Valtiotieteiden tohtori Anders Blom aloitti 1.4.2019 filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitoksen työelämäprofessorina. Laitoksen sisällä Blom sijoittuu Eduskuntatutkimuksen keskuksen alaisuuteen. Projektitutkija Johan Wahlsten haastatteli häntä muun muassa tehtävän taustoista, tulevista työtehtävistä ja laitoksen vahvuuksista. 

Työelämäprofessorit osa 2020-luvun yliopistoa?

Työelämäprofessuurit ovat yleistyneet viime vuosina suomalaisissa yliopistoissa. Turun yliopisto teki ensimmäiset nimityksensä vuonna 2017, ja tähän mennessä kutsulla täytettäviä tehtäviä on perustettu toistakymmentä. Lähes kaikilla yliopiston tiedekunnilla on vähintäänkin yksi työelämäprofessori, osalla useampia. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa Olli Kangas on toiminut sosiaalitieteiden laitoksen työelämäprofessorina vuoden 2018 alusta lähtien.

Huhtikuussa myös filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos sai ensimmäisen työelämäprofessorinsa, kun poliittisen historian oppiaineesta väitellyt VTT Anders Blom aloitti vuoden mittaisen työtehtävänsä. Blomin tausta on yksityisellä sektorilla, ja hän on toiminut Eurofacts Oy:n ja Perheyritysten liiton toimitusjohtajana. Lisäksi Blom on työskennellyt esimerkiksi viestintäyrittäjänä ja toimittajana. Tällä hetkellä hän on Eurooppa-foorumi Turussa ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Vaikka tehtävät ovat yleistyneet viime aikoina, saattaa työelämäprofessorien toimenkuvan konkreettinen sisältö olla monelle yhä hämärän peitossa. Turun ylioppilaslehti uutisoi vuoden 2018 syksyllä, miten yliopistollekin virkojen käytännön työtehtävät ovat yhä vakiintumattomia. Blomin mukaan ”Professor of Practice” -rekrytointien tavoitteena on ennen kaikkea tuoda yliopiston sisälle uusia ja monipuolisia näkemyksiä yhteiskunnan eri sektoreilta.

”Lisäksi tavoitteena on lisätä ja korostaa ymmärrystä yliopiston merkityksestä yhteiskunnallisena vaikuttajana.”

Työelämäprofessuurien hän uskoo yleistyneen yliopistojen välisen kilpailun kiristymisen johdosta.

”Yliopistot tarvitsevat omien strategioidensa uudistamiseksi nykyaikaisia välineitä, yhteiskunta- ja liike-elämäsuhteita. Työelämäprofessuurit tukevat tavalla tai toisella menestymistä tässä kilpailussa”, Blom arvioi.

Eurooppa-foorumin kehittäminen yliopiston sidosryhmänä sekä kokemus vaikuttajaviestinnän, taloudellisten etujärjestöjen ja yhteiskunnallisen läpinäkyvyyden aloilla olivat tekijöitä, joita haluttiin korostaa Blomin tehtävän kohdalla. Käytännön työtehtäviin kuuluu muun muassa Eurooppa-foorumin järjestelyiden johtaminen ja kehittäminen, uuden vaikuttajatapahtuman järjestäminen Turussa talvella 2020 sekä tutkimustoiminta ja pyrkimys perehdyttää opiskelijoita akateemisen maailman ulkopuoliseen työelämään.

”Yritän kiinnittää yliopistolla huomioita sen vahvuuksiin ja herättää keskustelua siitä, mitä yliopistolla on tarjota suomalaiselle yhteiskunnalle”, Blom tiivistää.

”Koen laitoksen jännittäväksi ja ehtymättömäksi aarrearkuksi”

Mitä Turun yliopistolla sitten on tarjottavaa yhteiskunnalle? Mitkä ovat tiedekunnan ja laitoksen vahvuudet? Blom korostaa, että näkökulmien ja ihmisten erilaisuus ja monipuolisuus ovat ehdottomia voimavaroja.

”Mitä vahvempi kyky meillä on – ei vain sietää, vaan myös kannustaa – monipuolisiin näkemyksiin ja kriittiseen keskusteluun, joka kantaa, mutta ei hajota, sitä vahvempaa on työn laatu. Dekaani Juha Räikkä sanoi minulle osuvasti, että tiedekunta muistuttaa käsityöläisyhteisöä, jossa kaikki tekevät omia tuotteitaan ja kunnioittavat toistensa osaamista. Olen samaa mieltä.”

Tänä päivänä yliopistojen tulee Blomin mielestä kuitenkin pystyä erottautumaan laadukkaalla ja yhteiskunnallisesti merkittävällä osaamisella. Hänen nähdäkseen laitoksella tehdään huomattavasti tärkeää tutkimusta, jota sekä julkinen että yksityinen sektori voivat hyödyntää omassa toiminnassaan.

Pitkään suomalaisen yhteiskunnan kehitystä tarkkaillut Blom arvioi kuitenkin myös, että filosofiselle ja eettiselle keskustelulle sekä laajempien yhteiskunnallisten kehityskulkujen pohtimiselle on tällä hetkellä enenevissä määrin kysyntää.

