Kuva Nanna Rintala

Klimppisoppa, kaljavelli, piimävelli – niissä kaikissa on yhtenä tärkeänä ainesosana eteläpohjalainen erikoisuus, klimppi.  

Kerran junassa oli yhtä aikaa karjalaistausteinen mieshenkilö. Hän puhui kovaan ääneen, että minä en mene pohojanmaalle, siellä on aivan niputettuja jauhojakin. Tarkoitti siis klimppejä. 

Klimpit ovat leimallisen eteläpohjalaisia, mutta oikeastaan ne ovat osa jokaisesta maailmankolkasta löytyvää, kypsennettyjen taikinaruokien kulttuuria.  Menitpä minne päin tahansa, löydät klimppien ruokakulttuuriserkkuja: pastat, nuudelit, raviolit, pelmenit, dumblingit, … , mitä kaikkia niitä onkaan?  Vehnäjauhoista valmistetut, nopeasti valmistuvat lisukkeet tuovatkin ateriaan kuin ateriaan hiilihydraattipitoista energiaa, jotka sitä paitsi maistuvat herkullisilta. 

Klimppisopan liemi niin hyvää, kirkas liemi, sinne hyvät klimpit  ja rusinat.

Tavattoman hyvää, vain luista kirkas liemi, hiukan suolaa ja sokeria, lisätään hyvät rusinalliset klimpit.

Suolaiset klimpit yleisiä, harvemmin makeita.

Jälkiruokana maitoon keitetty makia klimppisoppa (maito, klimpit, rusinat, sokeri, voi).

Pitoihin ja pyhäruokaan lisättiin rusinoita klimppeihin.

Monta eri reseptiä Etelä-Pohjanmaalla. Lapualta, makeitten klimppien alueelta muuttanut järkyttyi suolaisista klimpeistä.  

Klimpit tehdään kypsentämällä kuumassa liemessä jauhoista, vedestä tai muusta nesteestä sekä suolasta sekoitetusta taikinasta muotoiltuja nyyttejä.  Liemi voi olla esimerkiksi lihalientä tai kaljaa.   

Kaljavelli klimpeillä, piimävelli. Vanhasta kaljasta,  mukaan siirappia mauksi, juustonpaloja, maitoa ja vehnäjauhoja suurusteeksi.

Löysät klimpit suurustaa.

Suupohjassa ei tiedetä kaljavelliä, Jalasjärvellä ehkä. Kurikas tehdään sekä kalja- että piimävelliä. Seinäjoella tehdään, teen yhä.  

Siihen nähden, että kyseessä on pohjimmiltaan vehnäjauho, vesi ja ripaus suolaa, kyseessä on todella monimuotoinen tuote.  Klimpissä ja klimpissä on eroja.  Löysästä klimppitaikinasta liukenee jauhoa myös liemeen, jolloin klimppi toimii myös suuruksena.  Jos liemen halutaan pysyvän kirkkaana ja juoksevana, on syytä tehdä napakampi klimppitaikina. Klimpin sitkeyteen voi esimerkiksi vaikuttaa se, kuinka pitkään taikinaa vaivataan, ja kuinka runsaalla kädellä siihen lisätään suolaa.  

Mutta piimävellin klimpeis mä olen huomannu sen, kun mä tein ennen maitohon ja tein oikein hyvän taikinan, niistä tuli vähän sitkeitä, mutta kun tekee niin kun nykyohje on, että vettä ja jauhoja tietty määrä, ¾ko enempi ja mä paan suolaa vähän, niin ne on kaikkein parhaita, niistä ei tuu niin sitkeetä. 

Klimpit ovat vanhaa eteläpohjalaista ruokaperinnettä, joka on muuttunut aikojen kuluessa.  Näin on hyväkin, sillä olisi tärkeää, että ruokaperinne muokkautuu ja uudistuu aina kunkin aikakauden toiveiden ja vaatimusten mukaan.   

Ennen klimppisoppa tehtiin naudanluista. Hullun lehmäntauti vei naudanluut kaupasta, teurastamo ei toimita. 

Lampaasta keiteltiin klimppivelli syksyllä teurastusaikaan. Lapset itki lemmikkien perään, mutta lampaasta saatiin ainekset hyvään lammaskaaliin sekä klimppivelliin. Lampaassa oli ennen erilainen maku, villan maku. Mausteeksi suola ja pippuri, jolla yritettiin peittää villanmakua. 

Tällaisia muistoja kertoivat varttuneet eteläpohjalaiset.  Minkähänlaisia tarinoita tämän päivät nuoret tulevat kertomaan viidenkymmenen vuoden kuluttua, kun muistelevat lapsuuden klimppisoppamuistoja? 

Klimppi- liven voit katsoa Etelä- Pohjanmaan kotitalousnaisten facebook- sivuilta.

Sitaatit on poimittu ”Seinäjoen seudun uudistuvat ruokatarinat” -hankkeen virikekeskusteluilloissa ja haastatteluissa nauhoitetusta materiaalista vuodelta 2020. Hanke toteutettiin Seinäjoen, Nurmon, Ylistaron, Peräseinäjoen ja Jalasjärven alueella. Tarinankerääjinä Asta Asunmaa, Nanna Rintala ja Anu Hopia. Blogitekstit koostaneet Nanna Rintala ja Anu Hopia.

Sitaatit on poimittu ”Seinäjoen seudun uudistuvat ruokatarinat” -hankkeen virikekeskusteluilloissa ja haastatteluissa nauhoitetusta materiaalista vuodelta 2020. Hanke toteutettiin Seinäjoen, Nurmon, Ylistaron, Peräseinäjoen ja Jalasjärven alueella. Tarinankerääjinä Asta Asunmaa, Nanna Rintala ja Anu Hopia. Blogitekstit koostaneet Nanna Rintala ja Anu Hopia.