2020 oli monella tavalla poikkeuksellinen vuosi. Korona vaikutti tekemisiimme niin töissä kuin kotonakin. Vaikka fyysinen eristäytyminen vielä jatkuukin, yhteistyö yritysten sisällä ja välillä on kuitenkin jatkunut kiitos digitaalisten työkalujen.
Olen johtanut liiketoimintoja ja ihmisiä neljällä mantereella. Tutkinut strategiaa ja innovaatiota 2000-luvun alusta asti. Ja tehnyt yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa erilaisissa työympäristöissä. Koronan katalysoimana innostuin tutkimaan ekosysteemejä ja verkostoja tarkemmin. Ensimmäinen tuotos, Ecosystem Handbook näki päivänvalon lokakuussa. Se johti tutkimussuunnitelman tekemiseen. Joulukuussa sain opinto-oikeuden Turun Kauppakorkeakoulussa aiheenani ekosysteemit ja niiden johtaminen. Ekosysteemimatka siis jatkuu. Tässä kirjoituksessa avaan hiukan sitä miksi aihe kiinnostaa ja miksi aiheen tutkimus on tärkeää.
Rahaa ”pirullisten” ongelmien ratkaisuun
Ekosysteemeistä puhutaan paljon, ja niitä on viime vuosina synnytetty Suomessa esimerkiksi Business Finlandin toimesta. Erilaisia ekosysteemien rahoitusinstrumentteja löytyy myös EU:n ja muiden toimijoiden portfolioista. Kysymys kuuluukin, mitä ekosysteemien rahoitukseen suunnatuilla instrumenteilla tavoitellaan?
Rahoitusinstrumenttien valossa ekosysteemien tavoitteissa pitäisi olla esimerkiksi innovatiivisuuden lisääminen. Suomen näkökulmasta se tarkoittaa tuotekehitysinvestointien lisäämistä ja uusia työpaikkoja – tai ainakin entisten pitämistä Suomessa. Taloudellisten tavoitteiden lisäksi ympäristöön liittyvät tavoitteet ovat agendalla korkealla. Ekosysteemit siis ratkaisevat suurempia ongelmia. Sellaisia asiakkaan ongelmia, joita yksi yritys ei voi yksin ratkaista. Tai vielä suurempia yhteiskunnallisia ja ympäristöongelmia, joihin tarvitaan monen eri yrityksen ja asiantuntijan osaamista.
Tutkimuksen näkökulmasta rahoitus ei kuitenkaan yksin riitä ekosysteemin evääksi. Ensin pitäisi varmaankin ymmärtää mikä ekosysteemi oikein on ja miten se eroaa verkostoista ja alustoista.
Perusasiat haltuun: Verkostot, alustat ja ekosysteemit – sama vai eri asia?
Ecosystem Handbook kirjoitusprosessin aikana ja sen jälkeen olen lukenut kymmeniä erilaisia verkostojen, alustojen ja ekosysteemien määritelmiä. Niiden perusteella olen muodostanut oman yksinkertaistukseni, jossa määrittävinä tekijöinä ovat yhteistyön rakenne (Legal framework) ja aikajänne (Time to Impact), jolla vaikuttavuutta tarkastellaan. Tällä yksinkertaistuksella verkostot, ekosysteemit ja alustat voidaan piirtää samaan kuvaan:
Verkostot (Networks) muodostuvat tiukahkon sopimusrakenteen ympärille. Jakelu- ja hankintaverkostoissa sovitaan tyypillisesti määrät, laadut ja hinnat – ja niiden lisäksi mahdollisesti sovitaan yhteistyön muodoista ja esimerkiksi yhteisistä kehitysaktiviteeteista. Verkostot siis ratkaisevat tunnettuja ongelmia ja innovoivat parannuksia olemassa oleviin tuotteisiin, tuotantomenetelmiin jne. Niiden liiketoimintahyödyt eri osapuolille ovat selkeitä ja mitattavia.
Hankinta-, jakelu ja ulkoistusverkostojen lisäksi esimerkiksi toimialan yritykset voivat muodostaa väljempiä verkostoja, joiden tavoitteena on esimerkiksi tiedon jako, tutustuminen uusiin yrityksiin ja ihmisiin, tai vaikkapa osaamisen kehitys tai edunvalvonta. Tällaisia verkostoja on monenlaisia – esimerkkeinä vaikkapa Kauppakamari ja erilaiset toimialanjärjestöt.
Alustoista (Platforms) puhutaan paljon, ja alustatalouden aikakaudella tuntuu siltä, että jokainen itseään kunnioittava suurempi yritys haluaa luoda oman alustansa. Alustojen luominen kuitenkin vie aikaa. Sen lisäksi kumppaneiden sitouttaminen vaatii selkeää ymmärrystä alustan arvolupauksesta kumppaneille ja yksinkertaista sopimusmallia, jolla kumppanit saadaan sitoutettua.
Entäpä sitten ekosysteemit? Niille yhteistä on yhdessä kehittäminen ilman 100 % ymmärrystä lopputulemasta. Liiketoimintaekosysteemit, innovaatioekosysteemit ja tutkimusekosysteemit poikkeavat kuitenkin toisistaan ratkaistavan ongelman, tavoitteiden ja aikajänteen osalta.
Ekosysteemien arvonluonti ja uuden liiketoiminnan kehitys
Riippumatta siitä puhummeko verkostoista vai ekosysteemeistä varmaa on se, että ekosysteemi kehittää, se ei varsinaisesti myy mitään. Ehkäpä siksi aihe on kiinnostava. Ekosysteemihankkeet on rahoitettu olettaen, että ne tuottavat uutta liiketoimintaa. Mutta. Lienee kuitenkin niin, että asiakkaan näkökulmasta vastuiden tulisi olla selkeitä. Siksi on kiinnostavaa tarkastella arvonluonnin mekanismeja ja sitä, miten ekosysteemeissä kehitettyjä innovaatioita kaupallistetaan.
Ensimmäinen arvaukseni olisi se, että kaupallistaminen tapahtuu kolmella tavalla: Osana ekosysteemissä olevan yrityksen jo olemassa olevaa tarjoamaa, ekosysteemin sisältä tulevan integraattorin toimesta tai ehkäpä epätodennäköisimmin ekosysteemin ulkopuolisen tai sen kehityksen tuloksena syntyneen uuden yrityksen toimesta.
Uuden tiedon jäljillä
Liiketoiminnan näkökulmasta olen toiminut erilaisissa verkostoissa ja ekosysteemeissä. Olen vetänyt ja ollut mukana lukuisissa strategiaprosesseissa ja asettanut tavoitteita ja mittareita. Johtanut lukuja ja ihmisiä. Kokemukseni perusteella olen nähnyt monenlaisia käytäntöjä – hyviä ja huonoja.
Tutkijana olen pohtinut yritysten uudistumista ja innovaatioita. Uskon, että tieteen ja kokemuksen risteyksessä on mahdollisuus oppia uutta, luoda uutta tietoa ja näkemyksiä ja toivottavasti myös jotakin sellaista, joka hyödyttää käytännön johtamista.
Ehkäpä siksi olen vilpittömän innostunut väitöstutkimuksestani, jonka työnimi on ”Organizing for Impact in the era of Ecosystems”. Uskon ja toivon, että se auttaa tämän päivän ja tulevaisuuden johtajia navigoimaan erilaisissa verkostoissa ja ekosysteemeissä.
Jos aihe kiinnostaa, ja haluat tietää siitä lisää – tai osallistua tutkimukseen, otathan yhteyttä!
Sari Kola on yrittäjä, tutkija, konsultti ja hallitusammattilainen ja vuonna 2020 julkaistun Ecosystem Handbookin kirjoittaja. Sarilla on 20+ vuotta monipuolista kansainvälistä johtamiskokemusta mm. Nokialta, Elisalta ja Koneelta. Hän väitteli yritysten uudistumisesta 2005 ja tekee tällä hetkellä väitöskirjaa Turun kauppakorkeassa ekosysteemien johtamisesta. Sariin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse, Sari.Kola@utu.fi.