Ikäihmisten koti- ja omaishoidon palveluiden tuottajien kenttä on laaja. Sieltä löytyy yksityisiä, julkisia ja kolmannen sektorin palveluiden tuottajia. Tässä yhteydessä voidaankin puhua monitoimijaisesta palvelun tuottajien verkostosta. Ikäihmisille ja heidän läheisilleen eli palveluiden käyttäjille olisi parasta, että erilaiset toimijat integroituisivat paremmin osaksi laajempaa palvelujärjestelmää. Tämä poistaisi järjestelmästä sen päällekkäisyydet ja sujuvoittaisi palveluprosesseja. Se selkiyttäisi myös toimijoiden itsensä roolia osana monitoimijaista palvelujärjestelmää, mutta ennen kaikkea se tarjoaisi asiakkaille yksilöllisiä palveluja, turvallisuutta ja palveluketjun jatkuvuutta. Näiden toteutuminen puolestaan lisäisi asiakkaiden kokemaa tyytyväisyyttä.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön KumppanuusAkatemia-hankkeessa haastateltiin tämän monitoimijaisen verkoston toimijoita tavoitteena tarkastella tiedon liikkumista tässä verkostossa. Hankkeessa tarkasteltiin yhtenä osana erityisesti professionaalista integraatiota eli ammattiryhmien välistä vastuun jakamista, päätöksentekoa ja tiedon kulkua sekä tiedon liikkumista organisaatioiden välillä. Tuloksena on ikäihmisten palveluihin liittyvä monitoimijaverkosto, joka näyttäytyy kompleksisena, lukuisia toimijoita sisältävä kokonaisuutena, jossa tiedon vapaaseen liikkumiseen liittyy monenlaisia haasteita.
Alla olevaan kuvioon olen koonnut haastattelujen perusteella kaikkien kolmen sektorin toimijat. Kuvio tuo esille haastateltavien asiantuntijoiden tuottamia mainintoja niistä toimijoista, joiden kanssa heillä eniten on yhteistyötä tiedon liikkumisen suhteen. Kuvioon muodostuneen pallon kokoa määrittää se, montako mainintaa toimija on haastatteluissa saanut. Mitä isompi pallo kuviossa on, sitä enemmän tätä toimijaa on haastatteluissa tuotu esiin tiedon jakamisen tai välittämisen roolissa. Kuviosta on löydettävissä 124 erilaista toimijaa.
Vihreä = julkinen sektori
Sininen = Kolmas sektori
Pinkki = yksityinen sektori
Keltainen = omaiset, potilaat/asiakkaat, omaishoitajat
Mitä suurempi pallo, sitä enemmän on mainintoja
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden pirstaleisuus, siiloutuneisuus, erilaiset hallintorajat sekä kompleksinen rakenne eivät ole uusia asioita. Näistä ollaan jo vuosikymmenien ajan oltu tietoisia ja niiden parantamiseksi on tehty paljon erilaisia kehittämis-, hanke-, tutkimus- ja projektitöitä. Kaikesta huolimatta tiedon liikkumisessa, sen levittämisessä ja jakamisessa on edelleen omat haasteensa, joita ovat muun muassa erilaiset tietojärjestelmät ja tietosuojaan liittyvät kysymykset.
Tiedon kulkeminen joustavasti ja esteettä palvelujärjestelmässä on varmasti kaikkien siellä toimivien toimijoiden, niin asiakkaiden, omaisten kuin ammattilaistenkin mielestä merkittävä asia. Tietoa kulkee päivittäin valtavia määriä niin palvelujärjestelmän sisällä, sen eri tasoilla, kuin palveluiden yhdyspinnoillakin. Sitä kulkee suhteessa toisiin organisaatioihin, suhteessa asiakkaaseen ja hänen lähipiiriinsä. Erityisesti yhdyspinnoilla toimivilla henkilöillä näyttää olevan hyvin oleellinen rooli tiedon liikkumisen mahdollistamisessa. Itse puhuisin mieluummin aina yhdyspintatyöskentelystä kuin rajoista ja rajapinnoista. Yhdyspinta sanana jo kuulostaa kutsulle yhteistyöhön ja yhteisten toimintatapojen miettimiseen. Tavoitteena ei kuitenkaan ole häivyttää erilaisia rajapintoja eikä edes yhteensulauttaa niitä, vaan olennaista olisi hedelmällinen työskentely näillä pinnoilla.
Erityisesti yhdyspinnoilla toimivilla henkilöillä näyttää olevan hyvin oleellinen rooli tiedon liikkumisen mahdollistamisessa.
Miten tiedon sujuvampi liikkuminen, jakaminen ja välittäminen mahdollistuisi monitoimijaverkostossa?
Mielestäni meidän tulee ensin hyväksyä tosiasiat. Niihin kuuluu sen myöntäminen, että palvelujärjestelmä on pirstaleinen ja meillä on erilaisia raja-aitoja, siiloja, erilaisia potilastietojärjestelmiä, niukasti aikaa ja yleinen resurssipula. Lisäksi pitää tunnistaa ja tunnustaa, että toimijoiden välisen vuorovaikutuksen kehittäminen ja yhteisen näkemyksen luominen vaativat aikaa. Luvassa ei ole mitään pikavoittoja tämän suhteen. Kun olemme hyväksyneet nämä tosiasiat, voimme keskittyä ainoastaan näiden haasteiden ratkaisemiseen.
Kentän toimijat itse ovat parhaita asiantuntijoita tässä asiassa. He toivat haastatteluissaan esille, että aktiivinen ja avoin vuorovaikutus sekä jatkuva vuoropuhelu toimijoiden kesken mahdollistavat tiedon sujuvampaa liikkumista. Ymmärtääkseen toisen työtä ja hänen paikkaansa osana monitoimijaista palvelujärjestelmää tulee toimijalla itsellään olla tieto ja näkemys ensisijaisesti omasta työstä osana laajempaa palvelujärjestelmää sekä roolistaan osana yksittäisen asiakkaan hoito-ja kuntoutuspolkua. Lisäksi ymmärrys toista ihmistä ja hänen työtään kohtaan, toisten toimijoiden paikan ja roolin hahmotus osana palvelujärjestelmää, arvostus ja kunnioitus toimijoiden kesken ovat merkittäviä asioita.
Ymmärtääkseen toisen työtä ja hänen paikkaansa osana monitoimijaista palvelujärjestelmää tulee toimijalla itsellään olla tieto ja näkemys ensisijaisesti omasta työstä osana laajempaa palvelujärjestelmää sekä roolistaan osana yksittäisen asiakkaan hoito-ja kuntoutuspolkua.
On aivan selvää, että yhteistyö monitoimijaisessa verkostossa erilaisten hierarkisten suhteiden, vanhentuneiden toimintakäytäntöjen ja arvoristiriitojen aallokossa ei ole helppoa ja keveää. Yhteisten toimintatapojen suunnittelu ja vastavuoroinen keskustelu ja kuuntelu vaativat jatkuvaa työtä ja yhteensovittamista arjessa. On pyrittävä jaetun ymmärryksen ja jaetun asiantuntijuuden tilaan ja rakentaa mahdollisuuksia erilaisten näkemysten jakamiselle ja neuvotteluille. Monitoimijainen yhteistyö osana isoa verkostoa vaatii tämän lisäksi jatkuvaa oman asiantuntijuuden ja roolin pohdintaa, joka voi aluksi olla myös epämukavaa. Pysyttäytyminen vain omilla totunnaisilla sekä melko vaivattomilla työskentelytavoilla tuntuu kieltämättä mukavammalta ja vaivattomammalta. Se ei voi koskaan kuitenkaan johtaa uusiin oivalluksiin ja lähentymiseen toisten toimijoiden kanssa, ellei tätä totunnaisuutta ravistella.
Seuraava haastattelusitaatti kuvaa hyvin sitä, miten voisi ottaa yhteyttä toiseen toimijaan pienelläkin kynnyksellä. Yhteydenottoa ei tarvitse aina edeltää ongelma tai haaste, jonka eteen on jouduttu ja joka tulisi ratkaista. Yhteyttä voitaisiin pitää muutenkin yllä sujuvasti ja joustavasti.
”Et ehkä enemmän vois olla keskusteluu, et ei muuta… Et ei välttämät tarvii olla mitään isoo ongelmaa siellä.”
Eräs haastateltava puolestaan kuvasi tiedon liikkumisen mahdollistamista palvelujärjestelmässä edelleen hyvin haasteelliseksi, koska:
”Että varmaan resurssikysymys ja sitte se on, tietämyskysymys ja valitettavasti se on myös asennekysymys.”
Oleellista on lisäksi tiedostaa, että tiedon liikkumisen parantaminen monitoimijaverkostossa koskee kaikkia palvelujärjestelmän toimijoita ja että jokaisen rooli on merkityksellinen. Kaikkien toimijoiden tulee sitoutua työskentelemään yhteisen ymmärryksen luomiseksi ja sitoutua yhteiseen tavoitteeseen mahdollisista erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista huolimatta. Tavoitteellinen yhteistyö ja tiedon jakamisen kulttuurin luominen nähtiin haastateltavien keskuudessa merkittävinä tekijöinä. Kunnioitus, asenne ja rohkeus tavata toinen ihminen ovat tiedon esteettömän liikkumisen ehdottomia mahdollistajia.
Jenni Huhtasalo
sh, YTM, väitöskirjatutkija, projektiasiantuntija,
Turun yliopisto, Sote-akatemia & Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö
Seuraa meitä:
Jaa julkaisu:
