessä: ”Suomi-kuvaa on rakennettu samoilla teemoilla 1960-luvulta lähtien”
”Kun myydään kuvaa kansakunnasta, täytyy ensin luoda kuva kansakunnasta. Mikä on Suomi?” Poliittisen historian professori Louis Clerc kommentoi Suomi-kuvan rakentamisen historiaa, tavoitteita ja nykyisyyttä Turun yliopiston Aurora-lehden numerossa 1/2018. Julkaisemme haastattelun kokonaisuudessaan. Teksti: Maria Vasenkari. Kuva: Hanna Oksanen. ”Kun myydään kuvaa kansakunnasta, täytyy ensin luoda kuva kansakunnasta. Mikä on Suomi? Mitä on olla suomalainen?…
Tutkimusargumentit testissä – konferenssiterveisiä!
Yksi argumentti, monta kuulijaa – ja monta näkökulmaa, vastaväitettä ja kyseenalaistusta. Poliittisen historian tohtorikoulutettavalle arkista arkistotyöskentelyä yllätyksellisempää kesäohjelmaa ovat matkat tieteellisiin konferensseihin Suomessa ja ulkomailla. Näissä useimmiten kansainvälisissä kokoontumisissa tuoreet tutkimushavainnot kaivetaan läppäreiltä ja muistitikuilta valkokankaille videotykkien valokeiloihin. Mitä avoimemmin polkunsa johtopäätösten ääreen konferenssiesitelmissä kartoittaa, sitä varmemmin tutkijakollegojen kritiikki jäljittää omassa päättelyssä otetut harha-askeleet. Niin…