Useimmille nykyajan ihmisille J. E. Sunilan (1875–1936) nimi ei sano juuri mitään. Hän oli kuitenkin omana aikanaan hyvin tunnettu hahmo, toimihan hän kaksi kertaa pääministerinä ja kolme kertaa maatalousministerinä. Häntä myös harkittiin Maalaisliiton presidenttiehdokkaaksi vuoden 1925 presidentinvaaliin. Sunila oli siis 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa Maalaisliiton johtavia poliitikkoja. Näkyvyyttä Sunilalle toi myös se, että hän kuului…
Avainsana: tutkimus
Tapaus Taiwanin kiinalainen ooppera
Kirjoitus on laadittu osana yleistajuisen artikkelin kirjoittamisen kurssia. Suomen kylmän sodan ulkopolitiikka pyörii julkisessa keskustelussa useimmiten yhden sanan ympärillä: suomettuminen. Alunperin Länsi-Saksassa keksitty, saksalaispoliitikko Willy Brandtin popularisoima käsite Finnlandisierung eli suomettuminen viittaa pieniin maihin jotka pyrkivät takaamaan itsenäisyytensä olemalla väitteen mukaan rähmällään suurvaltoja kohti. Käsite on jäänyt elämään erityisesti Suomessa, jossa sitä käytetään toistuvasti tapana…
Ompeluseuroista politiikkaan – Maalaisliiton poliittinen naisjärjestö jäi takamatkalaiseksi
Yhteiskunnallinen muutos lainsäädännön kautta ei takaa välitöntä ideologis-kulttuurista muutosta vaan asenteiden muovautuminen vaatii aikaa. Vaikka yleinen ja yhtäläinen äänioikeus saavutettiin Suomessa jo 1900-luvun alussa, paheksuttiin naisten osallistumista politiikkaan myös naisten toimesta vielä äänioikeusuudistuksen jälkeenkin. Erityisesti maalaisliitossa naisten osallistuminen ja järjestäytyminen vaati totuttautumista. Vasta 1930-luvulla ilmassa oli merkkejä asenneilmapiirin muutoksesta. Syrjäinen ja piskuinen pohjolan kolkka sai…
Kohtalona Kekkonen
1900-luvun poliittista historiaa on vaikea kirjoittaa ilman Urho Kekkosta, eikä omakaan tutkimukseni muodosta poikkeusta tästä säännöstä. Edellä oleva virke on suora lainaus lectio praecursoriasta, jonka esitin juhannusviikolla väitöstilaisuuteni aluksi Turun yliopistossa. Olin kuullut tuon saman väitteen jonkun toisen sanomana joskus vuosia aiemmin, mutta en muista, että se olisi silloin minua suuremmin vakuuttanut. Tilanne muuttui, kun…
Rautaesiripun varjossa
Supo idän ja lännen jännitekentässä 1978−1990 Teksti on lyhennelmä Mari Luukkosen väitöstilaisuudessa pitämästä lectio praecursoriasta. Toisen maailmansodan jälkeen Suomen valtiojohdon tärkeimmäksi tavoitteeksi tuli estää uuden sodan syttyminen Neuvostoliiton kanssa. Keinoksi valikoitui autonomian ajalta tutun vanhasuomalaisen myöntyväisyyspolitiikan perinteen mukainen varovaisuudelle, neuvotteluille ja sovittelulle rakentuva ulkopoliittinen linja. Kyse oli yksin jääneen maan selviytymisstrategiasta. Strategia osui hyvin yhteen…
Kuntademokratian pyörät pyörivät
Kihlattuni isällä on vanha 1980- ja 1990-lukujen taitteessa valmistettu Saab. Ruotsalaisen autosuunnittelun taidonnäyte on iästään huolimatta kiiltävä, lastenlasten kivillä kylkeen piirtämiä kuvioita lukuun ottamatta. Nykyään Saab lähtee kylille lähinnä kesäisin, kun käydään hakemassa täydennyksiä lomalaisille. Virta-avainta vääntäessä tietää odottaa vanhan suurehkon moottorin tasaista matalaa, mutta uudempiin autoihin verrattuna kovaäänistä hyrräystä. Tottumaton voisi säikähtää, mutta autojen…
Ukrainan sota ja sen perustelut poliittisen historian tutkijoiden silmin
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 on nostattanut kaikissa meissä pintaan monenlaisia tunteita. Turun yliopisto onkin reagoinut nopeasti ja esimerkiksi järjestänyt opiskelijoille ja henkilökunnalle keskusteluapua Ukrainan sodan herättämien huolenaiheiden käsittelyyn. Toisaalta Ukrainan sota on herättänyt myös paljon kysymyksiä, joihin kaivataan punnittuja, asiantuntijatietoon nojaavia vastauksia. Poliittisen historian oppiaineessa järjestettiinkin 8.3.2022 keskustelutilaisuus, jossa opetus- ja tutkimushenkilökunta vastaili opiskelijoiltamme tulleisiin…
Yhteistyötarjouksesta pyhään vihaan: SMP:n suhde vihreään liikkeeseen 1980-luvulla
Oikeistopopulistiset ja vihreät puolueet on 2000-luvulla opittu näkemään toistensa vastakohtina. Politiikkaa seuraaville on tullut tutuksi nelikenttä, jossa on esitetty puolueiden talouspoliittinen orientaatio vaakajanalla (vasemmisto–oikeisto) ja arvo-orientaatio pystyjanalla (liberaali–konservatiivi). Arvojanalla oikeistopopulistit ja vihreät ovat olleet toistensa ääripäät: populistit arvokonservatiivisin puolue ja vihreät arvoliberaalein. Suomessa arvoerot nykypuolueista Perussuomalaisten ja Vihreän liiton välillä ovat tulleet esiin etenkin ympäristö‑…
Kuinka pyydystää ihmiskokemus viranomaisaineistosta?
Historiantutkimus vaatii usein väsymätöntä tummuneiden paperien koluamista. Tutkija on myös monesti kiinnostunut teemasta, josta historian toimijat kertovat vain huomaamattaan tai sivulauseissa. Miten voi esimerkiksi havainnoida viranomaisten ja heidän ratkaisujensa kohteina olevien henkilökohtaista kokemusta ja toimijuutta viranomaisdokumentteja hyödyntäen? Matti Välimäki painii tämän kysymyksen kanssa meneillään olevassa 1980- ja 1990-lukujen maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevässä tutkimuksessaan. Poikkeustilat saavat tutkijan, kuten…
Ihmisyys, toimijuus ja poliittinen historia
Poliittisessa historiassa rakenteiden ymmärrys edellyttää ihmisyyden ja toimijuuden ymmärrystä, miksi-kysymysten etsintää ja niihin vastaamista. Siinä ovat avuksi uteliaisuus, kylmäpäisyys ja empatia. Poliittisen historian tutkijat tarkastelevat mielellään yhteiskunnallista valtaa. Jos vallan rakenteiden kehitystä halutaan ymmärtää, on arvioitava vallan haltijoiden ja tavoittelijoiden sekä vallankäytön toimeenpanijoiden ja kohteiden tekoja ja pyrkimyksiä. Valtasuhteiden tarkastelu kuitenkin edellyttää tutkijalta myös kykyä…