Innovaatioverkostoon liittyminen

Kirsi Kari

Yritysmaailmassa on tapahtunut muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Yksi selkeä muutos on yhteistyötä tekevien yritysten liiketoimintasuhteiden kehittyminen entistä monipuolisemmaksi. Muutokset vaikuttavat myös laskentatoimen kenttään.

Tutkin parhaillaan yritysten tekemiä investointipäätöksiä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä asioita ja näkökulmia yritykset tunnistavat ja mittaavat investointien yhteydessä. Tutkimus tehdään ympäristössä, jossa innovaatiosyklit ovat hyvin pitkiä ja innovointi tapahtuu organisaatioiden välisessä verkostossa. Miten yritykset tekevät investointipäätöksiä tällaisessa ympäristössä? Tutkimus on vasta aluillaan, joten tuloksia pitää malttaa odottaa vielä hetki.

Strateginen päätös liiketoimintaverkostoon liittymisestä ja siinä toimimisesta vaatii usein aineellisia tai aineettomia investointeja. Yritys sitoutuu pitkäksi aikaa jatkuviin menoihin ennen kuin verkoston avulla saadaan tuottoa.

Continue reading

Kuidut lisäävät hyödyllisten mikrobien kasvua suolistossa

Salla Hakkola

Rakas mummoni vannoi aina kaurapuuron nimeen. Hänen mukaansa aamupuuro teki vatsanpohjalle pehmeän pedin niin, että vatsa sieti paremmin sen jälkeen hörpätyn kahvin ja lukuisat lääkkeet. Kaurapuurolla hän myös jaksoi varmasti lounaaseen saakka.

Nykyään yhä useampi on samaa mieltä mummoni kanssa: kaura koetaan hyväksi vatsalle. Moni saa vatsaoireita gluteenia sisältävistä viljoista: vehnästä, rukiista ja ohrasta. Lisäksi gluteenitonta ruokavaliota suosivat muutkin kuin keliaakikot. Ja vaihtoehtoja löytyy myös muillekin kuin puuron ystäville: uusia kaurapohjaisia tuotteita kehitetään jatkuvasti lisää.

Continue reading

Maahanmuuttajapoikien paradoksi

Marja-Liisa Mäkelä

Pisa-tulosten julkistusta marraskuussa seurasi huolipuhe suomalaisten poikien koulumenestyksestä ja sukupuolten välisestä kuilusta. Suomalaisten tyttöjen osaaminen yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa on tulosten mukaan noin puoli vuotta poikia edellä.

Pisa-tulosten myötä on päästy vertailemaan myös kantaväestöä ja maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osalta tulokset sukupuoltenvälisistä eroista ovat kahtiajakoiset. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla, toisin kuin kantaväestöllä, ei löytynyt eroa sukupuolten välillä. Toisen sukupolven maahanmuuttajien ja kantaväestön oppilaiden tulokset sen sijaan muistuttivat toisiaan: poikien yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu on tyttöjä heikompaa. Sukupuolten välinen ero näyttäisi siis olevan jotain, minkä suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa itsessään.

Continue reading

”Sehän on Lentävä Hollantilainen!” – autonominen merenkulku herättää ennakkoluuloja

Sini Nordberg-Davies

Median otsikoissa autonomisia laivoja tituleerataan usein kummituslaivoiksi. Tästä syntyy ajatus Lentävistä Hollantilaisista, jotka seilaavat ilman miehistöä ja päämäärää. Innovaatiota ajavat yritykset kuitenkin painottavat, että autonominen laiva ei välttämättä tarkoita miehittämätöntä laivaa. Siinä voi edelleen olla miehistö, vaikkakin nykyistä pienempi. Kaikkien laivatyyppien ei myöskään ole ajateltu soveltuvan miehittämättömiksi, mukaan lukien risteilyalukset ja suuret öljy- ja kaasutankkerit.

Lisäksi laivan operoinnissa täysi autonomia (tai itseohjautuvuus) on vain ääripää. Yleisesti ottaen autonomisesta merenkulusta puhuttaessa tarkoitetaan tilannetta, jossa laivaa ohjaa avomerellä tietokone eli niin sanottu virtuaalikapteeni. Rannan läheisyydessä laivaa ohjaa puolestaan kapteeni rannalla olevasta etäohjauskeskuksesta käsin. Laivan autonomian asteesta riippuen, kapteeni voi kuitenkin tarvittaessa ottaa etäyhteyden kautta ohjat käsiinsä myös avomerellä.

