Teiniliitto, vimma ja rakkaus -hankkeen päätösseminaari 23.10.2024 Teiniliitto, vimma ja rakkaus -hankkeen päätösseminaari 23.10. Helsingin Cinema Orionissa keräsi noin satakunta osallistujaa muistelemaan omaa aikaansa Suomen Teiniliitossa sekä keskustelemaan hankkeen päätuotoksesta, Vimmaa ja voimaa -kirjasta. Seuratessani entisten teiniliittolaisten vilkasta keskustelua minulle konkretisoitui se, kuinka tärkeä yhteiskunnallisen aktiivisuuden foorumi Teiniliitto oli monille ollut. Oppikoululaisten järjestö näyttäytyi usealle yhteiskunnallisesti…
Tekijä: saslai
Tuntemattoman pääministerin tutkimisesta ja sen merkityksestä
Useimmille nykyajan ihmisille J. E. Sunilan (1875–1936) nimi ei sano juuri mitään. Hän oli kuitenkin omana aikanaan hyvin tunnettu hahmo, toimihan hän kaksi kertaa pääministerinä ja kolme kertaa maatalousministerinä. Häntä myös harkittiin Maalaisliiton presidenttiehdokkaaksi vuoden 1925 presidentinvaaliin. Sunila oli siis 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa Maalaisliiton johtavia poliitikkoja. Näkyvyyttä Sunilalle toi myös se, että hän kuului…
Suomen Teiniliiton vimma, voima ja perintö
Uusi kirja ja podcast -keskustelu johdattelevat suomalaisen oppikoulumaailman ja koululaisliikkeen historiaan. Esseisti Matti Kurjensaaren päiväkirjamerkintä tammikuulta 1969 tavoittaa murrokset ja jatkuvuudet, jotka kuuluvat nuorten yhteiskunnalliseen toimintaan. Siksi Kurjensaaren sanat on valittu johdattelemaan lukijaa Suomen Teiniliiton historiaan Vimmaa ja voimaa -kirjassa, joka ilmestyi lokakuussa 2023. Sen tutkimustyö on tehty Koneen Säätiön rahoittamassa Teiniliitto, vimma ja rakkaus…
Tapaus Taiwanin kiinalainen ooppera
Kirjoitus on laadittu osana yleistajuisen artikkelin kirjoittamisen kurssia. Suomen kylmän sodan ulkopolitiikka pyörii julkisessa keskustelussa useimmiten yhden sanan ympärillä: suomettuminen. Alunperin Länsi-Saksassa keksitty, saksalaispoliitikko Willy Brandtin popularisoima käsite Finnlandisierung eli suomettuminen viittaa pieniin maihin jotka pyrkivät takaamaan itsenäisyytensä olemalla väitteen mukaan rähmällään suurvaltoja kohti. Käsite on jäänyt elämään erityisesti Suomessa, jossa sitä käytetään toistuvasti tapana…
Onko sodan harjoittelu vieraan valtion maaperällä mahdollista?
Perehdyin viime vuonna opintojeni vuoksi Espanjan sisällissotaan (1936–1939). Tämä sai minut pohtimaan, onko tänä päivänäkin mahdollista harjoitella sotaan toisen valtion maaperällä? Aiheeseen tutustuessani pidin Antony Beevorin teosta Taistelu Espanjasta: Espanjan sisällissota 1936–1939 (2006) kiinnostavana. Kirjasta tulivat ilmi Neuvostoliiton, Italian ja Saksan roolit ja motiivit osallistua toisen valtion sisällissotaan. Yhtenä motiiveista kaikilla mailla oli sotilaallinen harjoittelu…
Ompeluseuroista politiikkaan – Maalaisliiton poliittinen naisjärjestö jäi takamatkalaiseksi
Yhteiskunnallinen muutos lainsäädännön kautta ei takaa välitöntä ideologis-kulttuurista muutosta vaan asenteiden muovautuminen vaatii aikaa. Vaikka yleinen ja yhtäläinen äänioikeus saavutettiin Suomessa jo 1900-luvun alussa, paheksuttiin naisten osallistumista politiikkaan myös naisten toimesta vielä äänioikeusuudistuksen jälkeenkin. Erityisesti maalaisliitossa naisten osallistuminen ja järjestäytyminen vaati totuttautumista. Vasta 1930-luvulla ilmassa oli merkkejä asenneilmapiirin muutoksesta. Syrjäinen ja piskuinen pohjolan kolkka sai…
Työmarkkinajärjestelmä on Suomessa eduskunnan ylähuone
Jos Suomessa olisi kaksikamarinen eduskunta, työmarkkinajärjestöt olisivat toisen kamarin, ”ylähuoneen” itseoikeutettuja edustajia. Itävallassa perustuslakia muutettiin 2006, jotta työmarkkinaosapuolet jätettiin lobbausta säätelevän lainsäädännön ulkopuolelle. Suomessa työmarkkinajärjestöt ovat viimeisen 50 vuoden aikana vakiinnuttaneet asemansa lainsäädännössä, markkinoilla ja sosiaalisessa järjestyksessä. Työmarkkinajärjestöjen poikkeuksellisen suuri vallankäyttö tai yleinen puhevalta yhteiskunnassa leimaa suomalaista parlamentarismia, koska järjestöillä on edelleen lakien valmistelussa keskeinen…
Tunnelmia Sharm El-Sheikhistä: COP27 poliittisen historian opiskelijan silmin
YK:n ilmastosopimuksen UNFCCC:n osapuolikonferenssi, paremmin tunnettu lyhenteellä COP (Conference of Parties), pidettiin tänä vuonna Sharm El-Sheikhissä, Egyptissä. COP-konferenssit keräävät samaan paikkaan niin valtioiden ja median, kuin myös kansalaisyhteiskunnan edustajia. Kansalaisyhteiskunta on edustettuna COP-konferensseissa yhdeksän laajemman edustuksen (constituency) kautta, joihin kuuluvat muun muassa ympäristöjärjestöt (ENGO), tutkijat ja riippumattomat järjestöt (RINGO), sekä lasten ja nuorten järjestöt (YOUNGO). Tarkkailijana, eli kansalaisyhteiskunnan edustuksen, tarkemmin ottaen YOUNGO:n, kautta pääsi myös tämän blogikirjoituksen kirjoittaja osallistumaan maailman suurimpaan ilmastokonferenssiin sen ensimmäisen viikon ajan. Viikkoon mahtui…
Kohtalona Kekkonen
1900-luvun poliittista historiaa on vaikea kirjoittaa ilman Urho Kekkosta, eikä omakaan tutkimukseni muodosta poikkeusta tästä säännöstä. Edellä oleva virke on suora lainaus lectio praecursoriasta, jonka esitin juhannusviikolla väitöstilaisuuteni aluksi Turun yliopistossa. Olin kuullut tuon saman väitteen jonkun toisen sanomana joskus vuosia aiemmin, mutta en muista, että se olisi silloin minua suuremmin vakuuttanut. Tilanne muuttui, kun…
Rautaesiripun varjossa
Supo idän ja lännen jännitekentässä 1978−1990 Teksti on lyhennelmä Mari Luukkosen väitöstilaisuudessa pitämästä lectio praecursoriasta. Toisen maailmansodan jälkeen Suomen valtiojohdon tärkeimmäksi tavoitteeksi tuli estää uuden sodan syttyminen Neuvostoliiton kanssa. Keinoksi valikoitui autonomian ajalta tutun vanhasuomalaisen myöntyväisyyspolitiikan perinteen mukainen varovaisuudelle, neuvotteluille ja sovittelulle rakentuva ulkopoliittinen linja. Kyse oli yksin jääneen maan selviytymisstrategiasta. Strategia osui hyvin yhteen…