Miten onnistunut verkostohanke rakennetaan?

Turun yliopiston Sote-akatemia koordinoi OKM:n rahoittamaa LASTU-hanketta, joka toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen kanssa vuosina 2021–2023. LASTU-hankkeen tavoitteena on vahvistaa opetus- ja kasvatusalojen sekä sote-alojen välistä yhteistyötä mallintamalla monialaisen yhteistyön menetelmiä ja rakenteita korkeakouluihin ja työelämään. Yhteistyötä vahvistetaan luomalla monialainen korkeakoulujen ja työelämän kehittämisverkosto lasten hyvinvoinnin tueksi. 

Sote-akatemia on mukana myös Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoimassa TEKOS-hankkeessa, jossa LASTU-hankkeen tavoin kerätään tutkijoiden ja ammattilaisten monialainen verkosto. Tarkoituksena on edistää kaiken ikäisten ja toimintakyvyltään erilaisten ihmisten osallisuutta kehittämällä älyvaatteita ja -huonekaluja. 

Näiden verkostohankkeiden aluksi halusimme perehtyä verkostotyöskentelyä käsittelevään kirjallisuuteen sekä erilaisissa hankeraporteissa kuvattuihin verkostojen luomista koskeviin haasteisiin ja hyväksi koettuihin käytäntöihin. Halusimme näin varmistaa, että verkostoista rakentuisi mahdollisimman toimivia kokonaisuuksia, ja että aikaisemmissa hankkeissa havaitut sudenkuopat pystyttäisiin tunnistamaan ja välttämään. 

Lähtökohtana luottamus, motivaatio ja sitoutuminen   

Kirjallisuuteen ja aiempiin verkostohankkeisiin perehtyminen vahvisti ajatustamme siitä, että toimivan verkoston edellytykset eivät ole tähtitiedettä. Onnistumisen lähtökohtana toimii verkostoon kuuluvien henkilöiden keskeinen luottamus, motivaatio ja sitoutuneisuus verkoston toimintaan. Miten näiden tekijöiden toteutumista voidaan tukea toimijoiden yhteistyössä?  

Verkostossa on tärkeää varmistaa vuorovaikutuksellisuus sekä yhteisöllinen toiminta, kuten tapaamiset ja keskustelut eri aihepiirien ympärillä, sillä yhteiset keskustelut sekä toisiin verkoston jäseniin tutustuminen auttavat rakentamaan verkoston sisäistä luottamusta. Esimerkiksi Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaaminen ja sen kehittäminen (TerOpe) -hankkeessa osa verkoston jäsenistä koki, että verkosto toimi lähinnä tiedotuskanavana, mutta yhteisöllinen vuorovaikutus oli melko vähäistä, ja myös osallistujien tasapuolisessa aktivoimisessa nähtiin kehittämisen varaa. Verkoston koordinoijan tärkeänä tehtävänä onkin miettiä keinoja myönteisen ilmapiirin luomiseen, osallistujien motivoimiseen sekä vuorovaikutuksen ylläpitämiseen.  

Verkoston toiminnan tulisi aina olla tavoitteellista, ja yksi verkostotyöskentelyssä havaituista haasteista onkin verkoston toiminnan tarkoituksen selkeyttäminen verkoston jäsenille. Vaikka verkoston tarkoitus olisi selkeä hankkeen toteuttajille, se ei välttämättä ole avautunut muille osallistujille. Verkoston tarkoitusta voi selkeyttää esimerkiksi tiivistämällä tavoitteet ja toimintatavat kuvioon tai listaamalla ne ranskalaisin viivoin. Hyvin oleellista on myös tässä vaiheessa tarkistaa, että kaikki ymmärtävät verkostossa yleisesti esiintyvät ja käytetyt käsitteet. Verkostojen koostuessa hyvin eritaustaisista henkilöistä voi olla haasteena että arjessa käytetyt käsitteet eivät aukene kaikille samalla tavoin. Käsitteiden määrittely on tärkeää senkin vuoksi, että sen avulla voidaan vahvistaa verkoston toimijoiden osallisuutta osana verkostoa. Verkoston tarkoituksen ymmärtäminen on tärkeää, sillä selkeät tavoitteet vahvistavat verkoston jäsenten sitoutumista ja yhteinen päämäärä toimii verkoston jäsenten motivoijana sekä luottamuksen rakentajana. Myös verkoston koordinoijan on hyvä tarkistaa aika ajoin, onko verkoston toiminta edelleen tavoitteiden mukaista. Kokemusten jakamiseen tarkoitettu verkosto toimii vain silloin, jos sen jäsenet tuottavat verkoston toiminnalle aktiivisesti sisältöä, minkä vuoksi verkoston päämäärän sekä toimintatapojen selkeä määrittely ovat tärkeässä roolissa.

Verkoston työskentelyyn osallistuminen vaihtoehtoisin tavoin 

Nykyajan työelämälle ominainen kiireisyys ja ajankäytön haasteet vaikuttavat myös verkostojen toimintaan. Arjesta tuttu tilanne on se, että henkilö on kiinnostunut osallistumaan verkoston toimintaan, mutta aikaa verkostolle ei löydy niin paljon, kuin hän haluaisi. Tämän vuoksi lähdimme LASTU-hankkeessa alusta asti viestimään, että kukin verkostoon liittyvä voi valita itselleen sopivimman tavan osallistua verkoston toimintaan. Järjestimme hankkeen teemasta kiinnostuneille asiantuntijoille avoimen ideointiwebinaarin jo ennen hankkeen käynnistymistä, missä saimme kerättyä toiveita erilaisista osallistumistavoista toteutussuunnitelman pohjaksi. Monenlaiset osallistumistavat verkostossa sujuvoittavat yhteistyötä, ja kun verkosto tuottaa lisäarvoa kaikille verkoston jäsenille, löytyy helpommin myös aikaa verkostoon osallistumiselle.

Myös verkostoalustalla on merkitystä verkoston toimivuuteen. Digitaalisen alustan tulisi mahdollistaa verkoston jäsenten välinen vuorovaikutus. Lisäksi alustalle kirjautumisen pitäisi olla mahdollista kaikille kohderyhmäläisille, ja alustan tulisi olla myös helppokäyttöinen. Ryhmän yksityisyys taas voi edistää verkoston sisäistä luottamusta ja tuoda turvallisuutta, jos jaetut materiaalit eivät ole netissä avoinna kenen tahansa nähtävillä. Näiden tekijöiden lisäksi alustan jatkuvuuden tulisi olla turvattu myös tulevaisuudessa. LASTU-hankkeessa verkostoalustaksi valikoitui suomalaisten korkeakoulujen yhteinen DigiCampus –alusta, joka kokoaa yhteen verkoston ja sen temaattiset työryhmät. DigiCampukseen päädyttiin, koska alustalle pääsy on helppoa myös ilman kirjautumista ja se mahdollistaa verkoston jäsenten toivoman ajasta ja paikasta riippumattoman vuorovaikutteisen työskentelyn. TEKOS-hankkeen verkostoalustaksi valittiin Facebook erityisesti sen käyttöönoton ja käytön helppouden sekä sen yksityisyyden mutta myös laajan saavutettavuuden vuoksi. Lisäksi Facebookin katsottiin tukevan verkoston toiminnan jatkuvuutta hankkeen päättymisen jälkeen.

Yksi hankkeisiin kohdistuva ikuisuuskysymys vaikuttaakin olevan, miten hankkeen tuotokset ja verkostot jatkavat elämäänsä hankkeen päätyttyä. Tämä huoli nousi esille myös LASTU-hankkeen ideointiwebinaarissa. Hankkeissa syntyneille verkostoille suunnitellaan usein ylläpidon jatkumista vapaaehtoisvoimin tai uuden hankkeen avulla, jolloin verkoston jatkuvuus ei ole varmaa. LASTU-hankkeessa verkoston jatkumiseen on kiinnitetty erityistä huomiota, sillä verkoston toiminta ja ylläpito on kytketty kiinteästi osaksi Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistä  Osaamispuu.fi^® kehittämistyötä. Näin hankkeessa rakentunut verkosto jatkaa toimintaansa luonnollisena osana lapsi- ja perhepalveluissa toimivien ammattilaisten yhteisen osaamisen kehittämistä myös hankkeen päättymisen jälkeen.  

Verkoston rakentajan muistilista    

• Pidä verkoston tarkoitus ja tavoitteet selkeinä – tuet jäsenten motivaatiota ja sitoutuneisuutta verkoston toimintaan
• Rakenna verkoston jäsenten keskinäistä luottamusta 
• Varmista myönteinen ilmapiiri, toimijoiden välinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyys  
• Mahdollista verkoston jäsenten erilaiset osallistumistavat 
• Valitse verkostoalusta vastaamaan verkostosi tarpeita, huomioiden myös verkoston jatkuvuus  
• Tunnista ja toteuta verkoston jatkuvuuden varmistaminen   

Kirjoituksessa käytetyt lähteet:

Airila, A., Aho, O. & Nykänen, M. 2016. VERKOSTOT HALTUUN: Ideoita toimialarajojen ylittämiseen nuorisotyössä. Työterveyslaitos. Saatavilla: https://www.julkari.fi/handle/10024/131565

Gretschel, A. & Mulari, T. 2016. Ryhmistä verkostoksi ja verkoston toiminta laadukkaaksi. Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishankkeen loppujulkaisu. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry & Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 67. Saatavilla: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/ryhmista_verkostoksi_ja_verkoston_toiminta_laadukkaaksi.pdf

Järvensivu, T., Kallio, G. & Pyykkönen, J. 2014. Työelämä 2020 -hankkeen alueverkostojen erillisselvitys. Työ- ja elinkeinoministeriön raportteja 24/2014. Saatavilla: https://valtioneuvosto.fi/documents/1410877/2871099/Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4+2020-hankkeen+alueverkostojen+erillisselvitys+10092014.pdf

Laasonen, V., Antikainen, J., Kolehmainen, J., Heikkinen, B. Piirainen, K. A., Järvelin, A.-M., Teräs, J. & Turunen, E. 2020. Aluekehittämisen verkostoyhteistyön toiminta- ja rahoitusmallit – Kohti vaikuttavaa verkostotyötä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:18. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-925-7

Mikkonen, K., Koivula, M., Sjögren, T., Korpi, H., Koskinen, C., Koskinen, M., Kuivila, H.-M., Lähteenmäki, M.-L., Koskimäki, M., Mäki-Hakola, H., Wallin, O., Saaranen, T., Sormunen, M., Kokkonen, K.-M., Kiikeri, J., Salminen, L., Ryhtä, I., Elonen, I. & Kääriäinen, M. 2019. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaaminen ja sen kehittäminen. Oulu: Oulun yliopisto. Saatavilla: http://urn.fi/urn:isbn:9789526224794

Seuraa meitä:
Jaa julkaisu: