Digityökalut nähdään nykyisin jo hyödyllisenä tapana lisätä vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisen välillä, eikä niiden käyttöönotto edellytä rakenteiden muuttamista. Älypuhelimien sovellukset ja pelillisyys ovat yksi lisätyökalu ammattilaisen työkalupakissa, eivät korvaava palvelu.
Porukoiden ensimmäinen digityökalu oli verkkosivupohjainen tietopankki, joka kehitettiin vuonna 2014. Sen tarkoituksena oli toimia tiedonhakupaikkana perheille sekä kotouttamis- ja lastensuojeluyksiköiden asiakkaille. Tietoa oli tarjolla muun muassa tunteiden käsittelystä, vuorovaikutustaidoista ja itsenäistymisestä. Parin käyttövuoden jälkeen kuitenkin havaitsimme, ettei sivuston käyttö ollut niin suosittua, kuin ajattelimme. Etäpalveluiden yhtenä haasteena onkin juuri asiakkaan sitoutuminen sen käyttöön.
Aloimme miettiä vaihtoehtoja perinteisen nettisivun tilalle. Koska pyrkimyksenä oli kohderyhmän osallisuuden lisääminen, nousi esille pelillisyys. Kohderyhmäksi valikoitui itsenäistyvät nuoret, joille kännykän käyttö oli arjessa tuttua. Jatkumona nettisivulle vuonna 2018 aloitettiin ensimmäisen pelillistetyn sovelluksen kehitystyöt. Tavoitteena oli tuoda oppimismahdollisuus ja tieto itsenäistyvien nuorten omaan älylaitteeseen. Lopputuloksena syntyi Porukat-sovellus, jonka perustana on itsenäistymistaitojen opettelu pelin avulla. Ensimmäisellä tasolla käsitellään aihealueiden perusasioita ja käyttäjän edetessä tasoilla kysymyksetkin haastavat tutustumaan aiheeseen syvemmin. Pelin ruudulla näkyvistä mittareista voi seurata mitkä osa-alueet on suoritettu ja mikä alue tarvitsee enemmän harjoitusta.
Testaamisen ja asiakaspalautteiden kautta sovellusta paranneltiin ja samalla kerättiin kehitysideoita. Keväällä 2020 näitä uusia kehitysideoita jalostettiin Arjenhallinta -sovellukseksi. Suunnitelmien edistyessä kehittyi sovellus, joka toimii arjen jäsentelyn tukena. Se on suunnattu työkaluksi etenkin niille, jotka tarvitsevat tukea omaan toiminnanohjaukseensa. Valmiin sovelluksen nimeksi tuli JäPä, Jäsennelty Päivä sovellus.
Tuttuus tuo turvallisuutta
Kuvakorttien käyttö toiminnanohjauksen apuna on juurtunut työmalli monessa sosiaali-, terveys ja kasvatusalan palvelussa ja ne perustuvat oppimisen teorioihin. Niiden heikkous perinteisinä tulostettuina kuvakortteina on huono hallittavuus. Jotta kaikki päivän toiminnot saadaan esitettyä, tarvitaan suuri määrä kortteja, joista valitaan sopivat ja järjestetään toimintaa ohjaava päiväohjelma. Tulostettuja kortteja on haastava kuljettaa mukana ilman riskiä, että ne menevät epäjärjestykseen tai katoavat. Ryhmätoiminnassa perinteisillä korteilla toimintaa on haastava eritellä yksilöityjen tarpeiden mukaan. Kortit tulee myös järjestää joka päivä uudelleen ja asettaa esille. Tämä vaatii päivittäistä työtä, vie aikaa ja lisäksi kuluttaa kortteja.
Vaikka vanhan tavan muuttaminen digitaaliseen muotoon tarkoittaakin jossain määrin muutosta vanhoihin toimintamalleihin, sen hyödyt näkyvät parhaimmillaan ajan säästössä ja sujuvampana työntekona. Digitaalisessa muodossa toimintakortit ovat helposti seurattavassa muodossa, niiden järjestäminen on nopeampaa ja yksilöllisen suunnitelman luominen on mahdollista. Kerralla voi luoda koko viikon ohjelman ja sen voi halutessaan kopioida edelliseltä viikolta, osittain tai kokonaan. Lisäksi kielivaihtoehtoina ovat tällä hetkellä suomi, ruotsi ja englanti. Kielivalinnat ja kuvaustekstin muokkausmahdollisuus tekevät suunnitelman yksilöllistämisestä helppoa ja yksinkertaista, kun geneerisen termin äiti/veli/opettaja/ohjaaja/lääkäri/jne tilalle voi kirjoittaa itse henkilön nimen.
Jäpä -sovellus helpottaa ammattilaisen työtä arjen strukturoinnissa ja käyttäjä saa positiivista palautetta suoritetuista toiminnoista, mikä kannustaa niiden suorittamiseen. Päiväohjelmia voi tallentaa ja kopioida, mikä helpottaa päiväohjelmien tekemistä viikkotasolla. Kasvattaja taas pystyy seuraamaan, miten päivän toiminnot etenevät ja onko niitä kuitattu suoritetuiksi. Digitaalisessa muodossa toimintakortit ovat helposti seurattavassa muodossa, niiden järjestäminen on nopeampaa ja yksilöllisen suunnitelman luominen on mahdollista. Digitaalisessa muodossa päiväohjelma kulkee mukana niin työharjoitteluun kuin harrastukseenkin, jolloin toimintojen tarkistaminen, kuittaaminen ja seuranta on mahdollista paikasta riippumatta.
Kokeilu kertoo enemmän kuin tuhat sanaa
Ensisijainen tavoite kehittäessämme uusia digitaalisia työkaluja on saada ne toimivaksi osaksi ammattilaisten työskentelyä ja perheiden arkea. Sovelluksen kehitystyössä tämä tarkoittaa jatkuvaa kehitystyötä ja testaamista. Olemassa olevia toimintamalleja päivitetään tietoa levittämällä, koulutuksilla, testausjaksoilla ja työpajoillla.
Älypuhelimen käyttö voi jossain tilanteissa olla mörkö, jos kokee etteivät teknologia-asiat ole itselle luontaisia. Laaja-alainen tiedon tarjoaminen pienentää kynnystä käyttöönottoon, sillä perehdytys on muutakin kuin vain käyttöönoton opastusta. Motivaatio uuden työkalun käyttöönottoon lähtee kuitenkin sen tarjoamasta hyödystä. Uuden työkalun opettelu vie aina aikaa, joten positiivinen testauskokemus sovelluksen hyödyistä edistää käyttöönottoa. Porukoiden ajatuksena on ollut tehdä sovelluksista käyttäjälle yksinkertaisia. Paras palaute, jonka olemme testiryhmistä saaneet, oli ohjaajan kommentti siitä, miten hetken yhdessä tutkiskelun jälkeen asiakas opasti häntä JäPän käytössä. Asiakas saattaakin olla ammattilaista parempi teknisessä käytössä, jolloin työskentelyyn ammattilaisen kanssa tulee uudenlaista tasa-arvoista kosketuspintaa. Pelillisyys ja leikillisyys antavat välineitä vuorovaikutukseen ja vaihtoehtoja itsensä ilmaisuun.
JäPä oli mukana Taitajat 2024 kilpailuissa, jossa kilpailutyönä oli ohjata asiakasta päivärutiineihin diabeteksen toteamisen jälkeen. Harjoitustyössä asiakkaana oli perheen vanhempi, jonka lapsella oli todettu diabetes. Opiskelijoiden tehtävänä oli tukea perhettä päivän uusien rutiinien luomisessa. Näemmekin opiskelijat olennaisena tekijänä uudistamassa vanhoja toimintamalleja ja edistämässä digitaalisuutta heidän siirtyessään työelämään.
Hyvinvointiteknologia on jatkuvasti kasvava ala ja sen parissa toimivien on hyvä miettiä omien ratkaisujensa saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Oman teknologian käyttäjiä voi ajatella osaksi kehitystiimiä, sillä heidän tarpeensa ja kokemuksensa käytöstä ratkaisee. Käyttäjän osallisuus tuo mukanaan toimivia vaihtoehtoja arjen ongelmatilanteiden ratkaisuihin!
Tulevaisuuden suuntauksia
Meillä on pieni, moniammatillinen tiimi, jossa erilaisten taustojen omaavien tekijöiden yhdistäminen toimii luovana ja ennakkoluulottomia ratkaisuja tuovana ryhmänä. Tämän näemme myös digitaalisten työvälineiden kehittämisen suuntauksena. Tarvitaan osaamista tekniikan sektorilta, asioiden selkeän kuvaamisen, esittämisen ja markkinoinnin sektorilta sekä tietysti sisällöntuotannon osalta niin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalta, kuin oppimisen ja erilaisten oppijoiden ja elämässään vaikeuksia kohdanneiden ihmisten kohtaamisessa. Kenties sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan todellinen integraatio arjessa voi digitaalisen toiminnan avulla olla todellisuutta jo viiden vuoden sisällä?
Satu Halmela
Medianomi (AMK)
Porukat.fi
Sirpa Heinikangas
KL, sh (AMK)
Psykoterapeutti (VET)
Porukat.fi
Taru Heinikangas
Tekniikan ja kasvatustieteiden yo
Porukat.fi
Seuraa meitä:
Jaa julkaisu: