Kasvimaa-projekti

  • Osallistuvat ryhmät, lapsimäärät ja lasten iät:   
  • 3:sta isosta ryhmästä 1 ryhmä, 2-6-v., n. 20kpl 
  • Osallistuvat opettajat, lastenhoitajat, muu henkilökunta: 
  • 3hlö, 1 opettaja, 2 hoitajaa
  • Projektin kesto (arvio montako viikkoa ja montako tuntia/vko): 
  • Maaliskuusta kesäkuun loppuun. Alussa aktiivisemmin, muutaman viikon ajan joka päivä n. 1h, jatkui kasvien kasvun seuraamisella. 

 

Projektin tavoitteet

Laaja-alainen osaaminen: 

  • Ajattelu ja oppiminen: Havainnoidaan kasvien kasvua ja  kastelusysteemien toimivuutta yhdessä; ihmetellään ja oivalletaan konkreettisien kokemuksien kautta ja kannustetaan kriittiseen ajatteluun. Tieteellistä ajattelua kehitetään kokeilujen kautta: mikä toimii ja ei, miksi, miksi ei? Luovuus – miten eri tavoin voidaan tehdä? 
  • Osallistuminen: Lapset osallistuvat suunnitteluun, toteuttamiseen ja projektiarviointiin, mm. suunnittelelemaala kasvimaan, jaettu vastuu kastelusta ja kasvien huolehtimisesta sekä keskustelua projektin tuloksista. 
  • Muut tavoitteet: Tutustutaan alusta asti kasvien kasvuun siemenestä kasviksi ja ruokaan. Saadaan käsitys mistä ruoka tulee ja opitaan kasvitietoa. 

 

 Projektin kuvaus 

 Toteutuksen kuvaus, mitä teitte ja miten: 

  • Ensimmäisenä kokeiluna yritettiin kylvää kasveja siemenestä (epäonnistui, kun olisi pitänyt kastella useammin), toinen: limupulloista tehtiin itsekasteluruukkuja, joihin siemenet kylvettiin, tämä onnistui paremmin.  
  • Micro:bittiin opettaja ohjelmoi kosteusmittarin ja sitä kokeiltiin lasten kanssa. Tiedekokeilu värjätyllä vedellä veden imeytymisestä. Vedellä täytetyillä minigrip-pusseilla testattiin veden vuotamista eri kokoisista reiistä, voisiko multaan upottaa reiitettyjä limupulloja? Hedelmä-koskettimien tekeminen, micro:bitistä lapset saivat valita ja ohjelmoida” valmiita kuvia. Kastelujärjestelmäkokeilu pilleillä ja ruiskuilla. Askarreltiin koristeita kukille. Lopulta istutus ulos kasvatuslaatikkoihin. Omista basilikoista tehdään pestoa ja maistellaan omia kasvatettuja kasveja mm. retiisejä. 

Käytetyt käsityö– ja teknologiavälineet: Micro:bit, askarteluvälineitä, askartelutikkuja, massapalloja ja puupalloja, huopaa, silmiä, muoviputkea, pahvipillejä, pullot, nuppineulat

Oppimisympäristöt: Enimmäkseen Ateljee-huoneessa, missä kasvit aluksi kasvoivat. Ulkona. Vesileikit vessassa. 

 

Reflektointi ja arviointi 

Miten tavoitteet saavutettiin? 

  • Kastelujärjestelmien suunnittelussa olisi ollut kiva saada lapset enemmän mukaan, lapset olivat kuitenkin innostuneesti mukana kokeilemassa eri systeemejä. Tiedekokeiluissa opittiin eri kastelujärjestelmistä, ja että asioita voidaan tehdä eri tavoin. 

Mikä oli projektin arvokkain anti lapsille? Miten projekti vaikutti lasten käsityö– ja teknologiaosaamisen kehittymiseen? 

  • Arvokkainta on, että lapset ovat ymmärtäneet ruuan tulevan jostain: missä asiat kasvaa? Muut kuin kasvit eivät kasva (maassa, esimerkiksi jauheliha ei ole kasvi). 
  • On opittu teknologiasta, eikä jotain muuta sen välityksellä. Mitä ohjelmointi voi olla (Micro:bit-kokeilut) 

Mikä oli projektin arvokkain anti opettajilleMitä projektissa tehtyä/projektista opittua aiotte soveltaa jatkossa? 

  • Ohjelmointiosaaminen kehittyminen, ohjelmointipelon ylittäminen 

Miten muuttaisitte toteutusta, jos projekti järjestettäisiin uudelleen? Mitä tekisitte toisin, millaisia asioita nostaisitte esiin / vähentäisitte toiminnassa? 

  • On ollut haastavaa kannattaa projektia yksin, otettaisiin lisää henkilökuntaa mukaan projektiin. 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *