Monialaisella yhteistyöllä ja koordinaatiolla tehdään vaikuttavaa ehkäisevää päihdetyötä

Suomalaisen ehkäisevän päihdetyön juuret juontuvat 1500-luvulle, jolloin Kustaa Vaasa kielsi oluen myynnin kirkonmenojen aikana rauhattomuuden ja metelin vähentämiseksi. Oluen myynti kuitenkin sallittiin kapakoissa. Alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamat haitat on siis jo pitkään tunnistettu yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, jota vastaan julkisen vallan on toimittava yhteistyössä muun muassa alkoholianniskelun kanssa. Ehkäisevä päihdetyö ja päihdehaittojen vähentäminen ovat painopisteenä myös Varsinais-Suomen alueellisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Saavutetut tulokset perustuvat vahvaan yhteistyöhön kuntien ja hallinnonalojen välillä.

Ehkäisevä päihdetyö osana Varsinais-Suomen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä

Edellisen hallituksen sote-maku-valmistelun myötä Varsinais-Suomessa käynnistettiin laajapohjainen työryhmätyöskentely ehkäisevän päihdetyön kehittämiseksi. Tällä hallituskaudella työ on jatkunut aktiivisesti osana Varsinais-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan¹ liittyvää yhteistyötä. Päihteiden käytön ehkäisy on järjestämissuunnitelmassa yhtenä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueellisena painopisteenä. Ehkäisevän päihdetyön maakunnallista kehittämistä ohjaa järjestämissuunnitelman hyte-työryhmä, keskeisiä yhteistyötahoja ovat Lounais-Suomen aluehallintovirasto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö. Yhteinen kehittäminen tapahtuu maakunnallisessa ehkäisevän päihdetyön alatyöryhmässä.

Ehkäisevän päihdetyön alueelliset tavoitteet

Päihteiden käytön vähentämiseen liittyen on järjestämissuunnitelmassa määritelty ikäryhmittäisiä tavoitteita sekä maakunnallista koordinaatiota ja työn organisoitumista koskevia tavoitteita: Lapsia ja nuoria koskevat tavoitteet ovat laadukkaan päihdekasvatuksen tarjoaminen oikea-aikaisesti sekä varhainen puuttuminen päihdekokeiluihin. Työikäisen väestön ehkäisevässä päihdetyössä tavoitteena on päihteiden ja rahapelaamisen systemaattinen puheeksiottaminen sote-palveluissa. Ikääntyneen väestön tavoitteena on alkoholihaittojen kasvun pysäyttäminen laajentamalla keskitetyn palveluohjauksen sisältöjä kattamaan myös ehkäisevän päihdetyön toimintoja. Kaikkia ikäryhmiä koskevat tavoitteet ovat ehkäisevän päihdetyön alueellisen koordinaation kehittäminen, kuntien rakenteiden kehittäminen sekä niin sanotun pakka-toimintamallin laajentaminen maakunnalliseksi.

Lähtökohtana on ennen kaikkea vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen ja palveluiden painopisteen siirto ennaltaehkäisyyn.

Painopisteiden ja tavoitteiden valinnassa on kriteerinä käytetty vaikuttavuutta asukkaiden palvelutarpeisiin erityisesti korjaavien palveluiden osalta. Lähtökohtana on ennen kaikkea vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen ja palveluiden painopisteen siirto ennaltaehkäisyyn. Yhteistyöpintojen luominen ja vahvistaminen toteutuvat ehkäisevässä päihdetyössä etenkin paikallisyhteisön tasolla yhteistyötä koordinoivassa pakka-toimintamallissa, toisaalta taas sektorirajat ylittävän yhteistyön mahdollistavissa hallinnollisissa rakenteissa.

Vaikuttavia menetelmiä, tutkittua tietoa

Ehkäisevän päihdetyön painolastina on 1800-luvulla syntyneen raittiusaatteen ja raittiusvalistuksen perintö: aivan liian usein ehkäisevä päihdetyötyön luullaan pohjautuvan aatteelliseen tai jopa uskonnolliseen arvopohjaan. Vaikka työn lähtökohdat ovat nykyään aivan toiset, ehkäisevän päihdetyön toteuttajat kohtaavat samaa kritiikkiä kuin kuntien raittiussihteerit aikoinaan: työn vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta kyseenalaistetaan.

Varsinais-Suomen järjestämissuunnitelmaan valitut ehkäisevän päihdetyön tavoitteet pohjautuvat ennen kaikkea niihin – toki harvoihin – toimintamalleihin, joista on olemassa vaikuttavuustutkimusta. On totta, että monet ehkäisevän päihdetyön nykyiset käytännön toteutustavat pohjautuvat enemmän tottumukseen kuin tieteelliseen näyttöön hyödyistä ja vaikuttavuudesta. Tutkimusnäyttöä on ennen kaikkea kahdesta mallista: alkoholinkäytön mini-interventiosta sekä pakka-toimintamallista.

Koordinoitua yhteistyötä yhteisötasolla

Pakka on yksi harvoista tutkitusti vaikuttavista malleista ehkäisevässä päihdetyössä^2,3. Kehittämishankkeena vuosina 2004-2007 alkanut toiminta perustui laajaan seudulliseen yhteistyöhön, jonka tarkoituksena oli ehkäistä alkoholin myyntiä alaikäisille ja päihtyneille. Myöhemmin malli on laajentunut kattamaan myös tupakkatuotteet ja rahapelaamisen. Varsinais-Suomessa pakka-työtä on tehty Salossa ja Turussa, ja alueellisen ehkäisevän päihdetyön kehittämisen kautta toiminta on nyt laajenemassa Kaarinaan, Raisioon, Paimio-Sauvo -alueelle, Aura-Pöytyä -alueelle, Naantaliin, Uuteenkaupunkiin ja Somerolle.

Pakka jatkaa Kustaa Vaasan jalanjäljissä: alkoholinmyynnin ja anniskelun edustajat pyritään saamaan yhteistyöhön kunnan, poliisin, alkoholihallinnon ja lupavalvonnan kanssa. Koska ehkäisevä päihdetyö tapahtuu usean eri profession, organisaation ja sektorin toteuttamana, vaikuttavuutta on haettava samanaikaisista, samansuuntaisista interventioista ja koordinoidusta yhteistyöstä.

Koska ehkäisevä päihdetyö tapahtuu usean eri profession, organisaation ja sektorin toteuttamana, vaikuttavuutta on haettava samanaikaisista, samansuuntaisista interventioista ja koordinoidusta yhteistyöstä.

Pakka-toimintamallin ytimessä on paikallisyhteisön päihdeasenteisiin vaikuttaminen ja suunnitelmallinen yhdessä tekeminen. Alaikäisten alkoholinkäyttöön on vaikutettu pakka-mallissa esimerkiksi tietylle asuinalueelle kohdennetulla kampanjoilla, joissa ovat olleet mukana niin paikalliset vähittäiskaupat ja lähiöpubit kuin nuorisotyö, koulu ja vanhemmat. Alkoholin, tupakan ja rahapelaamisen ikärajavalvontaa testaavilla ostokokeilla on saatu tietoa vähittäismyynnin ja anniskelun omavalvonnan onnistumisesta. Pakka-mallissa osallistetaan myös kunnan asukkaat esimerkiksi päihdefoorumien ja päihdetilannekyselyjen avulla.

Kuntajohtamisen näkökulmasta pakka-työllä on mahdollista vaikuttaa laajasti asukkaiden hyvinvointiin niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Keskeistä on koordinoivan tahon, pakka-koordinaattorin tai ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön nimeäminen: jonkun on pidettävä lankoja käsissään ja varmistettava, että jokainen yhteistyöverkoston jäsen vie kokonaisuutta eteenpäin omalta osaltaan.

Vahvat rakenteet varmistavat työn onnistumisen

Puhuttaessa ehkäisevässä päihdetyössä kuulee usein sanan ”rakenteet”. Rakenteilla tarkoitetaan ehkäisevän päihdetyön lakiin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksiin perustuvia elementtejä kunnan ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa: kunnassa tulee olla ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin, työtä toimeenpaneva monialainen työryhmä ja koordinoiva yhdyshenkilö sekä toimintaa ohjaava suunnitelma.

Rakenteiden vahvistaminen on nostettu ehkäisevän päihdetyön tavoitteeksi myös Varsinais-Suomen järjestämissuunnitelmassa. Kuten pakka-toiminnassa paikallisen yhteistyön rakentamisessa, koordinaatio ja toimien yhteensovittaminen ovat keskeisellä sijalla myös kunnan ja maakunnan tason ehkäisevässä päihdetyössä. Varsinais-Suomessa alueellisen koordinaation vahvistaminen on tapahtunut Lounais-Suomen aluehallintoviraston työnä kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden verkostoa vahvistamalla. Merkittävä vaikutus on ollut myös hyte-koordinaattoreiden nimeämisellä Varsinais-Suomen kuntiin.

THL ja aluehallintovirastot ovat kartoittaneet kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteita vuosina 2013, 2016 ja 2020 ^4,5. Sekä valtakunnallisesti että alueellisesti rakenteet ovat vahvistuneet. Vuonna 2020 koko Suomen kunnista 77 prosenttia ja Varsinais-Suomen kunnista 70 prosenttia oli nimittänyt ept:stä vastaavan toimielimen. Vuonna 2016 osuudet olivat 44 prosenttia ja 56 prosenttia. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö oli nimetty 78 prosentissa Varsinais-Suomen kuntia vuonna 2020, kun vuonna 2016 osuus oli 60 prosenttia. Ehkäisevää päihdetyötä ohjaava suunnitelma oli 96 prosentissa kuntia vuonna 2020, neljä vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 84 prosenttia. Kehitys on ollut todella positiivista mutta parantamisen varaakin vielä on.

Ehkäisevä päihdetyö kuntien talousjohtamiseen välineenä

Koronaepidemia on kurittanut jo ennestään kuralla olevaa kuntataloutta. Kustannustehokkaat palvelut ja raskaimpien palvelutarpeiden ehkäisy ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Voidaanko ehkäisevän päihdetyön avulla aidosti vaikuttaa kuntatalouteen tai palvelujen tarpeeseen?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntajohtamisen näkökulmasta ennen kaikkea keino vaikuttaa ennakoidusti ja ennaltaehkäisevästi palveluiden tarpeeseen. Samoin ehkäisevä päihdetyö on parhaimmillaan osa kunnan terveyden ja hyvinvoinnin johtamisen kokonaisuutta ja talouden ja toiminnan suunnittelua. Korjaava päihdetyö kerrannaisvaikutuksineen näkyy ennen kaikkea sote-kustannuksissa, mutta päihdehaitat vaikuttavat kunnan elinvoimaisuuteen niin suoraan kuin välillisesti.

Ehkäisevä päihdetyö on parhaimmillaan osa kunnan terveyden ja hyvinvoinnin johtamisen kokonaisuutta ja talouden ja toiminnan suunnittelua.

Kunnan päihdetilanteen kartoittaminen ja kokonaiskuvan muodostaminen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tilasta auttavat määrittämään strategisia tavoitteita ja resursoimaan tarvittavia toimenpiteitä. Rakenteiden vahvistuminen ja monialaisen työn koordinaatio ovatkin vaikuttaneet siihen, että ehkäisevä päihdetyö on otettu vahvemmin mukaan kuntien hyvinvointijohtamiseen. Päihteiden käytön vaikutusten huomioiminen kuntastrategiassa ja kunnan hyvinvointisuunnitelmassa on työn tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Mitä seuraavaksi?

