Saksan kieli, Turun yliopisto

Autor: Amanda Virtanen

Opastuskierros “Kielet ja kansainväliset yhteydet” Turun linnassa 8.11.2023

FI/DE 

Perusopintoihin kuuluvalla kurssilla Suomalais-saksalaisia kohtaamisia järjestettiin opastuskierros “Kielet ja kansainväliset yhteydet” Turun linnassa 8.11.2023. Opastuksella kerrottiin mm. Turun linnassa käytetyistä kielistä sekä muista maista tulleista vaikutuksista, jotka näkyivät linnan arjessa.

Opintomatka Turun linnaan on tehty kurssilla jo monena vuonna. Kierrokselle osallistui kurssilta 19 opiskelijaa sekä kurssin vetäjä Anne Männikkö. Kierroksen oppaina toimivat Bengt Selin ja Susanna Lehtinen. 

***

Im Rahmen des Grundkurses Finnisch-Deutsche Begegnungen wurde am 8.11.2023 eine Führung “Sprachen und internationale Kontakte” in der Burg Turku organisiert. Die Führung beinhaltete Informationen über die in der Burg verwendete Sprachen und die Einflüsse aus anderen Ländern, die im Alltagsleben der Burg sichtbar waren.

Eine Studienreise zur Burg Turku gehört seit mehreren Jahren zum Kurs. An der Führung nahmen 19 Studierende des Kurses und die Kursleiterin Anne Männikkö teil. Die Führer waren Bengt Selin und Susanna Lehtinen. 

Saksan kielen juhlaluento 2023 – Festvorlesung der deutschen Sprache 2023 

Auf Deutsch siehe unten! 

Keskiviikkona 11. lokakuuta järjestettiin saksan kielen neljäs juhlaluento. Luennon aloitti saksan kielen professori Minna Maijala, joka esitteli yleisölle vuoden 2023 juhlaluennon pitäjän, kaimansa Minna Ålanderin.  Ålander oli puhumassa aiheesta Deutschland, was ist los? Saksa, saman- ja erimielinen kumppani. Ålander on lukenut koulussa pitkän saksan sekä ollut lukioaikana Saksassa vaihdossa. Myöhemmin hän suoritti Bonnin yliopistossa kandidaatin tutkintonsa ja yhteisen maisteritutkinnon Berliinin ja sen lähialueen eri yliopistoissa. 

Suomen ja Ruotsin hakiessa Nato-jäsenyyttä, Ålander työskenteli Saksan kansainvälisten ja turvallisuusasioiden instituutissa (SWP). Hän oli ainoa henkilö Berliinissä, joka tiesi hieman enemmän jäsenyyden merkityksestä, joten hän päätyi antamaan useita haastatteluja asian tiimoilta. Tätä kautta Ålander päätyi lopulta tutkijaksi Ulkopoliittiseen instituuttiin, vaikkei hän varsinaisesti tällaiseen koskaan tähdännyt. Ålander itse sanoi vitsikkäästi, että Saksa ikään kuin valitsi hänet eikä toisinpäin. 

Mitä Suomen ja Saksan välisiin suhteisiin tulee, Ålanderin mukaan Saksaa on aikaisemmin suorastaan palvottu Suomessa. Asia kuitenkin muuttui Saksan kaasuongelmien jälkeen, ja Suomen mediassa on mm. levinnyt brutaaleja pilakuvia Saksan tilanteesta. Ihmettelyä on herättänyt lähinnä se, miten Saksan kaltainen maa on voinut mokata näin pahasti näinkin tärkeässä asiassa. Suomi on myös ollut hieman pettynyt, että Saksa ei olekaan jakanut samoja ajatuksia Venäjästä ja sodasta. Saksa taas on ollut järkyttynyt Suomen eduskuntavaalien tuloksesta. Kummastelua aiheutti se, miten suunta Suomen eduskunnassa voi vaihtua niin voimakkaasti lyhyessä ajassa. 

