Lapsen aloitus varhaiskasvatuksessa on merkittävä siirtymä niin lapselle kuin vanhemmille. Siirtymävaihe kotoa varhaiskasvatukseen herätti tutkimukseen osallistuneissa vanhemmissa pohdintaa, tunteita ja eläytymistä pienen lapsen tuleviin kokemuksiin. Vanhempien kuvailema epävarmuus näyttäytyi pientä lasta suojaavana tekijänä, kun siihen liittyi riittävää turvallisuutta ja reflektiivisyyttä.
Väitöskirjatutkimukseen osallistui 21 vanhempaa, joiden lapsi oli 10–24kk ikäinen ja pian siirtymässä kotihoidosta varhaiskasvatukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vanhemmat valmistautuivat taaperon kanssa tulevaan siirtymään ja eroamiskokemuksiin. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, miltä vanhempien mentalisaatiokyky näytti mahdollisesti stressiä aiheuttavassa elämänvaiheessa.
Vanhemman mentalisaatiokyvyllä tarkoitetaan vanhemman kykyä havainnoida, yhdistää ja tarkastella käyttäytymisen taustalla olevia mielentiloja – omia sekä lapsen. Mentalisaatio on kehityksellinen saavutus ja se vaihtelee samallakin ihmisellä eri tilanteissa. Väsymys, stressi ja kiihtynyt mielentila vaikuttavat mentalisaatiokykyymme sitä heikentäen. Vanhemmilla voi liittyä stressiä siirtymävaiheen eroamistilanteisiin taaperostaan, tämä voi haastaa heidän mentalisaatiokyvyn käyttöönottoa. Samanaikaisesti taapero tarvitsee tuekseen vanhempansa mentalisaatiokykyä erityisesti tässä molemmille uudessa tilanteessa.
unguryany/shutterstock.com
Tuleva siirtymä herättää vanhemmissa pohdintaa
Tutkimustulostemme perusteella vanhempien suhtautuminen tulevaan siirtymävaiheeseen ja eroamiskokemuksiin lapsestaan oli toiveikasta, pelokasta, tunnustelevaa ja pragmaattista. Vanhempien mieleen nousi lapsuudesta omia eroamiskokemuksia vanhemmistaan. Vanhemmat pohtivat sitä, miten he ja lapsi pystyvät muodostamaan hyviä suhteita varhaiskasvatuksen ammattilaisiin. Vanhemmat pyrkivät myös ennakoimaan oman lapsensa käyttäytymistä ja tunnereaktioita tulevissa eroamistilanteissa.
Tähän asti pienen lapsen siirtymävaihetta kotihoidosta varhaiskasvatukseen on tutkittu pääasiassa siitä näkökulmasta, miten lapsi sopeutuu varhaiskasvatukseen. Ensimmäisen siirtymävaiheen tutkiminen vanhemman kokemuksena, sekä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutussuhteen näkökulmasta, on jäänyt vähemmälle myös kansainvälisesti.
Vanhemman turvallinen epävarmuus
Vanhemmille on nykyään tarjolla valtavasti ajankohtaista tietoa lapsen kehityksen tukemisesta. Tähän saattaa liittyä riski siitä, että hyvän vanhemmuuden ajatellaan yleisesti olevan viimeisimpään tietoon perustuvia oikeita valintoja ja harjoiteltuja vanhemmuustaitoja. Vanhemman mentalisaatiokyvyn valossa kuitenkin korostuu vanhemman kyky sietää epävarmuudenkin tunteita yhdessä pienen lapsen kanssa.
Tutkimustulosten mukaan turvallinen ja reflektiivinen epävarmuus tarkoitti vanhemman pyrkimystä tehdä havaintoja lapsen kokemuksesta sekä pyrkimystä säilyttää kosketus omiin tunteisiin ja ajatteluun uudessa tilanteessa. Vanhempien mentalisoivalle ajattelulle oli tyypillistä erilaisten vaihtoehtoisten mielikuvien rakentaminen ja ajan antaminen muutosvaiheelle. Pientä lasta auttaa ensimmäisessä siirtymävaiheessa oman vanhemman joustava suhtautuminen sekä halu jakaa yhteistä, ehkä stressaavaakin kokemusta lapsensa kanssa, huomioiden kuitenkin lapsen ikätaso.
Tutkimus tehtiin Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa ja julkaistiin Journal of Infant, Child, and Adolescent Psychotherapy -lehdessä.
Väitöskirjatutkimusta ovat tukeneet apurahoin Alli Paasikivi säätiö, Eemil Aaltosen säätiö ja MLL:n tutkimussäätiö.
Linkki tutkimusartikkeliin: https://www.tandfonline.com/eprint/ZPA5IS6MMV8S7VCVJEWS/full?target=10.1080/15289168.2023.2240004
Nina Mellenius
väitöskirjatutkija,
Turun yliopisto, Sote-akatemia
Lue lisäksi:
Turun yliopiston FinnBrainin https://sites.utu.fi/finnbrain/ tutkimusryhmä tarkasteli lasten sosiaalisia taitoja, tunneilmaisua ja käyttäytymistä yli tuhannella 2-vuotiaalla taaperolla. Tutkimus selvitti, havaitsevatko vanhemmat pienillä lapsilla eroa käyttäytymisessä, tunne-elämässä tai sosiaalisissa taidoissa eri hoitoympäristöissä.
Linkki tutkimusartikkeliin: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1350293X.2023.2234110
Seuraa meitä:
Jaa julkaisu:
