Johanna Niemi
Osallistuin Naantali24h (#Naantali24h) seminaariin, jossa olin pohtimassa osaamisen ja koulutuksen tulevaisuutta. Kolme teesiämme on tänä aamuna julkistettu. Kerron tässä omia ajatuksiani työryhmän ajatuksenkulusta.
Kuva: Pixabay
Osaamistavoitteet
Työelämä vaatii osaamista ja osaamisen päivittämistä. Työryhmän keskusteluissa OSAAMINEN oli keskeinen tavoite. Kaipasimme poliittista sitoutumista osaamistason nostamiseen pitkällä aikavälillä, yli vaalikausien.
Näimme tapahtuneessa kehityksessä oikeansuuntaisia toimenpiteitä ja kritiikille alttiita toimia, mutta kaipasimme selkeitä tavoitteita ja niihin sitoutumista. Ohjaus vaikutti osallistujista liian yksityiskohtaiselta, ja muistutettiin siitä, että luottamus opettajien ammattitaitoon on PISAn mukaan peruskoulun onnistumisen salaisuus.
Toisen asteen koulutus ja oppivelvollisuus
Onko todella niin, että viimeinen mittava ja menestyksekäs koulutusreformimme on peruskoulun tulo 1970-luvulla? Se on osoittautunut menestykseksi, silloisesta vastustuksesta huolimatta. Toki ongelmia on, missäpä mittavassa järjestelmässä ei olisi, mutta viimeistään PISA on osoittanut uudistuksen onnistuneeksi. Olisiko nyt aika toteuttaa toisen asteen eli lukion ja ammattikoulun perusuudistus?
On selvää, että maailma on sitten 1970-luvun muuttunut eikä peruskoulu enää anna riittäviä eväitä työelämään. Eikö looginen johtopäätös tästä ole se, että oppivelvollisuutta tulee pidentää siten, että se päättyy vasta, kun toisen asteen oppimäärä on suoritettu?
Tällöin toteutettaisiin myös lukion ja ammattiopintojen todellinen maksuttomuus (oppimateriaalit ja työvälineet), mikä voi edelleen olla kynnyskysymys osalle nuoria.
Ja jos ja kun näin tehdään, onko enää perustetta pitää lukio ja ammattikoulutus erillisinä instituutioina? Eikö järkevämpää olisi tehdä toisen asteen koulun sisään linjavaihtoehtoja, jotka tekevät mahdolliseksi luonnontieteellisen, humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käytännöllisen painotuksen? Näin tarjottaisiin mahdollisuus myös joustavaan siirtymiseen linjojen välillä. Lienee selvää, että 15-vuotiaat ovat liian nuoria valitsemaan tulevan koulutuspolkunsa. Joidenkin mielestä tämä koskee erityisesti poikia, itse en näkisi tässä sukupuolten välistä eroa.
Varhaiskasvatuksen muutoksia tervehdittiin ilolla, ja oppivelvollisuuden pidentämistä myös alkupäästä toivottiin.
Kuva: Pixabay
Joustavat koulutuspolut
Kaikilla keskustelijoilla oli tietoa koulutusasteelta toiselle siirtymisen ongelmista, kuten valintamenettelyistä ja muodollisista vaatimuksista. Koulutuspolkujen pullonkaulojen purkamisen nähtiin edellyttävän rakenteellisia uudistuksia, joissa tutkintokeskeisyydestä siirryttäisiin osaamispainotteisuuteen.
Esiin nousi kysymys siitä, onko yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erottelu yhä tarpeen. Voisiko niiden yhdistäminen edistää joustavia opintopolkuja ja vähentää vastentahtoisia välivuosia? Entä voisiko kandidaatintutkinto palvella nykyistä paremmin työelämän tarpeita? Osaamispainotteisuuden nähtiin edistävän myös täydennyskoulutuksen kehittämistä.
Keskusteluissa sivuttiin pedagogiikkaa, ja oltiin huolestuneita siitä, että päätöksentekijät ovat nähneet pedagogiset uudistuksen keinoina tehdä ”koulutusleikkauksia” eli pienentää rahoitusta. Pedagogiikan kehittämistä pidettiin tärkeänä muun muassa työelämätaitojen oppimisen näkökulmasta. Kaivattiin luottamusta opettajien ammattitaitoon.
Tässä työryhmämme teesit, jotka löytyvät myös: https://www.naantali24h.fi/
OSAAMINEN
Osaamisen ja koulutuksen tulevaisuus
- Suomen tulee pidentää oppivelvollisuutta molemmista päistä.
- Suomen tulee mahdollistaa opintopolkujen joustavuus ja harkita lukion ja ammattikoulujen ja kansalaispalvelun yhdistämistä.
Suomen tulee korvata koulutuspolitiikka pitkäjänteisellä osaamispolitiikalla, jossa annetaan oppilaitoksille vapauksia valita keinoja saavuttaa asetetut tavoitteet ja luotetaan opettajien ammattitaitoon.
Johanna Niemi toimii Turun yliopiston Minna Canth professorina