Vuodenvaihteessa päättyy kolmivuotinen taipaleeni rakkaan ainejärjestöni Kanta ry:n hallituksessa. Näiden vuosien aikana olen tehnyt paljon uusia asioita, järjestänyt erilaisia tapahtumia ja ennen kaikkea oppinut valtavasti. Ennen ainejärjestöeläköitymistäni haluan hieman kerrata, mitä kaikkea onkaan tullut tehtyä ja mitä ainejärjestötoiminta oikeastaan on. Kanta on ollut suomen kielen opiskelijain asialla jo vuodesta 1961, mutta mitä tuo tarkoittaa käytännössä? ...
Edelliskesänä opetusohjelmasta vastaan tuijotti suositus harjoittelusta. Pohdin pitkään ja hartaasti, millaisia tehtäviä haluaisin harjoittelussani päästä kokeilemaan. Opettaminen putosi listalta jo heti kättelyssä, vaikka vielä puoli vuotta aiemmin olin suunnitellut opiskelevani opettajaksi. Viestintä kiinnosti. Hain muutamaan paikkaan huonolla menestyksellä, kunnes harjoittelupankin kautta avautui mahdollisuus päästä oppiaineen some-markkinoijaksi. Ajatuskin sosiaalisen median päivittämisestä oman alan työnä tuntui erikoiselta ...
Keväällä 2017 valmistunut Eveliina Miettunen työskentelee viestintätoimistossa nuorempana viestintäkonsulttina. Mitä hyötyä suomen kielen opinnoista on viestintäalalla, ja mitä kaikkea konsultin työhön kuuluu? Aloittaessani suomen kielen opinnot syksyllä 2013 olin vakaasti opiskelemassa itsestäni opettajaa – olihan yläasteen äidinkielen opettajana toimiminen ollut urahaaveeni jo omasta yläasteajasta lähtien. Suomen kielen opinnot lähtivät liikkeelle fuksimaisen innostuneisuuden saattelemana, ja olin ...
Hiiskuttua on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkolehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Siihen kirjoittavat sekä henkilökunta että opiskelijat, ja sen tekstit ovat yleistajuisia. Vuoden 2017 syysnumero ilmestyi 6.11., ja kirjoittajia oli myös suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineesta. Alla olevat linkit johtavat suoraan kirjoituksiin. Hiiskuttua-lehden verkkosivuille pääset tästä. (Linkit aukeavat uuteen välilehteen.) Tanja Toropainen: Kielihistorian ...
Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna 6.–8.10. järjestettiin Messukeskuksessa Turun Kirjamessut teemalla Yksi maa – monta ääntä. Kaikki kolme messupäivää olivat vilkkaita ja täynnä toimintaa. Tunnelma oli innostunut ja lämmin. Kirjailijoita, keskustelijoita, kirjanmyyjiä, kustantajia, kirjastoja… Myös Turun yliopisto näkyi messukuvassa kolmella osastollaan ja lukuisilla esiintyjillä. Yhdellä osastolla suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaine oli vahvasti esillä. ...
Se vuosi, kun taisin lopullisesti hullaantua suomen kielestä oli vuosi 2011: Olen 14-vuotias ja kävelen uusi sateenvarjo suojanani, mekko päällä, sukkahousut ja uudet mustat kengät jalassa Turun Sanomien isoista ovista sisään. Kättelen päätoimittajaa jännittyneenä, ja hän ohjaa minut omaan loosiini. Hymyilen salaa tietokoneen takana – ihka ensimmäinen juttuni Turun Sanomiin kertoo nuuskan tullaamisesta! Kokonaisen viikon ...
Yliopiston opettajan ja tutkijan tehtäviin kuuluu käydä kertomassa uusista tutkimustuloksistaan erilaisissa akateemisissa seminaareissa ja konferensseissa niin kotimaassa kuin maailmallakin. Konferenssimatkoilla myös tutustutaan uusiin ihmisiin ja tavataan vanhoja tuttuja, kuullaan kollegoiden tutkimushankkeista ja opitaan tuntemaan muiden maiden tutkijoiden lähtökohtia, näkökulmia ja tutkimuksenteon haasteita. Vietin helteisen viikon kansainvälisessä nimistöntutkijoiden konferenssissa (ICOS) Debrecenin yliopistossa Unkarissa elo-syyskuun vaihteessa. ...
Åbo Akademin suomen kielen oppiaine järjesti keväällä 14. kerran symposiumin Språkets funktion, jossa perinteiseen tapaan keskusteltiin ”vakavasti mutta rennosti kielen syvimmästä olemuksesta ja kielentutkimuksen perimmäisistä kysymyksistä, riskinottoa kaihtamatta”. Symposiumin aikataulu on monia kielitieteen kokoontumisia väljempi, ja keskustelulle on varattu aikaa. Sallivassa ja innostuneessa ilmapiirissä on mukavaa käsitellä vaikka sellaista aihetta, joka on pitkään kiinnostanut, mutta ...
Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa on useita tutkimushankkeita. Yksi niistä on Akateeminen suomi kansainvälisen oppijan haasteena -hanke, jossa rakennetaan kahta korpusta eli tutkimustarkoituksiin koottua tekstikokoelmaa. Hankkeen korpukset ovat laajoja, syntaktisesti ja morfologisesti koodattuja elektronisia kieliaineistoja, joiden avulla voi tutkia äidinkielisten ja ei-suomenkielisten suomea. Ne mahdollistavat tutkimuksen sellaisista kielen määrällisistä ilmiöistä, joita ilman sähköisiä hakumetodeja ...
Minulla on ollut opintojen alkuvuosista alkaen haave: heti S2-alasta kiinnostuttuani päätin, että sopivana hetkenä pyrin saamaan harjoittelupaikan ulkomaisesta yliopistosta suomen kielen opetuksen parista. Kiinnostus muita kieliä ja kulttuureja kohtaan on aina saanut minut suuntaamaan katseeni ulkomaille, joten mahdollisuus asua toisessa maassa yhdistettynä suomen opettamiseen kuulosti mitä houkuttelevimmalta yhdistelmältä. Tänä keväänä haave kävi toteen, sillä olen ...
