Oppimisesta innostusta työhön

Yhdessä oppiminen luo sujuvampaa työelämää sekä uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön

Jo pidempään on puhuttu siitä, että työelämä vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Tämä voi tuntua uuvuttavaltakin ajatukselta, kun työn tahti ja vaatimukset eivät muutenkaan ole viime aikoina ainakaan helpottuneet. Itsensä ja oman osaamisensa kehittäminen kuitenkin tukee työn sujuvuutta sekä edistää yhteistyötä ja hyvinvointiamme työssä monin tavoin. Siksi sille kannattaa järjestää aikaa – juuri silloinkin, kun tuntuu, että aika on kortilla.

Käännetään ensin kolikko toisin päin ja lähdetään liikkeelle osaamisvajeesta: mitä tapahtuu, jos minulta puuttuu osaamista, jota tarvitsen työssäni? Työnteko muuttuu sujuvasta hankalaksi, ja energiaani valuu siihen, että yritän selviytyä tehtävästäni takkuillen. Voimavarojani saattaa mennä myös siihen, että yritän peitellä osaamattomuuttani. Koskaan emme voi hallita kaikkea ja aina tulee vastaan uusia tilanteita, joissa koemme osaamattomuutta, mutta kehittämällä taitoja, joita tarvitset tärkeimmissä työtehtävissäsi, vähennät näitä tilanteita.

Työn kehittävyys eli mahdollisuus oppia uutta työssä, on tutkimuksen mukaan tärkeimpiä työn imua aiheuttavia tekijöitä. Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, johon liittyy tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen kokemuksia. On havaittu, että mahdollisuus hyödyntää omaa osaamistaan työssä ja se, että työ haastaa ongelman ratkaisuun ja uuden oppimiseen, ovat tärkeitä tekijöitä siinä, että työnsä voi kokea merkitykselliseksi. (Hakanen, Bakker & Turunen, 2021).

Älä turhaan rakenna itsellesi siiloja sen osalta, mitkä taidot hyödyttävät työssä ja mitkä vapaa-ajalla. Harrastusten tai muiden työn ulkopuolisten kiinnostuksen kohteiden parissa voit oppia vaikkapa koordinointia tai vuorovaikutustaitoja, joille on usein käyttöä työpaikallakin. Työn ulkopuolella opittujen itselle tärkeiden taitojen tuominen työhön voi antaa uusia ajatuksia siihen, miten joku tuttu tehtävä kannattaa hoitaa, ja lisätä innostusta työssä.

Epävarmuuden sietäminen, palautumistaidot ja ylipäätään omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ovat yhä merkittävämpiä työelämätaitoja, joita me kaikki tarvitsemme työssämme jossain määrin. Kukaan ei ole mestari syntyessään näissäkään taidoissa, vaan hyvinvoinnin edistämisen taitoja voi opiskella ja oppia, kuten muitakin työssä tarvittavia taitoja. Vaikka omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on henkilökohtainen asia, ja samat vinkit eivät päde kaikille, taitojaan voi kehittää myös koulutuksella ja omaksumalla hyviä käytäntöjä muilta. Esimerkiksi Turun yliopistossa järjestämme henkilöstöllemme säännöllisesti koulutuksia itsensä johtamisesta ja tietoisesta ajankäytöstä sekä yksilö- että työyhteisönäkökulmasta, sillä vaikka paljon voimme hyvinvointimme eteen tehdä itse, siihen liittyy myös lukuisia asioita, joista on hyvä keskustella ja sopia työyhteisön kanssa.

Oppiminen yhdessä eri aloilta ja tehtävistä tulevien kanssa on usein kaikista antoisinta, koska jokainen linkittää oppimansa omaan taustaansa ja saamme uusia näkökulmia asiaan muilta oppijoilta.

