Edellisissä artikkeleissa käsiteltiin verbien infiniittimuotoja eli partisiippeja ja infinitiivejä. Niitä tarvitaan myös lauseenvastikkeissa eli sellaisissa rakenteissa, joissa ei ole persoonamuotoista verbiä ja joilla on enemmän tai vähemmän lausemaisia ominaisuuksia. Tässä artikkelissa esitellään neljä tällaista rakennetta: referatiivirakenne, temporaalirakenne, finaalirakenne ja modaalirakenne (tavan määritteenä toimiva rakenne). 1) Referatiivirakenne: -VA- tai NUT-partisiipin genetiivi 2) Temporaalirakenne: E-infinitiivin inessiivi 3) […]
Verbien johtaminen ja deskriptiiviset verbit
Suomessa nomineista ja verbeistä voidaan johtimilla muodostaa uusia verbejä. Seuraavassa taulukossa on esitelty kolme pääryhmää, 1) muuttamisjohdokset, 2) muuttumisjohdokset ja 3) muuntelujohdokset, ja esimerkkejä kyseisten ryhmien johtimista ja sanoista. Aiemmin tässä blogissa on käsitelty esimerkiksi intransitiivi- ja transitiiviverbien yhteydessä sekä -(t)tA-johtimia, jotka ovat useimmiten kausatiivisia eli aiheuttamista ilmaisevia (esim. Matti kävelyttää koiraa) että -U-johtimia, jotka ovat tyypillisesti […]
Intransitiivi- ja transitiiviverbit: Avautuuko ovi vai avaatko oven?
Transitiiviset verbit voivat saada objektin, intransitiiviset eivät. Objektin sijamuodot ovat nominatiivi, genetiivi ja partitiivi. Transitiivilauseessa joku tai jokin vaikuttaa objektiin. Intransitiivilauseessa subjektille itselleen tapahtuu jotain. Muissa kielissä käytetään vastaavissa tapauksissa usein refleksiivi- tai passiivimuotoja. Transitiivi Intransitiivi subj. v obj. Herätyskello herättää minut joka […]
Potentiaali
Suomen verbintaivutuksen neljästä moduksesta eli tapaluokasta potentiaali lienee monille kielenkäyttäjille vierain, sillä sitä käytetään puheessa melko vähän ja kirjoitetussa yleiskielessäkin se on jokseenkin harvinainen. Mihin potentiaalia sitten tarvitaan, ja miksi se on niin harvinainen? Mihin potentiaalia tarvitaan? Potentiaali ilmaisee, että verbin ilmaisema tekeminen on hyvin todennäköistä, mutta ei aivan varmaa. Miten potentiaali muodostetaan? Potentiaalilla on […]
Genetiivimäärite
Suomen kielessä adjektiivimääritteet taipuvat tavallisesti pääsanansa mukaan, mutta substantiivimääritteet ovat yleensä genetiivissä. Siksi tällaisia substantiivimääritteitä sanotaan genetiivimääritteiksi. Millaisia genetiivimääritteet voivat olla? 1) Possessiivinen genetiivi Jos substantiivia määrittää elollistarkoitteinen genetiivilauseke, suhde on possessiivinen: Bill Gatesin omaisuus Musti-koiran koppi Teemun pyörä Jos substantiivia määrittää elotontarkoitteinen genetiivilauseke, suhde ilmaisee kuuluvuutta tai muuta liittyvyyttä: Suomen markka Turun […]
Nesessiivirakenne: Aina mun pitää opiskella
Prototyyppinen nesessiivirakenne on muotoa genetiivisubjekti + nesessiiviverbi yksikön kolmannessa persoonassa + A-infinitiivi: minun pitää opiskella. Tässä artikkelissa tarkastellaan erilaisia nesessiivilauseita.
Objekti
Mikä ero olikaan lauseilla syön omenaa, syön omenan, syön omenat ja syön omenoita? Tässä artikkelissa käydään tiiviisti läpi objektin sijamuotovalinnan säännöt.
Sti-adverbien vertailu (nopeasti – nopeammin – nopeimmin)
Adverbit ovat sanoja, jotka kertovat, millä tavalla (nopeasti), milloin (myöhään), minkä verran (paljon) tai missä (lähellä) joku tekee jotakin. Useimpia adverbeja ei taivuteta sijamuodoissa, mutta niillä on vertailuasteet niin kuin adjektiiveillakin: nopeasti – nopeammin – nopeimmin. Tässä artikkelissa keskitytään sti-loppuisten adverbien komparatiivin ja superlatiivin muodostamiseen.
Predikatiivi
Predikatiivi on lauseenjäsen, joka kertoo, millainen tai mikä toinen lauseenjäsen on. Predikatiivilauseen perustapaus on muotoa subjekti + olla-verbi + predikatiivi (Talo on punainen). Tällaisessa lauseessa predikatiivi on joko nominatiivissa eli perusmuodossa tai partitiivissa. Sijamuodon valintaan vaikuttaa se, millainen lauseen subjekti on.
Adjektiivien vertailu: kaunis – kauniimpi – kaunein
Adjektiivi kertoo, millainen joku ihminen tai jokin asia on. Tässä artikkelissa tarkastellaan, kuinka adjektiiveja voidaan vertailla komparaation avulla. Adjektiiveilla on kolme vertailuastetta: positiivi eli perusaste, komparatiivi ja superlatiivi.