Ravitsemuksella hyvinvointia kuntiin

Vaikka jokainen kansalainen viime kädessä päättääkin itse omista elintavoistaan, vaikuttaa yhteiskunta merkittävästi yksilön valintoihin. Kunnan vastuulla on huolehtia siitä, että asukkaat elävät ympäristössä, joka tukee terveyttä edistäviä valintoja, sekä suojelee hyvinvointia ja terveyttä uhkaavilta tekijöiltä. Sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, syöpätaudit, krooniset hengityselinsairaudet, mielenterveydenhäiriöt, muistisairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet eli tarttumattomat taudit, aiheuttavat 80 % ennenaikaisista eläköitymisistä ja yli 50 % työikäisten kuolleisuudesta (THL 2017). Suurimpaan osaan näihin sairausryhmiin kuuluvista sairauksista voidaan vaikuttaa ravitsemuksella.

Hyvinvoinnin ja terveyden perusta syntyy arkisessa elämässä, jossa ihminen käyttää monia kunnan tuottamia palveluja. Varhaiskasvatus ja opetus, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimi, yhdyskuntasuunnittelu, rakentaminen ja kaavoitus sekä laaja-alainen turvallisuuden edistäminen ovat kaikki toimintoja, joissa edistetään kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä (THL 2017).

Varhaiskasvatus ja opetus, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimi, yhdyskuntasuunnittelu, rakentaminen ja kaavoitus sekä laaja-alainen turvallisuuden edistäminen ovat kaikki toimintoja, joissa edistetään kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä

Tarkistuslista kertoo kuntien tilanteesta

Marraskuussa 2020 valtakunnallisella ravitsemusviikolla Varsinais-Suomen kuntiin (27) lähetettiin kuntaliiton ja valtion ravitsemusneuvottelukunnan tarkistuslista: ”Ravitsemuksella hyvinvointia ̶ tarkistuslista kunnille asukkaiden hyvää ravitsemusta tukevista toimenpiteistä.” Kysely toteutettiin webropol -kyselynä ja siihen vastasi 14 kuntaa, vastausprosentin ollessa näin 52%.

Kyselyn mukaan ravitsemus nähdään yleisesti tärkeäksi asiaksi, mutta vain yhdessä kunnassa oli ravitsemus huomioitu strategiassa hyvinvoinnin edistämisen osana. Hyvinvointisuunnitelmaan ravitsemus oli kirjattu kahdessa kunnassa ja kahdessa otettu huomioon päätöstenteon ennakkoarvioinneissa.

Photo by **Alexandr Podvalny** from **Pexels**

Varhaiskasvatuksella, kouluilla ja oppilaitoksilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja terveyserojen kaventamisessa. Kouluterveyskyselyn tietoja hyödynsi vain neljä kuntaa vastanneista. Varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokailusuositukset olivat käytössä ja tarjottava ruoka täytti ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimukset lähes kaikissa vastanneissa kunnissa, yhtä kuntaa lukuun ottamatta. Varhaiskasvatussuunnitelmassa ruokakasvatus oli huomioitu vain 11 kunnassa, vaikka ruokakasvatus kuuluu osaksi ruokailusuosituksia. Näin ollen varhaiskasvatuksen sisällön jalkauttaminen toiminnaksi vaatinee vielä tehostamista. Kouluruokailusuositus toteutui 12 kunnassa, ja näistä ravitsemuksellisen laadun minimivaatimukset toteutuivat ja ruokakasvatusta toteutettiin lähes kaikissa (11). Opettajat osallistuivat kouluruokailuun lähes kaikissa (13) kyselyyn vastanneissa kunnissa.

Valtakunnallisesti tiedetään, että oppilaat voivat osallistua hyvin vähän kouluruokailun suunnitteluun – kuitenkin jopa kahdeksassa vastanneesta kunnasta oppilailla oli tähän mahdollisuus. Oppilailla oli ollut mahdollisuus osallistua kouluruokailun toteuttamiseen kahdeksassa kunnassa ja arviointiin kymmenessä. Vanhemmat osallistettiin kouluruokailuun vain kahdessa kunnassa. Koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnassa oli terveyttä edistävä välipala 13 kunnassa. Makeisten ja virvoitusjuomien myynti koulupäivän aikana oli kielletty kahdeksassa kunnassa.

Valtakunnallisesti tiedetään, että oppilaat voivat osallistua hyvin vähän kouluruokailun suunnitteluun – kuitenkin jopa kahdeksassa vastanneesta kunnasta oppilailla oli tähän mahdollisuus.

Työikäisten suomalaiset ravitsemussuositukset olivat käytössä kahdeksassa kunnassa, neljässä ne eivät olleet ja kaksi kuntaa vastasi, ettei tiedä. Vastaavasti ikääntyneiden ravitsemussuositukset olivat käytössä kahdeksassa kunnassa ja kolmessa ne eivät olleet käytössä.

Ravitsemusasiantuntija oli viidessä kunnassa. Ravitsemusterapeutin (koulutustaso: ylempi korkeakoulututkinto) toimia on Varsinais-Suomessa neljässä kunnassa, joista vastauksen tähän kyselyyn antoi kaksi kuntaa. Vastauksista ei käy ilmi minkä koulutustason tai ammattiryhmän ravitsemusasiantuntemusta kunnissa oli käytössä. Yhteistyöstä ravitsemusasiantuntijan kanssa oli sovittu kuudessa kunnassa ja neljässä ei.

Ruokapalveluiden osalta 12 kuntaa vastanneista edellytti, että kunnan ruokapalveluissa ja elintarvikehankinnoissa toteutetaan ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimuksia. Kaikissa kunnissa oli kunnan työntekijöille järjestetty mahdollisuus ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimukset täyttävään työpaikkalounaaseen. Vain yhdessä kunnassa työterveyssopimukseen sisältyivät ravitsemusterapeutin palvelut.

Yhdessä kunnassa oli sovittu, kuinka kuntalaisille viestitetään hyvästä ravitsemuksesta. Kuitenkin lähes puolessa vastanneista kunnista (6) tuettiin yhdistysten/yleishyödyllisten järjestöjen ravitsemusviestintää. Heikommassa asemassa oleville oli tarjolla erikseen ravitsemusneuvontapalveluja neljässä kunnassa ja vastaavasti neljässä kunnassa oli järjestetty ruokapalveluita työttömille ja/tai työelämänulkopuolella oleville. Työikäisille ravitsemusneuvonta/ohjauspalveluita oli järjestetty viidessä kunnassa. Toimintamalli varhaisten syömispulmien havaitsemiseksi oli käytössä neljässä kunnassa. Kunnan harrasteympäristöissä neljässä kunnassa oli tarjolla terveellisiä välipalavaihtoehtoja.

Työ jatkuu

Tämän kyselyn tarkoitus oli aiheuttaa kunnissa keskustelua ravitsemusasioista ja pohdintaa siitä, miten juuri meidän kunnassa on eri ikäryhmiin kuuluvien ravitsemusasiat toteutettu. Hyvä ravitsemus edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä luo alueellista elinvoimaa laaja-alaisesti ja kauaskantoisin vaikutuksin. Kyselyyn vastaamisen tiedetään jo aiheuttaneen uusia ideoita siitä, miten ravitsemusasioita kunnissa huomioidaan. Siltä osin kyselyyn voidaan olla tyytyväisiä. Kuitenkin vain noin puolet kunnista vastasi kyselyyn. Voidaan pohtia, mitä se kertoo ravitsemukselle annettavasta painoarvosta terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä kuntatyössä. Huomion arvoista on toisaalta myös se, että kysely oli laaja ja sisälsi kysymyksiä kaikista ikäryhmistä ja sekä eri hallintoalueilta – tämä voi olla myös selityksenä kyselyyn vastaamattomuudelle. Kyselyssä vastausvaihtoehdot olivat vain kyllä, ei tai en tiedä ja näin ollen on huomioitava, että todennäköisesti tulokset ovat paremmat, kuin mitä tässä tulosten tarkastelussa käy ilmi. Kyselyn tulokset tullaan käsittelemään kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen yhdyshenkilöiden kokous- ja koulutusaamupäivässä.

Perusasiat, kuten hyvä ravitsemus ja mahdollisuus liikkua turvallisesti, tuottavat hyvinvointia ja terveyttä. Nämä arjen hyvinvoinnin tekijät ovat osa kunnan monia eri palveluja. Niiden painottaminen ja huomioimien yhä uusin keinoin yhteistyössä eri toimijoiden ja kuntalaisten kanssa tuottaa hyvinvointia ja terveyttä tasa-arvoisesti (THL 2017).