Sateenkaari-inklusiivisuus rakentuu seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden tarkastelusta luonnollisena osana kasvua ja kehitystä.
Suomalainen yhteiskunta on käynyt kuluneen 2000-luvun aikana läpi useita muutoksia, jotka liittyvät seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioimiseen ja sateenkaari-ihmisten* ihmisoikeuksien edistämiseen. Suomessa vuonna 2022 samaa sukupuolta olevat pariskunnat ovat lain silmissä oikeutettuja menemään naimisiin (1), naispareilla on oikeus päästä yleisiin valtion tukemiin hedelmöityshoitoihin (2), kahden äidin perheissä molemmilla äideillä on oikeus vahvistaa juridinen vanhemmuus lapseen jo ennen lapsen syntymää (3) ja tällä hetkellä Eduskunta on uudistamassa nykyisen translain (4-5), joka määrittelee sukupuolen korjausprosessia ja sen sukupuolen juridisen vahvistamista. On kuitenkin huomionarvoista, etteivät sateenkaarinuoret juuri ole osa näitä yhdenvertaisuutta edistäviä toimia ja erityisesti translain uudistuksen kohdalla useat tahot ovat ilmaisseet huolensa translasten ja -nuorten oikeuksien osalta (6-7).
Lapsille ja nuorille keskeisiä sote-palveluita on lukuisia ja niissä ammattilaiset voivat kohdata sateenkaarinuoria, sateenkaarevia perheitä ja näin ollen kohdata myös seksuaalisen suuntautumiseen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyviä teemoja. Sote-uudistuksessa myös lasten ja nuorten palveluiden uudistamisen tavoitteina ovat yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen (8). Näihin palveluihin sisältyy myös kouluterveydenhuolto, joka terveyspalveluna tavoittaa laajasti suomalaiset nuoret muun muassa terveystarkastusten ja kouluterveydenhoitajan vastaanoton kautta (9).
Sateenkaari-ihmisillä viittaan ihmisryhmään, joiden seksuaalinen suuntautuminen ja/tai sukupuoli-identiteetti on muuta kuin hetero tai cis-sukupuolinen (yleisimmin lesbot, homot, biseksuaalit, panseksuaalit, aseksuaalit, transsukupuoliset, muunsukupuoliset, sukupuolettomat, queerit). Kyseisestä ihmisryhmästä voidaan käyttää myös termiä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, mutta tässä kirjoituksessa haluan keskittyä tarkastelemaan heitä ilman vähemmistö-käsitettä, joka voi ohjata lukijaa tarkastelemaan sateenkaari-ihmisiä määrällisesti marginaalisena ihmisryhmänä.
Olen tarkastellut hoitotieteen väitöskirjassani sitä, mitä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus ilmiönä on kouluterveydenhoidossa niin nuorten kuin kouluterveydenhoitajienkin näkökulmasta. Lisäksi olen kartoittanut mitä kansainvälistä tutkimusta aiheesta on olemassa. Koska aihetta on tutkittu vähäisesti sekä kansainvälisesti että kansallisesti terveystieteissä, erityisesti hoitotieteessä, väitöskirjani tavoitteena on rakentaa teoreettinen malli siitä, mistä asioista sateenkaari-inklusiivisinen yläkoulun kouluterveydenhoito rakentuu. Tässä kirjoituksessa kuvaan väitöskirjatutkimuksen aikana tekemiäni keskeisiä havaintoja siitä, miten sateenkaarinuoruutta voidaan huomioida lasten ja perheiden palveluissa, eli sateenkaari-inklusiivisesti. Sateenkaari-inklusiivisuudella tarkoitan niitä tapoja, käytäntöjä ja tekoja, joiden avulla seksuaalisuuden suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden käsittely ilmenee luonnollisena osana nuorten kasvua ja kehitystä.
Turvallinen eli avoin ja moninaisuutta hyväksyvä ilmapiiri
Tutkimuksessani sateenkaarinuoret ilmaisivat ilmapiirin vaikuttavan siihen, kuinka turvalliseksi he kokivat kouluterveydenhoitajan tai muun terveysalan ammattilaisen. Turvallisuus rakentui nuorten mukaan avoimesta, moninaisuutta hyväksyvästä tavasta kohdata nuori ja keskustella seksuaalisuudesta ja sukupuolesta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nuoren seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä ei tehdä etukäteen oletuksia. Tässä on hyvä muistaa, ettei seksuaalinen suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä voi päätellä nuoren ulkoisesta olemuksesta. Ilmapiiriä voi luoda turvalliseksi neutraalin ja moninaisuutta tunnistavan ja huomioivan kielen kautta. Keskusteluissa voidaan käyttää esimerkiksi termejä kumppani, perhe, ja nuorta ei tarvitse keskusteluissa sukupuolittaa automaattisesti. Jos työssä on tärkeää tietää nuoren seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti, voi aihetta lähestyä ensin yleisellä tasolla ja sitten kysyä tarvittaessa asiasta nuorelta itseltään.
Turvallisuus rakentui nuorten mukaan avoimesta, moninaisuutta hyväksyvästä tavasta kohdata nuori ja keskustella seksuaalisuudesta ja sukupuolesta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nuoren seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä ei tehdä etukäteen oletuksia.
Nuoren oikeuksien kunnioittaminen terveyspalveluissa ja terveyteen liittyvissä asioissa
Sateenkaarinuorten, kuten muidenkin nuorten kohdalla, heidän oikeuksiaan tulee kunnioittaa ikätason mukaisesti. Jokaisella nuorella on esimerkiksi oikeus saada omaa terveyttä ja hyvinvointia tukevaa tietoa ammattilaisilta, ja nuorta tulee kuulla häntä koskevissa päätöksissä. Sateenkaari-inklusiivisuuden näkökulmasta erityisen tärkeitä oikeuksia ovat itsemäärittely tai -määrittelemättömyys ja yksityisyys. Jokainen nuori voi määritellä seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja esimerkiksi kutsumanimensä sen hetkisen tilanteen mukaisesti. Nuoren määrittelyä ei tule kyseenalaistaa, vaan nuoren identiteetti tulee nähdä hänelle tärkeänä keinona sanoittaa, kuka hän on. Toisaalta nuorta ei tule painostaa määrittelemään itseään, koska joskus identiteetin määrittelemättömyys on nuorelle tärkeä tila, jossa hän voi rauhassa pohtia kuka hän on. Identiteettiä ei myöskään kannata tarkastella yhtenä, loppuelämän kestävänä, sillä esimerkiksi seksuaalinen suuntautuminen voi kehittyä läpi elämän. Yksityisyys liittyy sateenkaarinuorten turvallisuuteen koulussa ja koulun ulkopuolella. On aina mahdollista, ettei sateenkaarinuori ole kertonut identiteetistään perheelle tai ikätovereille. Kouluterveyskyselyn (10) tulosten mukaan moni sateenkaarinuori kokee yhä koti-oloissa turvattomaksi ”tulla kaapista” ja osa nuorista kokee kotonaan henkistä väkivaltaa. Sateenkaarinuoret joutuvat yhä kiusaamisen ja väkivallan kohteiksi. On siis ensiarvoisen tärkeää, ettei terveydenhoitaja tai muu ammattilainen kerro nuoren identiteetistä eteenpäin ilman nuoren suostumusta.
Sateenkaari-inklusiivisuuden näkökulmasta erityisen tärkeitä oikeuksia ovat itsemäärittely tai -määrittelemättömyys ja yksityisyys.
Perheen mukaan ottaminen seksuaalisuutta ja sukupuolta koskevissa keskusteluissa
Sekä sateenkaarinuoret että kouluterveydenhoitajat tunnistivat tutkimuksessani, että perheellä on keskeinen rooli nuoren hyvinvoinnin kannalta. Sateenkaarinuoret toivoivat, että kouluterveydenhoitaja voisi neuvoa kuinka puhua omasta identiteetistään perheelleen. Kouluterveydenhoitajat kokivat taas, että perheenjäsenten kanssa on hyvä keskustella seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta yleisellä tasolla ja se on osa heidän työtään. Kouluterveydenhoitajat tiedostivat, etteivät kaikkien nuorten vanhemmat välttämättä aluksi hyväksy nuoren identiteettiä ja he halusivat olla nuoren tukena ja rakentaa keskusteluyhteyttä nuoren ja perheen välillä. Aihetta voi lähestyä perheen kanssa yleisen keskustelun kautta tai kun seksuaalisuus tai sukupuoli liittyy keskustelun aiheeseen. Näin sateenkaarinuorelta voi pudota iso taakka harteilta, kun joku turvallinen aikuinen aloittaa aiheen käsittelyn perheen kanssa.
Sateenkaari-inklusiivisen ja turvallisen tilan tunnukset
Nuorten terveyspalveluissa, mukaan lukien kouluterveydenhoidossa, voi sateenkaari-inklusiivisuutta ilmaista muillakin keinoilla kuin puheessa tai toiminnassa. Sateenkaari-inklusiivisuutta on helppo ilmentää erilaisilla symboleilla, jotka viittaavat siihen, että kyseinen tila on turvallinen sateenkaarinuorille. Kaikkia sateenkaari-ihmisiä yhdistävä sateenkaarilippu on esimerkiksi helppo laittaa tarrana oveen, lipun voi myös laittaa vastaanottohuoneeseen, ja nykyään esimerkiksi Englannissa on käytössä myös sateenkaaripinssejä, joilla hoitajat ilmaisevat olevansa sateenkaari-inklusiivisia (11). Sukupuolen moninaisuuden hyväksyntää voi ilmaista sukupuolen moninaisuutta kuvastavalla symbolilla (kts. alla olevan kuvan keskellä näkyvä symboli), ja vastaanotolla ja odotustiloissa voi olla informatiivisia julisteita ja lehtisiä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta.
Sukupuoli-neutraalit toimintatavat ja tilat
Sukupuolen tarkastelua sateenkaari-inklusiivisesti voi toteuttaa toimintatapojen ja tilojen kautta. Tärkeintä sateenkaari-inklusiivisuuden kannalta on se, ettei nuoria sukupuoliteta tarpeettomasti vain tyttöihin ja poikiin, vaan nuorille annetaan myös tilaa määritellä itsensä. Trans- ja muunsukupuoliset nuoret ilmaisivat tutkimuksessani tärkeäksi sen, ettei heitä nähtäisi automaattisesti syntymässä määritellyn sukupuolen kautta, koska sei ei välttämättä vastaa heidän sukupuoli-identiteettiä. Sukupuoli-identiteetin kannalta on tärkeää, että nuoren valitsemaa kutsumanimeä kunnioitetaan ja käytetään nuoren kanssa ja nuoreen viitatessa. Sukupuoleen liittyvien kehitysvaiheiden käsittelyssä on myös hyvä muistaa, että puberteetti voi olla herkkä ja vaikea kokemus nuorelle, joka kokee dysforiaa (sukupuoliristiriitaa oman kehon ja identiteetin välillä). Aihetta kannattaa lähestyä sensitiivisesti nuorta kuunnellen ja tarvittaessa ohjata nuori asiantuntijalle, joka osaa tukea nuorta dysforian käsittelyssä ja mahdolliseen sukupuolen korjausprosessiin hakeutumisessa. Tilojen osalta terveyspalveluissa olisi hyvä tarjota mahdollisuutta käyttää sukupuolineutraalia wc:tä, sillä transihmiset kokevat usein yleisissä wc-tiloissa häirintää tai heidät ajetaan jopa pois tilasta, koska heidän sukupuoli on toisille epäselvä.
Sateenkaarinuoruuden huomiointi ja sateenkaari-inklusiivisuus ovat tärkeä kehityskohta lasten ja nuorten terveyspalveluissa. Tämä edistää jokaiselle nuorelle kuuluvia oikeuksia, joita ovat Lasten oikeuksien sopimuksen (12) mukaan velvollisuus myös Suomessa. Jokaisella nuorella on oikeus elää ja kasvaa omana itsenään, oikeus ilmaista mielipiteensä ja saada tietoa, elää terveenä, turvassa ja vapaana syrjinnästä. Sateenkaari-inklusiivisuuden kautta lasten ja perheiden palveluissa voidaan myös edistää yhdenvertaisuutta. Koska tutkimusta aiheesta on yhä olemassa melko vähän, tulevaisuudessa onkin tärkeä kehittää konkreettisten keinojen, koulutuksen, säädösten ja toimenpideohjelmien avulla lasten ja perheiden palveluita sateenkaarinuoruutta huomioivaan suuntaan.
Mikäli kiinnostuit aiheesta ja haluaisit saada siitä lisää tietoa, löydät yhteystietoni Turun yliopiston sivuilta. Tämä kirjoitus pohjautuu posteri-esitykseen, jonka pidin Lastu-hankkeen symposiumissa keväällä 2022, ja joka on saatavissa osoitteessa: https://osaamispuu.fi/wp-content/uploads/2022/05/LASTU-posteri-Laiti.pdf
Minna Laiti
TtM, väitöskirjatutkija
Hoitotieteen laitos
Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto
Lähteet:
1. Avioliittolaki 13.6.1929/234. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
2. Laki hedelmöityshoidoista 22.12.2006/1237. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061237
3. Äitiyslaki 253/2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180253
4. Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta 28.6.2002/563. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020563
5. Sosiaali- ja terveysministeriö STM. (2022). Translaki. Hallituksen esitys laiksi sukupuolen vahvistamisesta sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta STM009:00/2021. https://stm.fi/hanke?tunnus=STM009:00/2021 Viitattu 31.8.2022.
6. Ihmisoikeusliitto/ Kiuru Tuomas 21.5.2021. ”Haluamme mahdollisuuden elää tavallista elämää” – Translain uudistus on jättämässä translasten ja -nuorten oikeudet huomiotta. https://ihmisoikeusliitto.fi/haluamme-mahdollisuuden-elaa-tavallista-elamaa-translain-uudistus-on-jattamassa-translasten-ja-nuorten-oikeudet-huomiotta/ Viitattu 31.8.2022.
7. Seta 29.9.2021. Setan lausunto translain säätämisen vaihtoehdoista. Seta: Lausunnot, toimimme & vaikutamme.https://seta.fi/2021/09/29/setan-lausunto-translain-saatamisen-vaihtoehdoista/ Viitattu 31.8.2022.
8. STM. (2022.) Mikä sote-uudistus? Sote-uudistus. Uudistus lyhyesti. https://soteuudistus.fi/uudistus-lyhyesti- Viitattu 31.8.2022.
9. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. (2022). Kouluterveydenhuolto. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto
10. THL. (2022). Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ja väkivalta. https://thl.fi/fi/web/vakivalta/eri-ryhmat-ja-vakivalta/sukupuoli-ja-seksuaalivahemmistot-ja-vakivalta#Sateenkaarinuoret_kokevat_v%C3%A4kivaltaa_cis-_ja_heteronuoria_enemm%C3%A4n%C2%A0
11. LGBT Foundation. (2017). NHS Rainbow Badge. https://lgbt.foundation/howwecanhelp/nhs-rainbow-badge Viitattu 31.8.2022.
12. Unicef (2022.) Lapsen oikeuksien sopimus: tiivistelmä. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien-sopimus-tiivistettyna/
Seuraa meitä:
Jaa julkaisu:
