Tieteellisissä vertaisarvioiduissa lehdissä julkaistujen artikkelien lisäksi oppiaineemme tutkijat julkaisevat ja toimittavat ahkerasti laajempia teoksia ja artikkelikokoelmia, jotka saattavat kuitenkin jäädä näkyvyydeltään tieteellisten julkaisujen ja asiantuntijaesiintymisten varjoon. Ohessa tarkastellaan lyhyesti henkilökuntamme viime aikoina toimittamia tai julkaisemia kirjoja. Teokset osoittavat oppiaineemme tutkijoiden monipuoliset tutkimukselliset osaamisalueet ja kiinnostuksen kohteet: kirjat käsittelevät muun muassa Välimeren alueen tiedustelutoimintaa, maailmansotien välistä eurooppalaista itsenäistymisaaltoa sekä menneisyyden tulevaisuudenkuvia ja historian tulkintaa valokuvien kautta.
Suomi ja Japani. Kaukaiset mutta läheiset. Toimittanut Juha Saunavaara ja Laura Ipatti. Edita Publishing, Helsinki 2019.
Poliittisen historian väitöskirjatutkija Laura Ipatti ja Hokkaidon yliopiston arktisessa tutkimuskeskuksessa työskentelevä dosentti FT Juha Saunavaara ovat toimittaneet Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden satavuotisen historian kunniaksi julkaistun Suomi ja Japani. Kaukaiset mutta läheiset –teoksen. Sekä suomeksi että japaniksi julkaistun kirjan artikkeleissa kahden maantieteellisesti kaukaisen mutta monin muun tavoin läheisen maan suhteita lähestytään monitieteellisestä näkökulmasta. Kirjoittajat tarkastelevat maiden yhteyksiä ja sidoksia muun muassa kielen, arkkitehtuurin ja musiikin kautta, sekä ruotivat poliittisten ja taloudellisten suhteiden ulottuvuuksia. Poliittisen historian oppialan kannalta mielenkiintoisimmat artikkelit ovat juuri poliittista ja kaupallista yhteistyötä kartoittavat kirjoitukset. Omassa tekstissään Ipatti avaa suomalaista julkisuusdiplomatiaa ja Suomi-kuvan rakentamista Japanissa 1900-luvun alkuvuosikymmenistä aina nykypäivään saakka. Chiharu Inaban artikkeli maiden virallisten poliittisten suhteiden alkuvaiheista avaa puolestaan uusia näkökulmia Japanin suhtautumisesta maamme itsenäisyyteen vuonna 1919. Kokonaisuudessaan teos on kattava ja moniulotteinen katsaus kahden erilaisen mutta lämpimät suhteet omaavan valtion ja kansalaisyhteiskunnan väliseen kanssakäymiseen.
Diplomacy and Intelligence in the Nineteenth-Century Mediterranean World. Toimittanut Mika Suonpää ja Owain Wright. Bloomsbury, Lontoo 2019.
Poliittisen historian yliopistonlehtori ja ”Muuttuvat uhkakuvat ja valvonnan mekanismit Suomessa”–tutkimushankkeen johtava tutkija VTT Mika Suonpää on yhdessä Leedsin yliopiston Euroopan historian yliopistonlehtori Owain Wrightin kanssa toimittanut Euroopan ja Välimeren alueen 1800-luvun tiedustelutoimintaa ja diplomatiaa käsittelevän artikkelikokoelman. Kirjan artikkelit kattavat laajan alueen niin temaattisesti kuin alueellisesti: ne pureutuvat esimerkiksi Ruotsin, Ranskan ja Saksan tiedusteluun Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, Iso-Britannian diplomatiaan Italiassa ja Yhdysvaltojen konsulitoimintaan Palestiinan alueella. Monipuolisia näkökulmia yhdistää kuitenkin aiheen lähestyminen ennen kaikkea erilaisten tiedustelumekanismien sekä virkamiesten ammatillisten ja henkilökohtaisten mielenkiinnon kohteiden näkökulmista.
Valmis valtioksi. Suomi ja eurooppalainen itsenäisyysaalto. Docendo, Jyväskylä 2019. Mari Vares ja Vesa Vares.
Professori Vesa Vareksen ja Mari Vareksen keväällä 2019 julkaistu tietokirja suhteuttaa Suomen itsenäistymisprosessin yleiseurooppalaiseen kontekstiin. Imperiumien ja keisarikuntien hajotessa maailmansotien välinen ajanjakso oli suurien muutosten aikaa Euroopassa, ja Suomen tapahtumat olivatkin vain osa laajempaa liikehdintää. Kirjoittajat pohtivat sekä maamme itsenäistymistä että valtion ja yhteiskunnan rakentumista tuona murroskautena. Miksi Suomi pystyi vakiinnuttamaan aseman itsenäisenä ja demokraattisena valtiona, samalla kun monet muut pyrkimykset asettaa uusia kansallisvaltioita Euroopan kartalle epäonnistuivat? Varekset tarttuvat kirjassa niin eurooppalaisen demokraattisen järjestelmän eri muotoihin ensimmäisen maailmansodan jälkeisenä aikana kuin myös maanosan poliittisen kulttuurin laajempaan muutokseen.
Menneet tulevaisuudet. Ajankohta: Poliittisen historian vuosikirja 2018. Toimittanut Elina Hakoniemi, Ilkka Kärrylä, Kristiina Silvan ja Riikka Tavetti.
Turun ja Helsingin yliopiston poliittisen historian oppiaineet ovat 1990-luvun puolivälistä lähtien tasaisin väliajoin julkaisseet yhteistä vuosikirjaa, ja viime vuoden lopulla ilmestyi yhdeksännestoista Ajankohta. Uusin vuosikirja syventyy menneiden tulevaisuuksien teemaan, eli historiassa esiintyneisiin tulevaisuudenkuviin ja -näkymiin. Kuten teoksen toimittajat ja esipuheen kirjoittajat toteavat, tämän kaltainen lähestymistapa menneisyyden tutkimukseen auttaa muun muassa havainnollistamaan, miten historia ei etene vääjäämättömänä kehityskulkuna, vaan kussakin ajassa käydään kamppailuja useista erilaisista tulevaisuuden vaihtoehdoista. Kirjan artikkeleissa Turun poliittisen historian väitöskirjatutkija Juho Wilska tarkastelee Pikkulotta-lehdessä esiintyneitä tulevaisuudenkuvia toisen maailmansodan aikana ja ennen sotaa. Teoksen Turun oppiaineen toinen edustaja, väitöskirjatutkija Jaakko Mäkelä taas pohtii ruotsinkielisten sosialistien asemaa Turussa sisällissodan aikana.
Photographs and History. Interpreting Past and Present through Photographs. Cultural History – Kulttuurihistoria 15. K&H, Turku 2018. Toimittanut Olli Kleemola ja Silja Pitkänen ja Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani. Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä. Tutkimus 1 & Bibliotheca Sigillumiana 8. Siirtolaisuusinstituutti & Sigillum, Turku 2018. Toimittanut Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö ja Olli Kleemola.
Oppiaineen post-doc-tutkija VTT Olli Kleemola on puolestaan ollut mukana toimittamassa kahta vuoden 2018 loppupuolella julkaistua artikkelikokoelmaa. Toinen teos tarkastelee valokuvien suhdetta menneisyyden ja nykyisyyden tulkintaan ja tutkimukseen. Teoksen kirjoittajat pohtivat muun muassa mihin tutkimuskysymyksiin kuvat pystyvät vastaamaan ja millä keinoin kuvia on mahdollista tutkia. Jälkimmäinen taas lähestyy Karjalaa ja karjalaisuutta monipuolisista tulokulmista. Kirjan artikkelit liikkuvat niin mikro- kuin makrotasolla, osan keskittyessä esimerkiksi Karjalan menettämisen poliittiseen taustaan ja siirtoväen asuttamiseen, osan puolestaan menneisyyden arkisiin kokemuksiin.
Sisällissodan jäljet. Toimittanut Tiina Lintunen ja Anne Heimo. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2018.
Lisäksi aiemmin syksyllä 2018 ilmestyi VTT Tiina Lintusen ja FT Anne Heimon toimittama artikkelikokoelma Sisällissodan jäljet. Jos sisällissodan tutkimuksen painopiste on pitkään ollut vahvasti itse sotatapahtumissa, niin sodan muistovuonna julkaistun kirjan artikkelit käsittelevät tapahtumien seurauksia sekä yhteiskunnan ja yksilöiden siirtymistä sodanjälkeiseen arkeen. Kirjoitukset tuovat esille sodan monenlaiset seuraukset niin hävinneen kuin voittaneen osapuolen yhteisöissä, sekä esimerkiksi kouluissa ja historianopetuksessa.
Teksti ja kuvat: Johan Wahlsten. Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri poliittisesta historiasta ja työskentelee tällä hetkellä oppiaineessa projektitutkijana.
