Johanna Niemi
Euroopan unionin komission nyt kaksi kertaa laatima oikeusvaltiokertomus, johon sisältyvät myös jäsenvaltioita koskevat maaraportit, on laadittu rakentavan arvioinnin menetelmällä. Rakentava arviointi, johon sain tutustua Oikeusalan koulutuksen arvioinnin yhteydessä, toteutetaan yhdessä arvioinnin kohteena olevien tahojen kanssa, ja sen tavoitteena on tukea näitä toimintansa kehittämisessä. Arvioinnin hyvä puoli on se, että arvioinnin kohteet sitoutetaan kehittämisprosessiin jo arvioinnin aikana käydyissä keskusteluissa ja aineiston keräämisessä. Arvioinnin heikkoutena on se, että tavoitettujen sidosryhmien ja haastateltujen henkilöiden määrä on rajallinen. Aina joku jää ulkopuolelle. Kun arviointiin osallistuvat tahot ovat pääosin viranomaisia, eturyhmiä ja järjestöjä, niin sanottujen tavallisten ihmisten näkökulma voi jäädä vähemmälle huomiolle. Tässä puheenvuorossa nostan esiin kaksi näkökulmaa, joita yhdistää se, että ne koskettavat tavallisia ihmisiä.
Tuomioistuinten riippumattomuuden turvaamista käsiteltiin perusteellisesti useassa Oikeusvaltioseminaarin puheenvuorossa. Sen ohella oikeusvaltioon kuuluu se, että ihmiset voivat tarvittaessa saattaa riitansa puolueettoman tuomioistuimen tutkittavaksi. Suomea koskevassa oikeusvaltiokertomuksessa nousee esiin, että oikeudenkäyntikulut voivat asettua esteeksi oikeuksiin pääsemiselle. Kertomukseen liittyvästä Justice Scoreboardista selviää, että Suomessa pienten riitojen saamisessa tuomioistuimeen jopa tuomioistuinmaksu on huomattavan korkea (Kuvio 25) asianajokuluista puhumattakaan. Lisäksi Suomessa, toisin kuin useimmissa muissa jäsenvaltioissa, vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuudelle ei ole selkeää ylärajaa (Kuvio 26). On aiheellista kysyä, toteutuuko oikeusvaltioon kuuluva oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, jos keskituloiset ihmiset eivät oikeudenkäyntikulujen pelossa viedä aiheellisiakaan asioita tuomioistuimeen.
Toinen asia, jonka otan esiin, liittyy ajankohtaisiin hankkeisiin journalistien, tuomarien ja syyttäjien sananvapauden turvaamiseen, mihin oikeusvaltiokertomuksessakin kiinnitetään huomiota. Jo hyväksytyssä lainmuutoksessa laiton uhkaus tuli virallisen syyteoikeuden alaiseksi rikokseksi, kun se kohdistuu henkilöön tämän työtehtävien tai luottamustoimen vuoksi. Toinen eduskunnan käsiteltävänä oleva muutos lisäisi sukupuolen rikoksen motiivina rangaistuksen koventamisperusteisiin. Lain sanamuoto ei liitä perustetta tiettyyn ihmisryhmään, mutta perustelujen mukaan tarkoitus on suojata lähinnä naispuolisia journalisteja. Nämä muutokset ovat kaikin puolin positiivisia ja tärkeitä. Uhkailu ja maalittaminen ovat merkittäviä ongelmia, ja niiden ehkäisemiseksi tarvitaan uusia keinoja.
Uudistukset kuitenkin jättävät tavalliset ihmiset ulkopuolelle. Myös heihin kohdistuu uhkauksia, hyvinkin vakavia uhkauksia. Esimerkiksi lähisuhdeväkivallassa ja niin sanotussa kunniaväkivallassa uhkaukset ovat tavallisia ja osa niistä on erittäin vakavasti otettavia. Myös rasistista uhkailua esiintyy. Paradoksaalisesti samaan aikaan kuin keskustelimme oikeusvaltiosta, kansanedustaja sai postissa hirttosilmukan. Hän uskalsi tuoda asian julkisuuteen. Mitä enemmän uhri pelkää, sitä vähemmän hän uskaltaa tehdä rikosilmoituksen.
Oikeusvaltioon kuuluu myös se, että tavalliset ihmiset voivat elää turvassa. Myös heihin kohdistuvat uhkaukset, jotka nykyisin paljolti tapahtuvat netissä, ehkäisevät osallistumista keskusteluun yhteisistä asioista. He vain eivät vielä ole päässeet luottamushenkilöiksi, joita uudet säännökset suojaavat. Romaninuorten puheenjohtaja Leif Hagert kommentoi jokin aika sitten nokittelua noususta pääministeriksi kaupan kassalta toteamalla, että rasismi tarkoittaa sitä, että romaninuoret eivät pääse edes siihen kassalle. Vastaavasti tavalliset ihmiset, joita uhataan, eivät koskaan pääse mukaan keskusteluun yhteisistä asioista.
Nämä esimerkit kertovat siitä, että demokratia ja oikeusvaltio tarvitsevat jatkuvaa huolenpitoa, valvontaa ja kehittämistä, kuten moni muukin puhuja seminaarissa toi esiin. Oikeusvaltiokertomuksen julkistaminen on hieno hetki suomalaisille. Olemme yksi maailman vähiten korruptoituneista maista, ja oikeusvaltiomme on parhaiden joukossa. Jatketaan työtä oikeusvaltion eteen.
Johanna Niemi toimii Turun yliopistossa prosessioikeuden professorina. Hän aloittaa Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina 1.1.2022.
EU:n Oikeusvaltiokertomus: Oikeusvaltiokertomus_2021__EU_n_kertomuksen_mukaan_j_senmaissa_on_tapahtunut_my_nteist__kehityst___mutta_my_s_vakavia_huolenaiheita_on_edelleen%20(3).pdf
Karvin oikeusalan koulutuksen arviointi: https://karvi.fi/2021/11/03/arviointitulos-juristit-tarvitsevat-monipuolista-osaamista-oikeustieteellisen-alan-tyollisyystilanne-erinomainen/
EU Justice Scoreboard: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/IP_21_3523
Laittoman uhakauksen syyteoikeus: HE 226/220.
Sukupuoli rangaistuksen koventamisperusteena: HE 7/2021