Tuntemattoman pääministerin tutkimisesta ja sen merkityksestä

Useimmille nykyajan ihmisille J. E. Sunilan (1875–1936) nimi ei sano juuri mitään. Hän oli kuitenkin omana aikanaan hyvin tunnettu hahmo, toimihan hän kaksi kertaa pääministerinä ja kolme kertaa maatalousministerinä. Häntä myös harkittiin Maalaisliiton presidenttiehdokkaaksi vuoden 1925 presidentinvaaliin. Sunila oli siis 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa Maalaisliiton johtavia poliitikkoja. Näkyvyyttä Sunilalle toi myös se, että hän kuului…

Ompeluseuroista politiikkaan – Maalaisliiton poliittinen naisjärjestö jäi takamatkalaiseksi

Yhteiskunnallinen muutos lainsäädännön kautta ei takaa välitöntä ideologis-kulttuurista muutosta vaan asenteiden muovautuminen vaatii aikaa. Vaikka yleinen ja yhtäläinen äänioikeus saavutettiin Suomessa jo 1900-luvun alussa, paheksuttiin naisten osallistumista politiikkaan myös naisten toimesta vielä äänioikeusuudistuksen jälkeenkin. Erityisesti maalaisliitossa naisten osallistuminen ja järjestäytyminen vaati totuttautumista. Vasta 1930-luvulla ilmassa oli merkkejä asenneilmapiirin muutoksesta. Syrjäinen ja piskuinen pohjolan kolkka sai…

Työmarkkinajärjestelmä on Suomessa eduskunnan ylähuone

Jos Suomessa olisi kaksikamarinen eduskunta, työmarkkinajärjestöt olisivat toisen kamarin, ”ylähuoneen” itseoikeutettuja edustajia. Itävallassa perustuslakia muutettiin 2006, jotta työmarkkinaosapuolet jätettiin lobbausta säätelevän lainsäädännön ulkopuolelle. Suomessa työmarkkinajärjestöt ovat viimeisen 50 vuoden aikana vakiinnuttaneet asemansa lainsäädännössä, markkinoilla ja sosiaalisessa järjestyksessä. Työmarkkinajärjestöjen poikkeuksellisen suuri vallankäyttö tai yleinen puhevalta yhteiskunnassa leimaa suomalaista parlamentarismia, koska järjestöillä on edelleen lakien valmistelussa keskeinen…

Tunnelmia Sharm El-Sheikhistä: COP27 poliittisen historian opiskelijan silmin

YK:n ilmastosopimuksen UNFCCC:n osapuolikonferenssi, paremmin tunnettu lyhenteellä COP (Conference of Parties), pidettiin tänä vuonna Sharm El-Sheikhissä, Egyptissä. COP-konferenssit keräävät samaan paikkaan niin valtioiden ja median, kuin myös kansalaisyhteiskunnan edustajia. Kansalaisyhteiskunta on edustettuna COP-konferensseissa yhdeksän laajemman edustuksen (constituency) kautta, joihin kuuluvat muun muassa ympäristöjärjestöt (ENGO), tutkijat ja riippumattomat järjestöt (RINGO), sekä lasten ja nuorten järjestöt (YOUNGO). Tarkkailijana, eli kansalaisyhteiskunnan edustuksen, tarkemmin ottaen YOUNGO:n, kautta pääsi myös tämän blogikirjoituksen kirjoittaja osallistumaan maailman suurimpaan ilmastokonferenssiin sen ensimmäisen viikon ajan.    Viikkoon mahtui…

Kohtalona Kekkonen

1900-luvun poliittista historiaa on vaikea kirjoittaa ilman Urho Kekkosta, eikä omakaan tutkimukseni muodosta poikkeusta tästä säännöstä. Edellä oleva virke on suora lainaus lectio praecursoriasta, jonka esitin juhannusviikolla väitöstilaisuuteni aluksi Turun yliopistossa. Olin kuullut tuon saman väitteen jonkun toisen sanomana joskus vuosia aiemmin, mutta en muista, että se olisi silloin minua suuremmin vakuuttanut. Tilanne muuttui, kun…

