Ihmisyys, toimijuus ja poliittinen historia

Poliittisessa historiassa rakenteiden ymmärrys edellyttää ihmisyyden ja toimijuuden ymmärrystä, miksi-kysymysten etsintää ja niihin vastaamista. Siinä ovat avuksi uteliaisuus, kylmäpäisyys ja empatia. Poliittisen historian tutkijat tarkastelevat mielellään yhteiskunnallista valtaa. Jos vallan rakenteiden kehitystä halutaan ymmärtää, on arvioitava vallan haltijoiden ja tavoittelijoiden sekä vallankäytön toimeenpanijoiden ja kohteiden tekoja ja pyrkimyksiä. Valtasuhteiden tarkastelu kuitenkin edellyttää tutkijalta myös kykyä…

Taidot ja kiinnostuksen kohteet osaksi tulevaa työelämää: Kokemuksia Turun yliopiston mentorointiohjelmasta

Opintojen lähestyessä loppuaan varmasti enemmän tai vähemmän jokainen valtiotieteilijä kysyy itseltään kysymyksiä liittyen tulevaisuuden tavoitteiden ja työelämän yhteensovittamiseen. Kuinka yhdistän mielenkiinnonkohteeni ja analysointikykyni käytännön taidoiksi työelämässä, ja millaisiin taitoihin tai urapolkuihin kannattaisi tulevaisuudessa panostaa? Työelämää käsittelevissä yliopiston tilaisuuksissa paikalle kutsuttujen puhujien lienee usein vaikea pukea sanoiksi, mitä he konkreettisesti tekevät päivittäin, tai kuvailla esimerkiksi, millaisten…

Poliittisen historian gradu inkeriläisten paluumuutosta ansaitsi yliopiston gradupalkinnon

Turun yliopisto palkitsi lukuvuoden 2018-2019 parhaat pro gradu -tutkielmat 10.6. järjestetyssä tilaisuudessa. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan parhaaksi graduksi valittiin poliittisen historian opiskelijan Ahti Kaisalmen työ Neuvostoliitosta suuntautuvasta paluumuutosta ei tarvitse mitään etukäteisselvityksiä – inkeriläisten paluumuuton käynnistymisen motiivit ja toteutus ulkoasiainministeriössä vuosina 1990-1991. Inkeriläisten paluumuuttoa Suomeen Neuvostoliiton hajoamisen kynnyksellä on tutkittu Suomessa yllättävän vähän, ja Kaisalmen gradu syntyi…

200 vuotta uhkia ja niihin vastaamista – VAME-hanke tuottaa uutta tietoa sisäisen turvallisuuden historiasta

Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineessa on tänä vuonna käynnistetty uusi Muuttuvat uhkakuvat ja valvonnan mekanismit Suomessa (VAME) -tutkimushanke, joka tutkii Suomen sisäistä turvallisuutta autonomian ajasta nykypäivään. Suomalaisia ja kansainvälisiä alkuperäisaineistoja hyödyntävä hanke tuo esiin nykyisen turvallisuuskeskustelun historiattomia piirteitä, tuottaa uutta tutkimustietoa ja tulkintoja sekä edistää alojenvälisyyttä. Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.   Mitä on pidetty suurimpina…

Louis Clerc Aurora-lehdessä: ”Suomi-kuvaa on rakennettu samoilla teemoilla 1960-luvulta lähtien”

”Kun myydään kuvaa kansakunnasta, täytyy ensin luoda kuva kansakunnasta. Mikä on Suomi?” Poliittisen historian professori Louis Clerc kommentoi Suomi-kuvan rakentamisen historiaa, tavoitteita ja nykyisyyttä Turun yliopiston Aurora-lehden numerossa 1/2018. Julkaisemme haastattelun kokonaisuudessaan. Teksti: Maria Vasenkari. Kuva: Hanna Oksanen.   ”Kun myydään kuvaa kansakunnasta, täytyy ensin luoda kuva kansakunnasta. Mikä on Suomi? Mitä on olla suomalainen?…

Uusturkulainen tutkija tentissä: Haastattelussa yliopistonlehtori Johanna Rainio-Niemi

Johanna Rainio-Niemi on poliittisen historian oppiaineen uusin tulokas, jolla on vankka kokemus puolueettomuuden, kylmän sodan ja Itävallan tutkimuksesta. Tuore poliittisen historian yliopistonlehtori päästi korkeakouluharjoittelijan työhuoneeseensa vastaanottoaikojen ulkopuolella kyselemään tyhmiä.                                       Kuka olet ja mitä teet työksesi? Olen Johanna Rainio-Niemi, poliittisen historian yliopistonlehtori Turun yliopistossa elokuusta 2017 alkaen. Olen valmistunut Helsingin yliopistosta ja siellä opiskellutkin…

Niqab ja burka suomalaisessa nettikeskustelussa: Mikä kasvot peittävässä hunnussa provosoi?

Poliittisen historian blogi julkaisee opinnäytteisiin perustuvia kirjoituksia oppiaineen eri aihepiireistä. Taustoittaako tutkielmasi ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua? Tuotko esiin uutta tietoa arkistoista? Kirjoita napakasti ja julkista havaintosi. Opinnäytesarjan toisessa osassa Seida Sohrabi arvioi Uuden Suomen blogipalvelussa vuonna 2013 kiivaana käynyttä keskustelua kasvot peittävästä hunnusta ja täyshunnun kieltoa ajaneesta lakialoitteesta.   Vuoden 2012 itsenäisyyspäivän aattona perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti…

Kleio ja anarkia. Näkökulmia kansainvälisten suhteiden ja ulkopolitiikan historiantutkimukseen*

Turun yliopiston poliittisen historian professori, kansainvälisten suhteiden historiasta Strasbourgin yliopiston Institut d’Etudes Politiques’ta vuonna 2007 väitellyt FT Louis Clerc piti professoriluentonsa 27. syyskuuta 2017 Publicum 3 -salissa juhlallisissa tunnelmissa. Poliittisen historian oppiaineen blogi julkaisee luennon kokonaisuudessaan. Onnea uudelle professorille! //     Arvoisa rehtori, arvoisat vararehtorit ja dekaanit, arvoisat kuulijat, Joka kevät International Studies Association[1]…