Kummitusten olemassaolosta ei siis tarvitse olla huolissaan.

Continue reading

Maahanmuuttokriisi italialaisessa lehdistössä

Emmi Laurila

Reitti Pohjois-Afrikasta Italiaan on ollut perinteisesti Eurooppaan saapuvien turvapaikanhakijoiden pääväylä. Turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi 2000-luvun alussa erilaisten kriisien, väkivaltaisuuksien ja luonnonkatastrofien vuoksi. Vuosina 2015 ja 2016 alkanut ns. pakolaiskriisi on suurin kriisi sitten toisen maailmansodan. Sen aikana suuri lukumäärä turvapaikanhakijoita saapui yhdellä kertaa Lähi-Idästä, Afrikasta ja Etelä-Aasiasta Euroopan unionin maaperälle. Vuonna 2014 saapui 562.680 henkilöä ja vuonna 2015 1.255.640. Pääreitiksi muotoutui jälleen kerran Välimeren reitti, joka johti Italiaan, Kreikkaan ja Maltalle. Näistä maista monet turvapaikanhakijat halusivat jatkaa matkaansa muihin, houkuttelevampiin EU-maihin kuten Saksaan, Sveitsiin, Ranskaan ja Ruotsiin.

Kreikasta tuli vuosina 2014 ja 2015 hetkellisesti turvapaikanhakijoiden pääkohde, Italian jäädessä kakkossijalle. Pääreitti Turkista Kreikkaan kulki Lesbos-saaren kautta. Vuonna 2015 kuitenkin Euroopan unioni ja Turkki tekivät sopimuksen turvapaikanhakijoiden pitämiseksi Turkin puolella. Vastineeksi EU myönsi Turkille varoja ja lupauksen viisumivapaudesta. Tämä vähensi radikaalisti pakolaisliikennettä Turkista Kreikkaan. Samanaikaisesti Balkanin maat, Makedonia niistä ensimmäisenä, alkoivat sulkea rajojaan. Näin ollen Balkanin reitti käytännöllisesti katsoen sulkeutui. Tämä kehitys teki jälleen Italiasta turvapaikanhakijoiden reitin ykköskohteen.

Continue reading

Aivovuodosta aivokiertoon

Marja Peura

Julkisuudessa on nostettu esiin huoli Suomea uhkaavasta aivovuodosta. Uutisotsikot kertovat korkeasti koulutettujen suomalaisten olevan haluttua työvoimaa ulkomailla ja huippututkijoiden lähtevän Suomesta vieden mukanaan kokonaisia tutkimusryhmiä.

Parhaat tekijät saatetaan menettää maailmalle yhä aikaisemmassa vaiheessa, sillä nuoret tähyilevät ulkomaille opiskelemaan. Työmarkkinoilla on kysyntää kansainvälisistä osaajista ja kansainvälisestä koulutuksesta on tullut tärkeä väylä korkeasti koulutetun työvoiman liikkuvuudelle.

Aivovuotomurheista huolimatta liikkuvuudesta puhutaan yleisesti positiiviseen sävyyn. Kansainvälistyminen nähdään Suomen kilpailukyvyn parantamisen kannalta välttämättömänä ja opiskelijoita kannustetaan liikkuvuusjaksoille. Yksilölle opiskelu ulkomailla on avartavan kokemuksen lisäksi mahdollisuus hankkia arvokasta pääomaa tulevaisuutta varten.

Continue reading

Tietoisuus haastaa tieteen

Heidi Haanila

Tietoisuus on nimetty yhdeksi suurimmista arvoituksista tieteelle. Tietoisuus on jatkuva ajatusten, aistimusten ja mielensisältöjen virta. Tietoisuus on subjektiivista kokemusta, sitä miltä jokin tuntuu – miltä punainen näyttää, mansikka maistuu, ruusu tuoksuu – sekä miltä tuntuu olla minä – kaikkien tuntemusten kokija. Subjektiivisuus tarkoittaa, että kunkin kokemus on yksilöllinen, omakohtainen ja ainutlaatuinen. Jokaisella on oma näkökulmansa maailmaan.

