Lasten mielenterveys- ja tunneongelmat ovat nousseet esille useissa eri lukemissamme tutkimuksissa. Tästä syystä halusimme kehittää lapsille apuvälineen, jonka avulla heidän olisi helpompi oppia tunnetaitoja. Tutkimusten mukaan yhteistyön avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti varhaiskasvatuksen ja kodin väliseen vuorovaikutuksen laatuun. Tämän vuoksi koimme yhteistyön tärkeäksi osaksi sovellustamme. Näiden ajatusten pohjalta syntyi kehittelemämme sovellus: Rauhoittumiskaveri.
RAUHOITTUMISKAVERI
Kehittelimme lapsille keinon rauhoittua itsenäisesti tai yhdessä ryhmän kanssa. Konsultoimme suunnittelutyön aikana varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, jolta saatua palautetta käytimme sovelluksen kehittämisessä. Rauhoittumiskaverin tarkoituksena on auttaa lasta rauhoittumaan ja oppia säätelemään omia tunnetilojaan. Myös perhe osallistetaan rauhoittumiskaverin tekemiseen, jolloin yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa pystytään syventämään. Rauhoittumiskaveri kehittää myös lapsen mielikuvitusta ja toimii mielekkäänä keinona tunteiden harjoitteluun, jota voidaan käyttää niin varhaiskasvatuksessa, kuin kotonakin. Tämän avulla myös aikuiset oppivat tunnistamaan lapsen tunnetiloja.
Kohderyhmänä on varhaiskasvatusikäiset lapset, joille sovellus toteutetaan ikätason mukaan projektin omaisesti. Konsultoimme Rauhoittumiskaveri-sovelluksen kehittelyn alkuvaiheessa päiväkodin johtajaa sekä perhepäivähoidon ohjaajaa. Keskustelussa nousi esille, että sovellus sopii toteutettavaksi myös perhepäivähoidossa.
Rauhoittumiskaveri valmistetaan yli kolmevuotiaiden kanssa, mutta alle kolmevuotiaille voidaan ottaa käyttöön jo entuudestaan lapselle tärkeä lelu tai esine. Kehitimme Rauhoittumiskaveri-sovelluksen ympärille myös neljä erilaista esimerkkiohjelmaa, jotka voidaan ottaa osaksi varhaiskasvatuksen ja kodin arkea: mielikuvitusmaailma, tunnevihko, hengitysharjoitus sekä tunnejooga.
Lapset tekevät itselleen Rauhoittumiskaverin, jonka he itse nimeävät. Rauhoittumiskaveriin tulevat materiaalit voidaan tuoda myös lapsen kotoa, varhaiskasvatuksesta saatavien materiaalien lisäksi. Ideana on tuoda Rauhoittumiskaveriin mukaan lapselle tärkeitä elementtejä. Valmiille Rauhoittumiskaverille luodaan oma persoona, joka voi olla lapsesta vaikka rohkaiseva, lohduttava tai suojeleva. Lapsi luo yhdessä Rauhoittumiskaverin kanssa mielikuvitusmaailman, jonne he pääsevät rauhoittumaan turvassa ikäviltä tunteilta. Rauhoittumiskaveria voidaan käyttää myös tarvittaessa kotona, ja sitä pääsee tapaamaan mielikuvitusmaailmaan koska tahansa.
RAUHOITTUMISKAVERIN LUOMINEN
- Luominen aloitetaan mielikuvaharjoittelulla.
- Kuvitellaan itselleen Rauhoittumiskaveri, jonka kanssa on turvallista jakaa omat tunteet ja tunnetilat.
- Lähdetään sitten pohtimaan millainen Rauhoittumiskaveri olisi ulkomuodoltaan ja luonteeltaan. Keskustelua voisi käydä myös kotona yhdessä huoltajan/huoltajien kanssa.
- Rauhoittumiskaverin tekemiseen voi tuoda kotoa itselle tärkeitä materiaaleja.
- Rauhoittumiskaverin tekeminen aloitetaan suunnittelemalla paperille.
- Aloitetaan Rauhoittumiskaverin tekeminen, erilaisia materiaaleja käyttäen.
- Lapsi saa luoda täysin omanlaisensa Rauhoittumiskaverin ja valita siihen esimerkiksi sellaiset värit ja materiaalit, jotka kokevat itse rauhoittavana.
- Lapsi saa nimetä itse Rauhoittumiskaverinsa.
- Pidetään kaikille Rauhoittumiskavereille yhteiset nimijäiset.
- Rauhoittumiskaverin käytölle laaditaan yhteiset säännöt.
Esimerkkiohjelmat
Esimerkkiohjelmia on tarkoitus soveltaa tilannekohtaisesti varhaiskasvatuksen ja perheiden käyttöön. Rauhoittumiskaverin voi ottaa mukaan mihin tahansa toimintaan ja varhaiskasvatuksessa toteutettavien omien ohjelmien lisäksi voisimme kehitellä rauhoittumiskaverin ympärille laajemman ohjelmakokonaisuuden, joka olisi mahdollista tuottaa käyttöoppaan ja materiaalipaketin muodossa. Hengitysharjoitus ohjelmaa on testattu suunnitteluvaiheessa päiväkotiympäristössä. Lopullinen versio kehitettiin palautteen pohjalta.
Mahdollisia esimerkkiohjelmia, joita voidaan toteuttaa yhdessä Rauhoittumiskaverin kanssa:
Team Rauhoittumiskaveri:
Ahonen Eevastiina, Fomin Kaisa, Hannula Netta & Heinonen Vilma
.
Lähteitä:
- Kekkonen, M. (2012). Kasvatuskumppanuus ammatillisena yhteistyösuhteena – eronteot muihin sosiaalisiin kumppanuussuhteisiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten puhetavoissa.
- Laakso, M-L., Lajunen, K., Aro, T., Eklund, K., & Poikkeus, A-M., (2011). Ylivilkkaiden lasten vanhempien kokemuksia Perhekoulu-interventiosta.
- Mattinen, A., Kajamies, A., Räsänen, P., Hannula-Sormunen, M., & Lehtinen, E., (2013). Jänistarinat – ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma varhaiskasvatukseen.