Usein työssä oppimisen tilanteet ovat sosiaalisia, jolloin yhdessä oppiessamme koemme yhteisöllisyyden tunnetta muiden ”samassa veneessä” olevien kanssa, ja voimme tukea toinen toisiamme oppimistilanteessa. Samalla kehitämme myös huomaamattamme vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojamme, ja verkostomme laajenevat. Konkreettisia yhdessä oppimisen tilanteita ovat esimerkiksi ne, kun koulutuksessa teemme ryhmätöitä tai keskustelemme muiden osallistujien kanssa ja peilaamme omia ennakkotietojamme aiheesta muiden kokemuksiin. Myös osana työpäivää jaamme osaamistamme ja saamme vinkkejä kollegoilta tai voimme vaikka oppia uutta keskustelemalla sosiaalisessa mediassa. Parhaimmillaan osaamisen kehittäminen ja jakaminen lisää yhteisöllisyyden kokemusta ja koemme kuuluvamme entistä tiiviimmin työporukkaan, tai verkostoidumme uusiin tuttaviin. Oppiminen yhdessä eri aloilta ja tehtävistä tulevien kanssa on usein kaikista antoisinta, koska jokainen linkittää oppimansa omaan taustaansa ja saamme uusia näkökulmia asiaan muilta oppijoilta.

Kuvaaja Merlin Lightpainting palvelusta Pexels

Monesti henkilöstökoulutustenkin parhaaksi anniksi koetaan yhteiset keskustelut ja toisilta oppiminen. Paitsi että pyrimme rakentamaan koulutustilaisuuksista mahdollisimman keskustelevia, tuemme Turun yliopistossa yhdessä oppimista muun muassa tarjoamalla koko henkilöstölle mahdollisuuden mentorointiin. Tänä syksynä olemme myös käynnistäneet Hyvien käytäntöjen ja osaamisen jakamisen projektin, jossa haluamme nostaa laajemmin esiin jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja luoda uusia tapoja jakaa niitä entistä tehokkaammin yli yksikkörajojen.

”Kuulostaa sinällään tärkeälle, mutta ei minulla vaan ole aikaa kehittää osaamistani.” Tähän ajatusmalliin törmään enemmän kuin usein, ja havaintoani tukevat myös Sitran Elinikäinen oppiminen Suomessa -kyselyn tulokset. Kyselyn mukaan oppimiseen suhtaudutaan positiivisesti, sen koetaan herättävän innostusta ja lisäävän hyvinvointia. Myös työpaikoilla koetaan olevan oppimiseen myönteisesti suhtautuva kulttuuri, mutta samaan aikaan koetaan, ettei se välttämättä näy käytännössä, vaan aikaa oppimiselle on monien mielestä liian vähän. (Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019. Sitra.)

Yhdessä oppimisen mahdollisuudet löytyvät ihan jokaisesta päivästä, kun vaan annamme niille mahdollisuuden.

Haluan kuitenkin haastaa ajatusta, että osaamisen kehittäminen vaatisi valtavasti aikaa. Koulutukset ja muut perinteiset oppimistilaisuudet ovat yksi tapa oppia, mutta tänä päivänä on tarjolla myös valtava määrä verkko-opiskelutarjontaa, webinaareja, podcasteja jne., joista voit joustavasti poimia omaan aikatauluusi sopivimmat. Tärkeintä on kuitenkin huomata, että suurin osa työssä oppimisesta tapahtuu itse työssä (Eklund, 2021). Oppimisen tilanteita löytyy ihan jokaisesta päivästä, mutta saamme niistä enemmän irti, kun huomaamme ne ja pysähdymme hetkeksi vaikkapa kirjaamaan päivän opit ylös, keskustelemaan niistä muiden kanssa, tai muuten reflektoimaan toimintaamme.

Myös yhdessä oppimisen mahdollisuudet löytyvät ihan jokaisesta päivästä, kun vaan annamme niille mahdollisuuden. Älä siis ohita kollegaa käytävällä vain nyökkäämällä, vaan vaihda pari sanaa ohimennen, kysy asiakkaalta tai yhteistyökumppanilta hänen ajatuksiaan ja järjestä kohtaamistilanteita myös naapuriyksikön kollegoiden kanssa. Saat taatusti jokaisesta keskustelusta uusia ajatuksia, jotka rakentavat sujuvampaa työpäivää, mutkattomampaa yhteistyötä ja innostavampaa arkea.