Subjektiivisen luonteensa vuoksi tietoisuus on tieteelle erityinen tutkimuskohde.  Yleisesti tiede pyrkii olemaan objektiivista, eli yleispätevää ja yksilöllisistä arvioista riippumatonta. Tiede tutkii tietoisuutta ikään kuin ”ulkopuolelta” ja etsii sille yleispäteviä mekanismeja.

Continue reading

Tulehdusta hillitsevästä lääkehoidosta hyötyä sepelvaltimotautipotilaille

Mia Ståhle

Vuonna 1994 esitettiin ensimmäiset havainnot siitä, että tulehdusreaktio saattaa olla haitallinen sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla. Havaintoa seurasi kiivas tutkimusjakso tulehdusteorian todistamiseksi. Nyt yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin osoitettiin ensimmäistä kertaa, että valtimon tulehdusreaktiota hillitsevä lääkehoito vähentää sydänkohtauksia sepelvaltimotautipotilailla.

Kohonneet kolesteroliarvot edistävät sepelvaltimotaudin kehittymistä. Erityisesti paha LDL-kolesteroli sujahtaa herkästi valtimon sisäkerrokseen, jossa se hapettuu. Hapettunut LDL-kolesteroli houkuttelee paikalle puolustusjärjestelmän valkosoluja ja tulehdusvälittäjäaineiden erittyminen lisääntyy.

Continue reading

”Kuuluin joukkoon!” 1970-luvun taistolaisuuden muistojen tutkimisesta

Liisa Lalu

”Maailma on mielestäni aina tarvinnut pelastamista. Ryhdyin feministiksi alle kouluikäisenä oman päättelyn tuloksena: isä ei tiskannut ja se oli minusta väärin.”

Näin aloittaa nimimerkki Tuula oman muistelunsa nuoruuden aktivismistaan. Tuula muistelee taistolaisuutta, 1970-luvulla kiivaimmillaan ollutta vasemmistoradikaaliksi määriteltyä SKP:n oppositiota ja sen ympärillä toiminutta opiskelija- ja kulttuuriliikettä. Se houkutteli poliittiselle liikkeelle ennennäkemättömän paljon nuorisoa ja erityisesti nuoria naisia, jotka halusivat muutosta.

Taistolaisuus dominoi koko suomalaista 70-luvun kuvaa. Liikkeeseen viitataan edelleen julkisessa keskustelussa, varsinkin vastakkainasettelusta puhuttaessa. Taistolaisuus on jo melko tuttu tutkimusaihe, mutta samalla esimerkiksi liikettä tutkinut professori Kimmo Rentola on todennut siinä olleen jotakin, jota ei pysty järjellä selittämään. Liikkeestä onkin syntynyt melkoinen myytti, jota yritän purkaa ja analysoida väitöskirjassani naisnäkökulman kautta.

Continue reading

Tutkimus yhteiskunnallisena vaikuttamistyönä

Eeva-Maria Grekula

Liian vähäinen yhteiskuntaan osallistuminen on paitsi yleensä kansalaisten myös yhteiskuntatieteilijöiden synti. Yhteiskuntatieteellisessä ja muussa ajankohtaisessa keskustelussa on harmiteltu, että taloustiede ja sen mekanistinen ihmiskuva ovat päässeet liikaa hallitsemaan esimerkiksi köyhyyteen liittyvää sosiologista kiinnostusta. Joistain vaikuttamispyrkimyksistä huolimatta tutkimus suuntautuu liikaa vain toisille yhteiskuntatieteilijöille, eikä näy riittävästi yhteiskunnallisessa keskustelussa ja nykypolitiikassa.

Kansalaisaktivistina olen huomannut, että monet ihmiset eivät ylipäätään tiedosta, mitä kaikkea demokratia tarkoittaa. He eivät myöskään tunne käytettävissään olevia vaikuttamisen keinoja vaan odottavat, että joku muu vaikuttaa ja tekee heidän puolestaan ­- siitäkin huolimatta, että olisivat hyvin tyytymättömiä suuntaan, johon yhteiskuntaa ollaan viemässä.

Continue reading

« Older posts

© 2018 Elävää tiedettä

Theme by Anders NorenUp ↑