Tag: johtaminen

KESÄTYÖNTEKIJÄT TULEVAT, OLETKO VALMIS?

Kuva: Seila Ristimäki, Turun kaupungin kuvakokoelma

Moni opiskelija aloittaa juuri kesätyönsä. He ovat odottaneet lukukauden päättymistä ja taas uuden kokemuksellisen jakson alkamista. Hienoa saada tuloja, hienoa päästä näkemään, millaista työnteko tässä yrityksessä onkaan! Kauden päättyessä voi sitten huomata oppineensa taas jotain uutta. Moni on nyt lähdössä ensimmäiseen opiskelujen alaan liittyvään harjoitteluunsa, useat palvelualoille auttamaan kesäruuhkien kanssa.

Millaiseksi heidän kokemuksensa muodostuu? Se riippuu siitä porukasta, jonka kanssa he tekevät kesäduuninsa ja varsin suurta roolia näyttelee heidän lähijohtajansa. Kesätyöntekijän perehdyttäminen on ehkä annettu jollekin kokeneemmalle työntekijälle, joka saa melkoisen vastuun siitä, millainen kokemus tämä kesä tulee olemaan opiskelijalle.

Opettaessani johtamisen vuorovaikutustaitoja, keskustelemme myös opiskelijoiden kokemista epäonnistuneista vuorovaikutuksen tilanteista, ja miten ne on hoidettu. Näissä tarinoissa kerrotaan mm. kesätyössä sattuneista tapahtumista ja niitä peilataan hyvän johtamisen oppeihin. Hyvän johtamisen opit ovat varsin yksinkertaisia; ole reilu, kuuntele, arvosta toista ja anna palautetta riittävästi. Jos pitää antaa negatiivista palautetta, anna se kahden kesken ja malta ensin kuunnella työntekijän oma kertomus siitä, miten tilanne oli syntynyt. Kurssi alkaa perehdyttämisestä ja päättyy palautteen antamisen taitoon. Sellaisin odotuksin myös sinun kesätyöntekijäsi astuu teidän työpaikallenne.

Eräs opiskelija kertoi, kuinka paras hetki hänen kesätyössään oli vasta sen loppuessa, kun ylempi esihenkilö kysyi, miten on mennyt ja halusi aidosti kuulla hänen kokemuksiaan. Hänelle jäi hyvä mieli siitä työnantajasta, vaikka kesä oli ollut koetteleva vähäisten resurssien ja ainaisen kiireen vuoksi. Joillekin työpaikan vuorovaikutus on näyttäytynyt tiuskimisena ja huutamisena, jos et osaa. Ei oltu perehdytetty, ja opiskelijaa kalvoi epävarmuus ensimmäisinä viikkoina. Mitä epävarmemmaksi hän tuli, sitä kiukkuisempi oli lähin työkaveri tai esihenkilö. Työvoiman vähyys oli monelle aiheuttanut todellisia selviytymiskokemuksia, joista ei sankaritarinoita kuitenkaan helposti synny. Ei ehkä ole viisas ratkaisu jättää kesätyöntekijää yksin vuoroon ruuhkaisena juhlailtana selviytymään suuresta asiakastulvasta. Eikä ainakaan pidä antaa hänelle negatiivista palautetta huutamalla asiakkaiden tai työkavereiden kuullen.

Mitä jos tänä kesänä kaikki opiskelijat saisivat elämänsä parhaan kesätyökokemuksen? Mitäpä jos he haluavatkin jatkaa teillä, koska työpaikalla on hyvä tekemisen meininki, hyvä porukka ja ihmisiä kohdellaan reilusti? Selkeä perehdyttäminen, tieto omien vastuiden rajoista ja keneltä voi kysyä kiperän paikan tullen, antaa hyvät lähtökohdat työlle. Entä miten meillä annetaan korjaavaa palautetta? Kiinnitä huomio siihen, miten viestit. Odotatko epävarman työntekijän kanssa siihen pisteeseen, kun räjähdät, vai kysytkö kenties etukäteen, miten menee ja onko kaikki hyvin? Muistatko kehua, kun työ on tehty hyvin? Kannustus tuottaa lisää onnistumisia.