Varsinais-Suomen alueellinen hyte-työ ja ehkäisevä päihdetyö ovat edenneet huimasti osana järjestämissuunnitelman toteuttamista. Miten tästä eteenpäin? Mitkä ovat seuraavat askeleet?

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvä lakivalmistelu ratkaissee, miten yhteistyötä ensi syksynä lähdetään rakentamaan. Vastuu ehkäisevästä päihdetyöstä säilyy kunnilla, mutta entistä enemmän tarvitaan monialaista yhteistyötä. Työnjaon lisäksi on aikaansaatava yhdyspinnat ja vastinparit kuntien, hyvinvointialueen ja sote-palveluiden välillä.

Huumetilanne haastaa nykyiset käytännöt

Ehkäisevän päihdetyön sisällöllistä kehittämistä tarvitaan myös ja haasteena on erityisesti huumekokeilujen lisääntyminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuodesta 1992 lähtien tekemien väestökyselyjen mukaan huumekokeilut ovat selvästi lisääntyneet^6,7. Vuoden 2018 väestökyselyn mukaan neljäsosa 15-69-vuotiaista suomalaisista ja jopa 44 nuorista aikuisista (25-34-vuotiaista) on kokeillut kannabista joskus elämänsä aikana. Nuorista aikuisista noin kymmenen prosenttia on kokeillut lisäksi ekstaasia, amfetamiinia tai lääkkeitä päihtymistarkoituksessa. Myös THL:n toteuttamat jätevesitutkimukset⁸ osoittavat amfetamiinin, kokaiinin ja ekstaasin käytön merkittävästi lisääntyneen 2010-luvulla. Kyse ei siis enää ole vain marginaalisesta ilmiöstä, vaan huumekokeilut koskettavat yhä useampaa kuntalaista, työntekijää, lasta ja vanhempaa. Myös Varsinais-Suomen alueellisissa ehkäisevän päihdetyön tavoitteissa on jatkossa huomioitava huumeidenkäyttöön liittyvät muutokset.

Varsinais-Suomen ehkäisevän päihdetyön kehittäminen jatkuu ja nyt rakennetaan pohjaa tuleville vuosille. Kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteiden vahvistaminen, monialaisen yhteistyön tukeminen ja alueellisen koordinaation kehittäminen kantavat myös uusien haasteiden edessä. Vahvat rakenteet mahdollistavat pienten resurssien tehokkaan hyödyntämisen ehkäisevään työhön myös tulevaisuudessa.

Niina Jalo

Suunnittelija, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala
Varsinais-Suomen ehkäisevän päihdetyön alatyöryhmän puheenjohtaja

Viittaukset:

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys 2019-2020. https://ah.turku.fi/kh/2019/0620017x/Images/1720557.pdf

Holmila Marja, Warpenius Katariina, Warsell Leena, Kesänen Minna ja Tamminen Irmeli 2009. Pakka-hankkeen loppuraportti. THL 5/2009. https://www.julkari.fi/handle/10024/80128

Warpenius Katariina, Holmila Marja ja Mustonen Heli 2010. Effects of a community intervention to reduce the serving of alcohol to intoxicated patrons. Addiction 2010; 105: 1032-40

Markkula Jaana ja Taulu Anne 2020. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2020. Aluehallintovirastojen julkaisuja 09/2020.

Markkula Jaana ja Warpenius Katariina 2020. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa ovat vahvistuneet – tuloksia vuosien 2020 ja 2016 kuntakyselyistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 26/2020.
https://www.julkari.fi/handle/10024/140537

Karjalainen Karoliina, Pekkanen Niina ja Hakkarainen Pekka 2020. Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet – Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992–2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 2/2020.
https://www.julkari.fi/handle/10024/139059

Rönkä Sanna ja Markkula Jaana (toim.) 2020. Huumetilanne Suomessa 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 13/2020.
https://www.julkari.fi/handle/10024/140710