Rautaesiripun varjossa

Supo idän ja lännen jännitekentässä 1978−1990 Teksti on lyhennelmä Mari Luukkosen väitöstilaisuudessa pitämästä lectio praecursoriasta. Toisen maailmansodan jälkeen Suomen valtiojohdon tärkeimmäksi tavoitteeksi tuli estää uuden sodan syttyminen Neuvostoliiton kanssa. Keinoksi valikoitui autonomian ajalta tutun vanhasuomalaisen myöntyväisyyspolitiikan perinteen mukainen varovaisuudelle, neuvotteluille ja sovittelulle rakentuva ulkopoliittinen linja. Kyse oli yksin jääneen maan selviytymisstrategiasta. Strategia osui hyvin yhteen…

Ukrainan sota ja sen perustelut poliittisen historian tutkijoiden silmin

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 on nostattanut kaikissa meissä pintaan monenlaisia tunteita. Turun yliopisto onkin reagoinut nopeasti ja esimerkiksi järjestänyt opiskelijoille ja henkilökunnalle keskusteluapua Ukrainan sodan herättämien huolenaiheiden käsittelyyn. Toisaalta Ukrainan sota on herättänyt myös paljon kysymyksiä, joihin kaivataan punnittuja, asiantuntijatietoon nojaavia vastauksia. Poliittisen historian oppiaineessa järjestettiinkin 8.3.2022 keskustelutilaisuus, jossa opetus- ja tutkimushenkilökunta vastaili opiskelijoiltamme tulleisiin…

Yhteistyötarjouksesta pyhään vihaan: SMP:n suhde vihreään liikkeeseen 1980-luvulla

Oikeistopopulistiset ja vihreät puolueet on 2000-luvulla opittu näkemään toistensa vastakohtina. Politiikkaa seuraaville on tullut tutuksi nelikenttä, jossa on esitetty puolueiden talouspoliittinen orientaatio vaakajanalla (vasemmisto–oikeisto) ja arvo-orientaatio pystyjanalla (liberaali–konservatiivi). Arvojanalla oikeistopopulistit ja vihreät ovat olleet toistensa ääripäät: populistit arvokonservatiivisin puolue ja vihreät arvoliberaalein. Suomessa arvoerot nykypuolueista Perussuomalaisten ja Vihreän liiton välillä ovat tulleet esiin etenkin ympäristö‑…

Kuinka pyydystää ihmiskokemus viranomaisaineistosta?

Historiantutkimus vaatii usein väsymätöntä tummuneiden paperien koluamista. Tutkija on myös monesti kiinnostunut teemasta, josta historian toimijat kertovat vain huomaamattaan tai sivulauseissa. Miten voi esimerkiksi havainnoida viranomaisten ja heidän ratkaisujensa kohteina olevien henkilökohtaista kokemusta ja toimijuutta viranomaisdokumentteja hyödyntäen? Matti Välimäki painii tämän kysymyksen kanssa meneillään olevassa 1980- ja 1990-lukujen maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevässä tutkimuksessaan. Poikkeustilat saavat tutkijan, kuten…

”Jos mielessäsi on kirja, jonka haluat lukea, mutta sitä ei ole vielä kirjoitettu, sinun täytyy kirjoittaa se itse.”

Nämä Toni Morrisonin sanat saattavat tuntua hieman turhankin kunnianhimoisilta, mutta niissä piilee totuuden siemen. Kun minun täytyi alkaa pohtia pro gradu -työni aihetta, kunnianhimoni ja täydellisyyden tavoitteluni tuntui aluksi syövän kaikki mielenkiintoiset ideani. Lisäksi opiskelijakaverit tuntuivat puhuvan ainoastaan sellaisista graduaiheista, joista olisi jollain tapaa hyötyä työllistymisessä. Se kuulosti hyvin järkevältä, mutta ei lainkaan inspiroivalta. Päinvastoin…