Lähes jokaisella työpaikalla työntekijät kaipaavat lisää palautetta työstään. Tämä koskee niin vanhoja kuin nuoriakin työntekijöitä. Mitäpä jos palautteen antamisen taitoa harjoiteltaisiin kesällä erityisesti? Perehdyttämisen suunnitelma olisi hyvä olla kesän kynnyksellä valmiina, kuka perehdyttää ja miten. Kuka tai ketkä ovat vastuussa uuden työntekijän pärjäämisestä ja hyvän työntekijäkokemuksen rakentamisesta koko kesätyön jakson ajan? Voisiko kesätyöntekijän nähdä mahdollisuutena myös pohtia omia työkäytäntöjä ja niiden kehittämistä? Tuoreita ajatuksia ja intoa oppia uutta voi myös käyttää inspiraationa keskustella oman työpaikan kehittämisen kohteista.

Iloista ja reilua kesätyön meininkiä kaikille työpaikoille!

Maija Vähämäki

KTT, yliopisto-opettaja

Turun kauppakorkeakoulu/Turun yliopisto

Visio 2019-2020

Visio on 31.1.2019 perustettu johtamisen, organisoinnin ja yrittäjyyden ainejärjestö. Koska aiemmin Systeemin nimissä ollut toiminta oli loppunut vuosia aiemmin, aloitimme toiminnan tyhjästä ilman edellisen hallituksen tukea. Keväällä esittäydyimme ainoastaan aulakahveilla, mutta nyt syksyn aikana toiminta on ensimmäistä kertaa saatu käynnistettyä kunnolla.

Aloitimme syksymme osallistumalla kaupunkisuunnistus KaupSuun 29.8. sekä järjestämällä pupuninfon 1.10. yhteistyössä KKOY:n kanssa. Jatkamme intensiiviviikolla esittäytymällä pupuille JOY-kurssilla 15.10. sekä järjestämällä aulakahvit 17.10. klo 16 alkaen. Aulakahvien aikana pääsemme tapaamaan pupuja yhdessä aineiden henkilökunnan kanssa ja kasvattamaan jäsenmääräämme. Vaikka aulakahvit ovat ensisijaisesti pupuille, ovat kaikki tervetulleita mukaan! Tarjolla kahvin lisäksi pientä purtavaa, upouusia haalarimerkkejämme sekä mahdollisuus liittyä jäseneksemme ja tulla mukaan toimintaamme.

Lokakuussa tarkoituksenamme on järjestää vielä toiset aulakahvit, jotta saamme ainejärjestön nimeä näkyviin ja hallitusta tutuksi. Marraskuulle suunnittelemme excursiota Turkuun – kohde on vielä toistaiseksi salaisuus. Excursiolle toivotamme tervetulleiksi kaikki pupuista maisteriopiskelijoihin. Yksityiskohdat selviävät myöhemmin, joten kannattaa pysyä kuulolla!

Syksyn kruunaa laitoksen järjestämät pikkujoulut, 29.11. klo 13-15, joihin ovat kaikki johtamisen, organisoinnin ja yrittäjyyden opiskelijat tervetulleita. Visio on mukana pikkujouluissa esittelemässä omaa toimintaansa. Pikkujoulujen aikana onkin oiva mahdollisuus lähteä mukaan ainejärjestön toimintaan. Viime vuonna juuri näissä pikkujouluissa laitettiin alulle Visioksi muodostunut ainejärjestö ja tänä vuonna on tarkoitus löytää toiminnalle jatkajia. Vuoden 2019-2020 hallituksella on upeita suunnitelmia kevääksi, emmekä malta odottaa, että pääsemme jakamaan niitä uuden hallituksen kanssa!

Linda Lehto
tiedottaja, Visio

 

PS. Mikäli toiminta ainejärjestössä kiinnostaa, voit koska tahansa kysyä hallituksen jäseniltä lisää – nappaa hihasta koulun käytävällä, kysäise yhteisellä kurssilla tai tule moikkaamaan meitä aulakahveille! Ainejärjestössä pääset vaikuttamaan kursseihin, opetukseen, tapahtumiin sekä tietysti tutustumaan oman pääaineesi opiskelijoihin ja luomaan näin tärkeitä verkostoja tulevaisuutta ajatellen. Suosittelen!

Jatkuva muutos, liminaalisuus ja esimiestyö – Quo vadis?

Jatkuvasta muutoksesta puhutaan jatkuvasti, mutta mitä se on? Ymmärtääkseen jatkuvaa muutosta ja jatkuvaa kehityksen tarvetta, on ensin eroteltava jatkuvan muutoksen ja episodisen muutoksen käsitteet toisistaan. Episodinen muutos tarkoittaa tarkoin suunniteltua, toimintaa merkittävästi muokkaavaa ja sitä häiritsevää muutosta. Episodista muutosta voidaan kuvata sanoin radikaalinen ja koko organisaation laajuinen. Jatkuva muutos voidaan hyvin pitkälle määritellä episodisen muutoksen vastakohtana: muutos on jatkuvaa kehittymistä, ei yhtäkkinen raju muutos. Jatkuva muutos ei nimensä mukaisesti ala eikä pääty tiettyyn pisteeseen, vaan on alati käynnissä oleva innovaatioprosessi.

Jatkuvaan muutokseen voidaan liittää kompleksisuusteoria, toiselta nimeltään kaaosteoria. Kompleksisuusteorialla selitetään organisaation tilaa jatkuvassa muutoksessa. Kun jatkuva muutos on uusi tasapainotila, vaatii se niin työntekijöiltä kuin esimiehiltäkin uudenlaista lähestymistapaa. Organisaatiossa on käytävä jatkuvaa dialogia ja selitettävä toimintaa sen muuttuessa. Esimiehen roolina jatkuvassa muutoksessa voidaankin nähdä muutosagenttina toimiminen. Esimiehen tehtävänä on muutosagentti-teoriassa selittää muutosta: miksi muutosta tehdään, miten se tehdään ja milloin.

Liminaalitilalla tarkoitetaan välitilaa, kynnyksellä olemista. Käsitteen juuret ovat 1960-luvun antropologiassa, mutta jo 1990-luvulta lähtien sitä on hyödynnetty työelämässä työntekijöiden ja esimiesten identiteetin muuttumisen selittäjänä. Liminaalitilan alkuperäinen määritelmä on siirtyminen alkupisteestä loppupisteeseen välitilan kautta. Välitilassa vallitsee kaaos ja tarve tasapainoittaa toiminta uudelleen. Jatkuvan muutoksen ja liminaalitilan välillä vallitsee selkeä paradoksi jatkuvan muutoksen tavoitellessa tasapainotilasta eroon, samalla kun liminaalisuus tavoittelee tasapainoa. Käsitettä on kuitenkin uudistettu, viimeisimpänä 2010-luvulla sopimaan paremmin nykyisen työelämän haasteisiin. Uudistetussa versiossa tasapainotila nähdään välitilana, josta pyritään eroon. Tavoiteltavana tilana on näin ollen jatkuva kehitys – pysähtyminen paikoilleen nähdään väliaikaisena.

Liminaalitila toimiikin kuin metaforana työelämän muutokselle. Samalla kun työelämässä on siirrytty eläkeviroista, vertikaalisesti etenevästä urasta ja episodisista muutoksista jatkuvaan kehitykseen ja portfoliosukupolven saapumiseen työmarkkinoille on liminaalisuuden käsitettä muokattu myös. Tavoitteellisena ei nähdä enää yhdessä organisaatiossa luotua uraa, vaan erilaisista organisaatioista ja työtehtävistä kerättyä kokemusta ja uniikkia tietotaidon yhdistelmää.

Kirjallisuudessa on jatkuvan muutoksen, kompleksisuuden ja liminaalisuuden käsitteet määritelty varsin kattavasti. Sen sijaan esimiehen roolia jatkuvan muutoksen keskellä on tutkittu toistaiseksi vähemmän. Management-oppaita löytyy esimiestyöskentelystä. Tieteellinen tieto esimiesroolista jatkuvan muutoksen ja kehityksen edistäjänä puuttuu. Tulevaisuudessa tutkimuksia julkaistaneen enemmän, sillä muutos ja sen ymmärtäminen sekä johtaminen ovat taitoja, joita jokaisella työpaikalla tarvitaan – päivittäin.

Kirjoitus pohjautuu kandidaatintutkielmaani, jonka toteutin syksyllä 2018 toimeksiantona Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) toteutettavaan kehityshankkeeseen. Hankkeen teemana on muutoskyvykkyys, etenkin esimiestyö jatkuvan muutoksen keskellä. Kandidaatintutkielmassani tein kirjallisuuskatsauksen aiheesta. Hankkeessa ovat mukana Turun kauppakorkeakoulun johtamisen oppiaine, VSSHP sekä Personnel.

Linda Lehto
Johtamisen ja organisoinnin pääaineopiskelija

Johtamisen ja yrittäjyyden ainejärjestön uusi alku!

Oppiaineemme ainejärjestö on pitänyt hiljaiseloa virallisesti viimeisen vuoden ajan, mutta aktiivisimmista ajoista on vierähtänyt jo useampia vuosia. Viimeinen hallitus oli vuosimallia 2017, mutta vuosikurssille 2017 Systeeminä tunnettu ainejärjestö ei sanonut enää juuri mitään – vuosikurssille 2018 vielä vähemmän.

Kesällä 2018 syntyi kuitenkin idea ottaa selvää Systeemin historiasta ja toive saada herätettyä ainejärjestö uudelleen. Idean takana oli KKOY:n puheenjohtaja Sonja Lavonen, joka syksyllä yhdessä Teea Hastin (ainejärjestön nykyinen puheenjohtaja) ja Satu Teerikankaan (johtamisen ja organisoinnin professori) ryhtyi suunnittelemaan ainejärjestötoimintaa.

Yhteistyön tavoitteena oli saada ainejärjestötoiminta käynnistettyä jouluun mennessä ja startata kevätkausi uuden toiminnan suunnittelulla. Ensimmäinen julkinen askel toiminnan käynnistämiseksi otettiin perehdytysviikon aikana kansainvälisen linjan pupujen kanssa, jossa Teea, Henri Saloranta ja Riia Rinne olivat pitämässä rastia yhdessä KKOY:n kanssa. Seuraavana askeleena oli oppiaineen järjestämä johtamisen thanksgiving-tapahtuma. Tapahtuma suunnattiin johtamisen ja organisoinnin sekä yrittäjyyden opiskelijoille ja sisälsi yhdessä oloa muiden opiskelijoiden ja oppiaineen henkilökunnan kanssa. Tapahtuma keräsi ensimmäistä kertaa kaikki toiminnasta kiinnostuneet yhteen.

Tapahtuman loppupuolella kasattiin alustava ryhmä opiskelijoista, joilla oli kiinnostusta ainejärjestötoimintaan ja yhteistyössä suunniteltiin seuraavaa askelta kohti uutta ainejärjestöä. Saimme hyviä vinkkejä toiminnan käynnistämiseen sekä alumneilta että tukea muilta ainejärjestöiltä. Ensimmäinen yhteinen tapaaminen innokkaiden osallistujien kesken järjestettiin joulukuussa ja tammikuun aikana tulevan hallituksen kokoonpano alkoi muodostua. 31.1.2019 valittiin Boost Academyn tiloissa johtamisen, organisoinnin ja yrittäjyyden ainejärjestölle uusi hallitus ja toiminnalle saatiin virallinen uusi alku!

Seuraavana vuorossa on ainejärjestön uudelleen brändäys: uusi nimi, logo ja lippu. Ensimmäisen kerran uusi hallitus on tavattavissa aulakahveilla 21.3.2019, heti intensiiviviikkojen jälkeen. Tervetuloa kahville ja liittymään ainejärjestön jäseneksi!

Linda Lehto
tiedottaja

Kuvassa hallitus vuosimallia 2019

Puheenjohtaja: Teea Hast
Varapuheenjohtaja: Anniina Rytkönen
Rahastonhoitaja: Joona Valtonen
Sihteeri: Tuukka Valkama
Tiedottaja: Linda Lehto
Koulutuspoliittinen vastaava: Emilia Perón

© 2022 Johtaminen

Theme by Anders NorenUp ↑