”Siksi poliittisen historian merkitys on myös kasvussa ja aina yhtä kiehtovaa, koska yhteiskuntien ja talouksien suuret linjat selkiytyvät uuden tutkimuksen tuodessa ajatteluumme rikastuttavaa tietoa.”

Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitoksen hän uskoo tarjoavan erinomaiset puitteet tälle työlle.

”Jos tällaisella joukolla ei saa aikaan rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua, niin ei sitten millään. Koen erityisesti professori Markku Jokisipilän johtaman Eduskuntatutkimuksen keskuksen erinomaiseksi sijoituspaikaksi toiminnalleni. Ilmapiiri tiimissä on kiehtova, dynaaminen ja keskusteleva.”

Blom myöntää ilomielin, että hän hakeutui aktiivisesti työelämäprofessuurin tehtävään.

”Odotan saavani uutta tietoa ja uusia kokemuksia. Olen ikuinen opiskelija ja tutkija. Haluan tietää ja tuntea, mitkä ovat nykypolven opiskelijoiden arvot, ajatukset ja yhteiskunnalliset tavoitteet.”

Samalla hän uskoo voivansa tarjota yliopistolaisille aiempien kokemuksien kautta karttuneita oppeja, toimintatapoja ja uusia näkökulmia. Viestinnän ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen aloilla uransa tehnyt Blom nostaa esille kyvyn tuoda oma osaaminen esille.

”Viestintä on aina kaksisuuntaista. Ihmiset yleensä aristelevat tuoda esille vahvuuksiaan. Pyrin kannustamaan kampuksella kaikkia tuomaan esille ajatuksiaan ja itseään.”

Eturyhmillä huomattavaa poliittista vaikutusvaltaa

Väitöskirjatyössään Blom tarkasteli suomalaisen liike-elämän poliittista vaikutusvaltaa, ja työn pohjalta Gummerus julkaisi myös tietokirjan Veljeskunta. Työn taustalla oli halu tuoda esille, miten yritysten vaikutusvalta poliittiseen päätöksentekoon on merkittävästi suurempi kuin ehkä yleisesti ajatellaan.

”Pidän väitökseni tärkeimpänä tuloksena korporatiivisen historiallisen tulkinnan esittämistä. Se oli uusi tulkinta, joka taisi osua arkoihin paikkoihin. Toinen tulos liittyy suomalaisen lobbauskeskustelun läpinäkyvyyden identifioimiseen. On seurattava vaikuttamismahdollisuuksien yhdenvertaisuutta, tiedonsaannin läpinäkyvyyttä, päättäjien rehellisyyttä, kansainvälisen korruptioindeksin osatekijöiden juridiikkapainotusta sekä ammatillisia järjestäytymisasteita.”

Lopputulos ei ole mairitteleva.

”Näiden tekijöiden valossa Suomen poliittisen järjestelmän tärkeä ominaisuus on “rakenteellinen korruptiivisuus”, joka ylläpitää perinteisiä rakenteita muodostaen myös esteitä uudistuksille.”

Blom painottaakin, että suomalainen poliittinen järjestelmä on nyt tienhaarassa, jossa eturyhmien poliittisen vaikuttamisen läpinäkyvyyttä tulee arvioida kriittisesti. Hän uskoo, että niin sanottu lobbarirekisteri, jonka kautta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavien toimijoiden tiedot tulisivat kaikkien saataville, tullaan hyvin todennäköisesti perustamaan tällä vaalikaudella.

”Eduskuntatutkimuksen keskuksen kautta pääsimme jo viime vuoden puolella professori Jokisipilän ja yliopistonlehtori Jenni Karimäen kanssa osallistumaan eduskunnassa puhemiehen johdolla toimineen työryhmän työskentelyyn. Se suosittelee uuden hallituksen ohjelmaan läpinäkyvyysrekisterin perustamista sekä sopimista hyvästä edunvalvontatavasta.”

Työelämäprofessori korostaa, että maamme nykyinen yhteiskunnallinen tilanne vaatii aikaisempaa enemmän huomiota suomalaisen korporatismin ja niin sanotun Suomen-mallin akateemiseen tutkimukseen – yli oppiainerajojen. Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineessa aihetta on tutkittu ennenkin: esimerkiksi VTT Tapani Paavonen kirjoitti aihepiiristä aktiivisesti. Blomin aikomuksena onkin omassa roolissaan elvyttää tutkimusperinnettä.

Monialaista yhteistyötä

Suomalainen poliittinen kenttä on pirstaloitunut, kaikkien puolueiden ääniosuuksien jäädessä alle 18 prosentin. Blom arvioi, että tässä tilanteessa tarve sopimiselle kasvaa niin eduskunnassa kuin työmarkkinoilla.

”Riidoilla ei saada aikaan kasvua tai uusia aikaisempaa ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Uusi politiikka tarvitsee selkeitä enemmistöjä ja luotettavia osapuolia.” 

Yhteistyön merkitystä hän alleviivaa myös työelämäprofessuurin onnistumisessa.

”Yritän olla omalla tontillani hyvä joukkuepelaaja eli odotan myös saavani syöttöjä yliopistoyhteisöltä. Mikään soolosuoritus tämä ei voi olla.”

Teksti: Johan Wahlsten