Lisäksi viime aikoina huomiota on herättänyt se, kuinka pahasti Saksa on jäänyt jälkeen esimerkiksi digitalisaatiossa. Tämä liittyy mm. natsi-Saksan aikoihin, sillä ihmiset pelkäävät, että heidän tietojaan tallennetaan vääriin tarkoituksiin. Merkelin aikana Saksassa vallitsi vakaus, mutta eteenpäin ei kuljettu. Se johti siihen, että Saksa jäi muista Euroopan maista jälkeen, ja Saksa on muutenkin vielä kiinni menneisyydessä. Ålanderin mukaan esimerkiksi Saksan lipun esille ottaminen vaatii paljon. Poikkeuksen muodostavat isommat urheilukisat, kuten jalkapallon maailmanmestaruuskisat, joissa Saksan lippuja näkyy. Saksan synkkä historia on saksalaisille yhä arka asia ja kansalaisten itsetunto kärsii siitä yhä tänäkin päivänä. 

***

Am Mittwoch, den 11. Oktober, fand die vierte Festvorlesung der deutschen Sprache statt. Die Vorlesung wurde von Minna Maijala, Professorin der deutschen Sprache, eröffnet, die die diesmalige Lektorin Minna Ålander vorstellte. Ålander spricht zum Thema Deutschland, was ist los? Saksa, saman- ja erimielinen kumppani. Ålander hat in der Schule A-Deutsch gelernt und war Austauschschülerin in Deutschland. Später absolvierte sie ihre Bachelorstudium an der Universität Bonn und ein gemeinsames Masterstudium an verschiedenen Universitäten in Berlin und Umgebung. 

Als Finnland und Schweden den Beitritt zur NATO beantragten, war Ålander die einzige Person in Berlin, die etwas mehr über die Bedeutung der Mitgliedschaft wusste, und so gab sie auch mehrere Interviews zu diesem Thema. Dies führte schließlich dazu, dass Ålander Forscherin am FIIA (Finnish Institute of International Affairs) wurde, obwohl sie das nie wirklich anstrebte. Ålander selbst sagte scherzhaft, es sei so, als ob Deutschland sie gewählt hätte und nicht umgekehrt. 

Was die Beziehungen zwischen Finnland und Deutschland betrifft, so hat Finnland laut Ålander früher Deutschland verehrt. Die Situation hat sich jedoch nach den deutschen Gasproblemen verändert, und in den finnischen Medien wurden brutale Karikaturen der deutschen Situation verbreitet. Man hat bewundert, wie ein Land wie Deutschland in einer so wichtigen Frage scheitern kann. Finnland war auch etwas enttäuscht, dass Deutschland in Bezug auf Russland und den Krieg nicht dieselben Gedanken hatte. Deutschland dagegen war über das Ergebnis der finnischen Parlamentswahlen schockiert, und bewunderte, wie sich die Richtung im finnischen Parlament in kurzer Zeit so dramatisch ändern konnte. 

Zusätzlich wurde in letzter Zeit Aufmerksamkeit angezogen, wie weit Deutschland z.B. in der Digitalisierung zurückgefallen ist. Das hat u.a. mit der Zeit der Nationalsozialismus zu tun, da die Menschen befürchten, dass ihre Daten für die falschen Zwecke gespeichert werden. Unter Merkel gab es in Deutschland Stabilität, aber vorwärts ist man nicht gegangen. Das hat dazu geführt, dass Deutschland hinter anderen europäischen Ländern zurückgefallen ist. Deutschland steckt noch in der Vergangenheit fest. Ålander sagte, dass z.B. das die deutsche Flagge nur noch selten gezeigt wird, mit einigen Ausnahmen, wie z.B. bei der Fußballweltmeisterschaft. Die dunkle Geschichte Deutschlands ist immer noch sensibles Thema für die Deutschen, und das Selbstwertgefühl leidet noch heute darunter. 

Vielen Dank für den interessanten Vortrag und an alle, die an dem Seminar teilgenommen haben!

Some-harjoittelijan esittely

Saksan kielen oppiaineessa on tänä keväänä yksi uusi some-harjoittelija. Tässä pieni esittely:

Hallo! Olen Amanda, maisterivaiheen opiskelija kieliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelmassa. Opinnoissani on meneillään loppurutistus gradun ja sivuaineopintojen viimeistelyn muodossa. Ajattelin, että tämä harjoittelu tarjoaa hyvän mahdollisuuden päästä kehittämään viestintä- ja sometaitoja, sillä niitä tulen varmasti tarvitsemaan tulevaisuudessa. Tämä on muuten elämäni ensimmäinen blogipostaus!