Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta on pyritty uudistamaan jo lähes 20 vuoden ajan. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta eteni eduskuntaan joulukuussa 2020. Sen keskeisenä tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen sekä palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen.
Sote-uudistuksen yhtenä perusajatuksena on palveluintegraatio, jolla tavoitellaan sosiaali- ja terveysalan perus- ja erityistason palveluiden saumattomuutta, kustannussäästöjä ja palveluiden oikea-aikaisuutta. Suunnitteilla oleva palvelurakenne mahdollistaa horisontaalisen ja vertikaalisen integraation toteutumisen. Vertikaalisessa integraatiossa eri tasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhteistyössä. Asiakkaan näkökulmasta tämä toimii erityisesti silloin, kun palveluntarve on muuttuva ja tarve perustason ja erityistason palvelujen välillä vaihtelee. Horisontaalisesta integraatiossa saman tasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut integroidaan toisiinsa. Tällöin asiakas voi saada monialaisia palveluita saman katon alta. Kaiken kaikkiaan kyse on siitä, että sosiaali- ja terveysalan perus- ja erityistason palvelut sovitetaan yhteen asiakkaan tarpeiden mukaisesti erilaisiksi palveluketjuiksi ja -kokonaisuuksiksi.
Yhtenä keskeisenä tavoitteena sote-uudistuksessa on yhdenvertaisten, laadukkaiden ja saavutettavien palveluiden tuottaminen, kuten edellä todettiin. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää rakenteellisten muutosten onnistumisen lisäksi myös erityishuomiota kentällä toimivien sote-alan ammattilaisten osaamiseen ja toiminnan edellytyksiin. Palveluiden uudelleenorganisoinnin sekä eritasoisten ja monialaisten palveluiden yhdistämisen myötä kentällä toimivilta ammattilaisilta edellytetään kykyä moniammatilliseen yhteistyöhön sekä perehtyneisyyttä monialaisiin palveluihin ja palveluprosesseihin. Kentällä tarvitaankin asiantuntijoita, joilla on uudenlaista osaamista ja ymmärrystä koko palvelukokonaisuudesta.
Kentällä tarvitaan asiantuntijoita, joilla on uudenlaista osaamista ja ymmärrystä koko palvelukokonaisuudesta.
Sen lisäksi, että ammattilaisen tulee hallita moniammatillinen työtapa, palvelukokonaisuudet ja niihin liittyvät lait, tarvitaan ammattilaisilta muitakin keskeisiä ominaisuuksia, taitoja ja kykyjä, jotta voitaisiin aidosti saavuttaa laadukkuuden, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden tavoite. Laadukkaat palvelut voidaan määritellä monin eri tavoin, mutta yksi sen ominaispiirteistä on varmasti asiakaslähtöisyys. Asiakaslähtöisyyden kautta voidaan puolestaan edistää saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta, sillä asiakaslähtöisyydessä on kyse siitä, miten ammattilainen kykenee havaitsemaan jokaisen yksilölliset tarpeet ja tukemaan niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakaslähtöinen työskentelytapa edellyttää kykyä kuunnella aidosti, mutta myös tahtoa toimia asiakkaan/potilaan etujen ja asioiden ajajana.
Sote-alan ammattilaiset niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella sektorilla ovat uuden edessä − heidän osaamisensa vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää!
Turun yliopiston hoitotieteen laitos vastaa palveluohjauksen osaamistarpeeseen
Osaava henkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollon keskeinen menestystekijä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä on korkeatasoisen pohjakoulutuksensa myötä hyvää osaamista vastata sellaisten asiakkaiden tai potilaiden tarpeisiin, joilla on elämässä yksittäisiä sosiaalisia tai terveyteen liittyviä haasteita. Pohjakoulutus ei kuitenkaan yksin riitä takaamaan riittävää osaamista muuttuvalla sote-kentällä, tai anna välttämättä tarpeellisia valmiuksia vastata sellaisten asiakkaiden tarpeisiin, joilla on monia haasteita useilla elämän osa-alueilla sekä monialainen toistuva palveluntarve. Sote-alalla tarvitaankin lisää osaamista vastaamaan paljon palveluja tarvitsevan väestön tarpeisiin sekä palveluohjaukseen, palveluiden koordinointiin ja niiden yhteensovittamiseen. Ammattilaisten palvelujärjestelmän tuntemus ja paljon palveluja tarvitsevien tunnistaminen eivät myöskään ole aina riittävällä tasolla.
Ammatillisilla täydennyskoulutuksilla voidaan turvata yksilön jatkuvaa oppimista, joka on yksi Turun yliopiston vuosien 2021–2030 strategian keskeisistä tavoitteista. Turun yliopiston Hoitotieteen laitos on vastannut palveluohjauksen osaamistarpeeseen tarjoamalla sote-ammattilaisille monialaista Palveluohjauksen täydennyskoulutusta (30 op), jonka tavoitteena on laajentaa osallistujien palveluohjausosaamista sosiaali- ja terveydenhuollon moninaisissa ympäristöissä. Palveluohjausosaamisen lisäksi täydennyskoulutus vastaa laajasti tulevaisuuden soten osaamistarpeisiin tarjoamalla opiskelijoille työkaluja asiakkaiden kohtaamiseen, ammattieettiseen osaamiseen ja moniammatillisten palveluketjujen hallintaan sekä lisäämällä esimerkiksi digitaalisten palvelujen ja kyberturvallisuuden tuntemusta.
Ammatillisilla täydennyskoulutuksilla voidaan turvata yksilön jatkuvaa oppimista
Palveluohjauksen opintokokonaisuus on sote-ammattilaisille tarkoitettu verkkopohjainen, opiskelijoille maksuton, Opetus- ja Kulttuuriministeriön (OKM) rahoittama täydennyskoulutus. Opinnot suoritetaan kokonaan verkossa ja niihin sisältyy ohjattua itsenäistä verkko-opiskelua Moodlen oppimisympäristössä, monialaisten huippuasiantuntijoiden pitämiä verkkoluentoja, etätehtäviä, dialogista verkkokeskustelua sekä webinaareina toteutettavia teemapäiviä. Eri alojen huippuasiantuntijoista koostuvien monialaisten luennoitsijoiden joukko työskentelee sote-alan lisäksi muun muassa korkeakoulutuksen sekä kulttuurin ja taiteen aloilla opetus-, tutkimus-, kehittämis- tai johtamistehtävissä. Opinnot on suunniteltu työn ohella tehtäviksi ja niitä voi suorittaa joustavasti vuosien 2019–2021 aikana. Täydennyskoulutukseen sisältyy kaikille pakollisen johdantomoduulin (1op) lisäksi yhdeksän 3–5 op laajuista moduulia, joista opiskelijat voivat valita yhden tai useamman itseään kiinnostavan moduulin tai suorittaa koko 30 op kokonaisuuden, jolloin suoritukseen kuuluu myös viiden opintopisteen laajuinen harjoitustyö. Moniammatillinen oppiminen toteutuu esimerkiksi moduulien verkkokeskusteluissa, joissa eri alojen osaajat jakavat näkemyksiä ja asiantuntijuutta sekä teemapäivien tapausharjoituksissa, joissa tosielämän tilanteita simuloivia tapausharjoituksia ratkotaan moniammatillisissa pienryhmissä. Opiskelijoiden antaman palautteen mukaan juuri näissä moniammatillisissa ryhmissä työskentely onkin ollut osa opintojen parasta antia. Johdantomoduulia lukuun ottamatta opiskelijat saavat moduulien kirjallisista etätehtävistä Bloomin taksonomiaan (Krathwohl 2002) pohjautuvien arviointikriteerien mukaisen henkilökohtaisen arvioinnin ja palautteen. Arviointikriteerien tarkoituksena on tukea opiskelijaa pääsemään moduulien osaamistavoitteisiin.
Suosittu opintokokonaisuus
Palveluohjausopinnot ovat saaneet valtavan suosion. Tällä hetkellä ilmoittautuneita opiskelijoita on huikeat 613 ja opintosuorituksia on kertynyt lähes 1100 op.
Opintokokonaisuutta pyritään jatkuvasti kehittämään opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella. Erityisesti on pyritty edistämään verkko-opintojen vuorovaikutteisuutta ja opetuksellista läsnäoloa. Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan myötä uusimpana toimintana ovat kuukausittaiset Zoom-vastaanotot, joissa opiskelijat pääsevät tapaamaan koulutustiimiä verkon välityksellä ja keskustelemaan opintoihin liittyvistä, mieltä askarruttavasta asioista.
Syksyllä 2020 täydennyskoulutuksesta valmistuivat Suomen ensimmäiset yliopistotasoisen opintokokonaisuuden (30 op) suorittaneet palveluohjauksen osaajat. Kokonaisuuden suorittaneet opiskelijat ovat kokeneet saaneensa laajasti työkaluja potilas- ja asiakastyöhönsä sekä monipuolisesti uutta osaamista käytännön sotekentälle. Opiskelijoiden kokemuksista voi käydä lukemassa lisää täältä.
Reetta Mustonen
TtM, projektitutkija, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto
Anni Pakarinen
TtT, erikoistutkija, kehityspäällikkö, Turun yliopisto
LÄHTEET
Kangasniemi M, Hipp K, Häggman-Laitila A, Kallio H, Karki S, Kinnunen P, Pietilä A-M, Saarnio R, Viinamäki L, Voutilainen A & Walden A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf. 20.2.2021.
Krathwohl 2002. A Revision of Bloom’s Taxonomy: An Overview. Theory into Practice 41(4), 212-218.
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150817. 19.2.2021
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559. 19.2.2021.
Opetushallitus. 2020. Osaamisrakenne 2035. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisrakenne_2035.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2003. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen nykytila ja parhaat käytännöt. Loppuraportti 14.1.2003. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70082/talliraportti.pdf?sequence=1. 18.2.2021.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2004. Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:3. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74124/Opp200403.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 20.2.2021
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2006. Sosiaalihuollon täydennyskoulutussuositus. Opas kunnille ja kuntayhtymille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:6.http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/73404/julk_0606_sosiaalikoulutus_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 20.2.2021
Valtioneuvosto. 2020. Hallituksen esitys sote-uudistukseksi ja uudistusta koskeva lainsäädäntö etenee eduskuntaan. https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/hallituksen-esitys-sote-uudistukseksi-ja-uudistusta-koskeva-lainsaadanto-etenee-eduskuntaan.23.2.2021
Seuraa meitä:
Jaa julkaisu:
