Kun hoitoon pääsee, mutta ei tule ymmärretyksi
Palvelun ovi voi olla auki. Silti palvelu ei ole saavutettava, jos asiakkaan kieli, historia ja todellisuus jäävät oven ulkopuolelle.
Palvelun ovi voi olla auki. Silti palvelu ei ole saavutettava, jos asiakkaan kieli, historia ja todellisuus jäävät oven ulkopuolelle.
”Lastensuojelun piti auttaa, mutta kävikin päinvastoin” (Yle 2024)
Suomessa lastensuojelusta uutisoidaan valitettavan usein negatiiviseen sävyyn. Lastensuojelun julkisuuskuvasta on muodostunut kielteinen sekä ongelmakeskeinen ja uutisiin nousevat ennen kaikkea skandaalit ja epäkohdat. Tämä on omiaan ruokkimaan yhteiskunnassamme vallitsevaa negatiivisesti latautunutta mielikuvaa lastensuojelusta. Lastensuojeluasiakkuus nähdään usein stigmana, eli ominaisuutena, johon liitetään perusteettomasti kielteisiä ennakkoluuloja ja häpeää.
Miltä tuntuu, kun nuori tai omainen tulee aidosti kuulluksi palvelujärjestelmässä – ja mitä tapahtuu, kun näin ei käy? Vuorovedoin -hankkeen järjestämä kansalaistutkimuspaneelin keskustelu tuotti oivalluksia siitä, miten kohtaaminen, kuunteleminen ja moniammatillinen yhteistyö voivat muuttaa kokonaisia palvelupolkuja.
Nuori ei ole tutkimuksessa vain tiedon tuottaja, vaan aktiivinen toimija, jonka ääni ansaitsee tulla kuulluksi. Tutkimuksen tulee rakentua kunnioittavalle vuorovaikutukselle, jossa nuori kokee olevansa tärkeä osa prosessia – ei vain tutkimuksen kohde, jota tarkastellaan ulkopuolelta. Silloin tutkimus tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää nuoren elämää hänen omasta näkökulmastaan.
Inflaatio, korot, pikavipit, sijoittaminen, opintolaina, kotivakuutus, verkkohuijaukset. Sosiaalinen media tuo eteen sijoitusvinkkejä, kulutuspaineita ja jopa harhaanjohtavaa tietoa rahasta. Nuorten pitäisi osata tehdä vastuullisia taloudellisia päätöksiä, mutta kuka heitä siihen opettaa?
Miten sosiaalityöntekijät tekevät päätöksiä lastensuojelun avohuollossa? Mitkä tekijät vaikuttavat palveluiden valintaan, ja miten harkintavalta toteutuu käytännössä? Entä miltä näyttää lapsiperheiden palveluiden vaikuttavuus tai lapsikohtaisen valvonnan toteutuminen avohuollon näkökulmasta tarkasteltuina?
Tämä jakso on NEPSOS: Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä – sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan yhteistutkimus -hankkeen viimeinen podcast, jossa esitellään alustavia tutkimustuloksia ja politiikkasuosituksia.
Podcastissa keskustellaan siitä, millaisia vaikutuksia koronapandemialla oli perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen ja miten yhdenvertaisuutta voidaan vahvistaa tulevissa kriisitilanteissa.
Mitä potilasjärjestöt tekevät? Mikä niiden suhde on muuhun palvelujärjestelmään? Johanna Reiman kertoo haastattelussa Liikehäiriösairauksien liiton näkökulmasta, mikä merkitys potilasjärjestöjen toiminnalla on.
Osallistaminen on ollut muotisana yli kymmenen vuotta, mutta potilasjärjestötyössä kohtaamme edelleen tilanteita, joissa pitkäaikaissairaan pitää vaatia itselleen kuuluvaa hoitoa. Sairastavat kokevat liian usein, että…