Mitä se digitaalisuus oikein tarkoittaa?

Kevään 2019 INNOPLAY:n Varsinais-Suomen täydennyskoulutuksissa esiopetuksen henkilökuntaa rohkaistiin digitaalisuuden äärelle yksinkertaisin esimerkein. Digitaalisuus ei tarkoita vain uusinta uutta tieto- ja viestintäteknologiaa, vaan se käsittää käytännössä kaikki merkkikieliin perustuvat systeemit, eli järjestelmät. Kaikille tunnettuja perinteisiä digitaalisia järjestelmiä ovat esimerkiksi aakkoset, savumerkit ja morse-koodi. Toisaalta nykypäivän digitaaliteknologiaksi luetaan lähinnä binäärikoodiin perustuvat sähköiset laitteistot, kuten tietokoneet ja muut koodattavat laitteistot, jotka osaavat käsitellä niihin syötetyn koodin ja toistaa koodin mukaiset toiminnot automaattisesti.

Yhtenä yksinkertaisena esimerkkinä koulutuksissa käytettiin myös binäärikoodiin perustuvaa ei-sähköistä laitetta: käsin veivattavaa soittorasiaa, jossa musiikki on tallennettu pyöritettävään kelaan. Kelassa on soittorasian eri säveliin viritettyjen metallikielien (Output) kohdalla nystyröitä (Input =1) tai tasaista (Input=0). Kelan pyöriessä input=1:n kohdalla kieli on ”päällä”, eli soi ja input=0:n kohdalla ”pois päältä”, eli pysyy hiljaisena. Pyöriessään, kela aina vuoron perään ”käynnistää” kieliä tai pitää ne ”pois päältä”. Näin kelalle digitaaliseksi tallennettu musiikki saadaan takaisin analogiseen muotoon, eli ihmiskorvan kuultavaksi.

INNOPLAY:n yhtenä tavoitteena onkin poistaa digitaalisuuden käsitteeseen liitettäviä ennakkokäsityksiä, joissa se usein nähdään vaikeana tai hankalana, jopa asioita vaikeuttavana tekijänä. Teknologian perimmäinen tarkoitus on kuitenkin aina ollut helpottaa ja tehostaa ihmisen elämää ja tekemistä, ei vaikeuttaa niitä.

Alla oleva koulutusmateriaali käsittelee digitaaliteknologiaan liittyviä käsitteitä ja käsityksiä. Jos materiaali ei näy, lataa sivu uudelleen.