“Näe nuori kokonaisena” – nuorten ja omaisten viesti palvelujärjestelmälle

Marraskuun iltana glögin ja pipareiden äärellä kokoontui kymmenen kansalaistutkimuspanelistia keskustelemaan kohdatuksi tulemisen kokemuksista lasten ja nuorten palveluissa. Mukana oli nuoria ja aikuisia sekä kaksi Vuorovedoin vaikuttavuuteen -hanketyöntekijää. Tavoitteenamme oli keskustella kohdatuksi tulemisen kokemuksista lasten ja nuorten moniammatillisissa palveluissa. Lisäksi pyrimme kehittämään työkaluja, jotka tukevat dialogia moniammatillisissa tilanteissa.

Nuorten ja omaisten kokemukset keskiöön

Vuorovedoin vaikuttavuuteen -hanke pääsi työskentelemään Turun yliopiston uuden Kansalaistutkimuspaneelin jäsenten kanssa ensimmäistä kertaa viime marraskuussa. Panelistit kutsuttiin jakamaan kokemuksiaan lapsille, nuorille ja perheille suunnatuista palveluista. Kiinnostuksen kohteena olivat tilanteet, joissa osallistujaa tai hänen läheistään on ollut tukemassa eri alojen ammattilaisia. Yhteiskehittäminen panelistien kanssa tapahtui kahdessa työpajassa. Dialogiin osallistujista vajaa puolet oli nuoria, jotka olivat palvelujen käyttäjiä, ja loput nuorten huoltajia, joilla oli omakohtaista kokemusta kohdatuksi tulemisesta palveluja käyttävän nuoren läheisenä. Osalla huoltajista oli myös työrooli opetus-, sosiaali- tai terveysalalla.

Ketä kuunnellaan ja kenen sana painaa

Keskeiseksi puheenaiheeksi nousi, ketä kuunnellaan ja kenen sana painaa palvelujen pariin hakeuduttaessa tai pyrittäessä löytämään tukea ja apua arjen tilanteisiin, esimerkiksi oppimiseen. Huoltajien esiin nostama kokemus oli, että läheskään aina vanhempi ei koe tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Dialogissa esiin noussut ilmiö saakin vahvistusta tutkimuksista [1, 2], joissa on havaittu, että sosiaali- ja terveyssektorin ammattilaisten keskuudessa kokemusperäisen tiedon arvostus jää helposti pienemmäksi kuin professionaalisen tiedon. Yhtenä ilmentymänä tästä ovat kokemukset tilanteissa, joissa nuori pyrkii saamaan diagnoosin oireilleen, jotka ilmenevät esimerkiksi tarkkaavuuden vaikeuksissa. Diagnoosin saaminen ei ole kuitenkaan aina suoraviivaista. Usein esimerkiksi opettajan sanaa tunnutaan uskovan enemmän kuin vanhemman. Nuoret toivat toisaalta esiin, että välillä vanhempien tulkintoja tilanteesta kuunnellaan liikaakin ja nuoren omat kokemukset ja tulkinnat jäävä varjoon.

“Kohtaa minut ihmisenä” – nuorten toive ammattilaisille

Tärkeimpänä viestinä nuorilta tuli halu tulla kohdatuksi kokonaisvaltaisena ihmisenä, ei vain oppilaana tai potilaana. Tämä tulee näkyviin, kun ammattilainen kyselee myös muuhun elämään liittyvistä asioista, on lempeä, luo pidemmän tähtäimen suunnitelmia yhdessä nuoren kanssa ja välttää kiireen tuntua kohdattaessa. Lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen liittyi myös osin kriittinenkin keskustelu diagnoosin ja kirjausten keskeisestä roolista. Diagnoosin saaminen koettiin tärkeäksi sekä nuorelle itselleen että avun saamisen vuoksi. Keskustelussa nostettiin esiin, että diagnoosi ei kuitenkaan kerro ihmisestä kuin yhden puolen ja saman diagnoosin sisällä voi olla monenlaisia oireita (katso myös [3]). Lisäksi kritisoitiin, että esimerkiksi mukautettujen järjestelyjen perustaksi kaivataan diagnoosia, sillä jokaisen erityisyys tulisi nähdä ja kaikilla tulisi olla oikeus omaa oppimista ja hyvinvointia tukeviin järjestelyihin.

Aitoa moniammatillisuutta tarvittaisiin lisää

Usea osallistuja koki, etteivät eri ammattilaiset keskustele keskenään. Keskustelua tunnutaan käyvän erityisesti kirjausten kautta, jolloin tilanteesta voidaan saada vääränlainen kuva. Väärän, epätarkan tai pirstaleisen tiedon pohjalta tehdyt ennakko-oletukset nuoren tilanteesta saattavat johtaa entistä suurempaan sotkuun, vaikka kaikki toimijat tarkoittavat ja tavoittelevat nuoren parasta [4]. Kerran kirjoihin merkitty muuttuu pian totuudeksi. Nuoren harteille jää usein aloittaa uuden ihmisen kanssa korjaamalla kirjausten kautta syntyneitä väärinkäsityksiä.

Panelistit kertovat kokeneensa usein pallottelua eri ammattilaisten välillä. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä viittaus siihen, etteikö ammattilaista kiinnostaisi heidän huolensa. Päin vastoin, ammattilaiset voivat kokea suurta halua auttaa, ja siksi haluavatkin ohjata potilaan tai apua tarvitsevat seuraavalle ammattilaiselle, jolle tilanne on tuttu. Yksi ratkaisu tähän voisi ehkä olla esimerkiksi moniammatilliset tilanteet esimerkiksi konsultoinnin kautta. Yksi nuorista panelisteista toteaakin, että moniammatillisia tilanteita tarvittaisiin lisää; tällöin asiakkaalle voisi tulla tunne kohdatuksi tulemisesta.

Kokemuksia kansalaistutkimuspaneelista

Kansalaistutkimuspaneeli toteutettiin kahdessa tapaamisessa. Ensimmäisessä tapaamisessa keskityttiin kokemuksiin Erätauko-keskustelun avulla ja toisessa tapaamisessa hankkeessa kehitettävän työkalun testaamiseen. Ensimmäinen paneelin tapaamiskerta toteutettiin kasvokkain Turun yliopiston kauppakorkeakoululla, kun taas toinen kerta käytiin Zoom-sovellusta käyttäen. Ensimmäinen tapaaminen kesti puolitoista tuntia, toinen tunnin. Toivoimme paneelin osallistujilla olevan kokemusta moniammatillisista tilanteista sosiaali- ja terveydenhuollosta, joko henkilökohtaisesti tai lähimmäisen kautta. Tämä “rajaus” oli hyvä, sillä omien (ja läheisten) kokemusten jakaminen loi hyvää keskustelua.

Huomasimme, että varaamamme aika oli liian lyhyt. Sekä me paneelin vetäjät että panelistit olimme sitä mieltä, pidempi aika olisi mahdollistanut paremman ja vapaamman keskustelun. Molemmille kerroille olisi ollut hyvä varata aikaa kaksi tuntia. Erätauko-menetelmä toimi, sillä se loi turvallisen kehikon, jonka sisällä käydä tasavertaista dialogia. Huomion kiinnittäminen mahdollisten valtarakenteiden madaltamiseen oli erityisen tärkeää, kun mukana oli myös alaikäisiä nuoria.

Lähde mukaan kehittämiseen

Vuorovedoin vaikuttavuuteen -hankkeessa tavoitteenamme on lisätä dialogisuutta ja ihmiskeskeisyyttä lapsille, nuorille ja perheille suunnatuissa palveluissa. Teemme tätä parhaillaan yhteiskehittämällä monialaisesti digitaalista työkalua. Pääset mukaan kuulemaan, kommentoimaan ja kehittämään työkalua esimerkiksi kaikille avoimessa etäPuimalassa 28.1.2026. Ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen (THL tapahtumakalenteri)

Lähteet ja lisälukemistoa:

[1] Meriluoto, T. 2018. Making experts-by-experience: governmental ethnography of participatory initiatives in Finnish social welfare organisations. Väitöskirja, JYU dissertations. Jyväskylän yliopisto.
[2] Palukka, H., Haapakorpi, A., Auvinen, P. & Parviainen, J. 2021. Outlining the role of experiential expertise in professional work in health care service co-production. International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-being, 16(1), 1954744.
[3] Puttonen, S., Mäkelä, E. & Salminen, J. (toim.) 2024. Yhteinen ääni: NEPSOS: neurokirjon nuoret palvelujen pyörteissä – hankkeen tuloksia. [podcast-jakso]. Dialogiblogi, Sote-akatemian monialainen blogi, julkaistu 18.12.2024.
[4] Aaltonen, S., Lääperi, T., Murtoniemi, K. & Leppisaari, J. 2025. Mitä oletamme toisistamme – ja miksi sillä on väliä? [blogikirjoitus] THL Blogi, julkaistu 22.10.2025.

Verkkosivut:

Erätauko
Turun yliopiston Kansalaistutkimuspaneeli
Vuorovedoin vaikuttavuuteen –hanke