Suomen itsenäistymisen yksi mahdollistaja oli tiivis ja läheinen suhde Saksan keisarikuntaan. Saksalaiset auttoivat esimerkiksi Suomen valkoisia sisällissodassa taistelussa punaisia vastaan, aloittaen Suomessa kesän 1918 kestäneen saksalaisen kauden. Saksan häviö maailmansodassa marraskuussa 1918 aiheutti Suomessa tyrmistyksen lisäksi voimakkaan ulkopolitiikan uudelleenorientoimisen tarpeen, erityisesti suhteessa Entente-maihin Ranskaan ja Englantiin. Yksi tuon uudelleenorientoitumisen lieveilmiö oli niin sanottu saksalaisen teatteriseurueen…
Avainsana: ulkopolitiikka
Rautaesiripun varjossa
Supo idän ja lännen jännitekentässä 1978−1990 Teksti on lyhennelmä Mari Luukkosen väitöstilaisuudessa pitämästä lectio praecursoriasta. Toisen maailmansodan jälkeen Suomen valtiojohdon tärkeimmäksi tavoitteeksi tuli estää uuden sodan syttyminen Neuvostoliiton kanssa. Keinoksi valikoitui autonomian ajalta tutun vanhasuomalaisen myöntyväisyyspolitiikan perinteen mukainen varovaisuudelle, neuvotteluille ja sovittelulle rakentuva ulkopoliittinen linja. Kyse oli yksin jääneen maan selviytymisstrategiasta. Strategia osui hyvin yhteen…