Ihmisyys, toimijuus ja poliittinen historia

Poliittisessa historiassa rakenteiden ymmärrys edellyttää ihmisyyden ja toimijuuden ymmärrystä, miksi-kysymysten etsintää ja niihin vastaamista. Siinä ovat avuksi uteliaisuus, kylmäpäisyys ja empatia. Poliittisen historian tutkijat tarkastelevat mielellään yhteiskunnallista valtaa. Jos vallan rakenteiden kehitystä halutaan ymmärtää, on arvioitava vallan haltijoiden ja tavoittelijoiden sekä vallankäytön toimeenpanijoiden ja kohteiden tekoja ja pyrkimyksiä. Valtasuhteiden tarkastelu kuitenkin edellyttää tutkijalta myös kykyä…

Haastattelussa yliopisto-opettaja Maiju Wuokko

Syksyllä poliittisen historian yliopisto-opettajana aloittanut Maiju Wuokko on erikoistunut talouden ja politiikan suhteisiin, yrityshistoriaan sekä työmarkkinasuhteisiin. Poliittisen historian korkeakouluharjoittelija pääsi haastattelemaan häntä taustastaan, tutkimuksistaan ja suunnitelmistaan. Mistä tulet Turun yliopistolle? Olen kotoisin Espoon Olarista, jossa asun poikani ja puolisoni kanssa. Akateemisessa mielessä tulen Turkuun Helsingin yliopistosta, jossa olen tehnyt maisterin- ja tohtorintutkinnot Suomen ja Pohjoismaiden…

Parhaat aseet elämän surkeuksia vastaan

”Parhaat aseet elämän surkeuksia vastaan: Rohkeus Omapäisyys ja Kärsivällisyys. Rohkeus vahvistaa, omapäisyys on hauskaa ja kärsivällisyys tuo rauhan.” Hermann Hesse Viime kevät heitti koko yhteiskunnan myllerrykseen. Tämä näkyi ja tuntui tietysti myös meillä poliittisessa historiassa. Sekä tutkiminen että opettaminen vaikeutuivat ja totutuilla rutiineilla ei ollutkaan yhtäkkiä mitään tekoa. Kun yliopiston ovet suljettiin, piti opetus pistää…

Taidot ja kiinnostuksen kohteet osaksi tulevaa työelämää: Kokemuksia Turun yliopiston mentorointiohjelmasta

Opintojen lähestyessä loppuaan varmasti enemmän tai vähemmän jokainen valtiotieteilijä kysyy itseltään kysymyksiä liittyen tulevaisuuden tavoitteiden ja työelämän yhteensovittamiseen. Kuinka yhdistän mielenkiinnonkohteeni ja analysointikykyni käytännön taidoiksi työelämässä, ja millaisiin taitoihin tai urapolkuihin kannattaisi tulevaisuudessa panostaa? Työelämää käsittelevissä yliopiston tilaisuuksissa paikalle kutsuttujen puhujien lienee usein vaikea pukea sanoiksi, mitä he konkreettisesti tekevät päivittäin, tai kuvailla esimerkiksi, millaisten…

Poliittisen historian gradu inkeriläisten paluumuutosta ansaitsi yliopiston gradupalkinnon

Turun yliopisto palkitsi lukuvuoden 2018-2019 parhaat pro gradu -tutkielmat 10.6. järjestetyssä tilaisuudessa. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan parhaaksi graduksi valittiin poliittisen historian opiskelijan Ahti Kaisalmen työ Neuvostoliitosta suuntautuvasta paluumuutosta ei tarvitse mitään etukäteisselvityksiä – inkeriläisten paluumuuton käynnistymisen motiivit ja toteutus ulkoasiainministeriössä vuosina 1990-1991. Inkeriläisten paluumuuttoa Suomeen Neuvostoliiton hajoamisen kynnyksellä on tutkittu Suomessa yllättävän vähän, ja Kaisalmen gradu syntyi…

Eurooppalaista tiedustelutoimintaa, Suomen ja Japanin välisiä suhteita sekä menneitä tulevaisuudenkuvia: katsaus oppiaineen tutkijoiden tuoreisiin julkaisuihin

Tieteellisissä vertaisarvioiduissa lehdissä julkaistujen artikkelien lisäksi oppiaineemme tutkijat julkaisevat ja toimittavat ahkerasti laajempia teoksia ja artikkelikokoelmia, jotka saattavat kuitenkin jäädä näkyvyydeltään tieteellisten julkaisujen ja asiantuntijaesiintymisten varjoon. Ohessa tarkastellaan lyhyesti henkilökuntamme viime aikoina toimittamia tai julkaisemia kirjoja. Teokset osoittavat oppiaineemme tutkijoiden monipuoliset tutkimukselliset osaamisalueet ja kiinnostuksen kohteet: kirjat käsittelevät muun muassa Välimeren alueen tiedustelutoimintaa, maailmansotien välistä…

Rääväsuuna Valkoinen talo: Pariisin ilmastosopimuksesta irtautuminen presidentti Donald Trumpin ja Valkoisen talon tiedotuksessa

Poliittisen historian blogi julkaisee opinnäytteisiin perustuvia kirjoituksia oppiaineen eri aihepiireistä. Opinnäytesarjan kolmannessa osassa Meri Leino tarkastelee Yhdysvaltain irtautumista Pariisin ilmastosopimuksesta presidentti Donald Trumpin ja Valkoisen talon tiedottamisen näkökulmasta. “This agreement is less about the climate and the more about other countries gaining a financial advantage over the United States. The rest of the world applauded…

200 vuotta uhkia ja niihin vastaamista – VAME-hanke tuottaa uutta tietoa sisäisen turvallisuuden historiasta

Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineessa on tänä vuonna käynnistetty uusi Muuttuvat uhkakuvat ja valvonnan mekanismit Suomessa (VAME) -tutkimushanke, joka tutkii Suomen sisäistä turvallisuutta autonomian ajasta nykypäivään. Suomalaisia ja kansainvälisiä alkuperäisaineistoja hyödyntävä hanke tuo esiin nykyisen turvallisuuskeskustelun historiattomia piirteitä, tuottaa uutta tutkimustietoa ja tulkintoja sekä edistää alojenvälisyyttä. Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.   Mitä on pidetty suurimpina…

Louis Clerc Aurora-lehdessä: ”Suomi-kuvaa on rakennettu samoilla teemoilla 1960-luvulta lähtien”

”Kun myydään kuvaa kansakunnasta, täytyy ensin luoda kuva kansakunnasta. Mikä on Suomi?” Poliittisen historian professori Louis Clerc kommentoi Suomi-kuvan rakentamisen historiaa, tavoitteita ja nykyisyyttä Turun yliopiston Aurora-lehden numerossa 1/2018. Julkaisemme haastattelun kokonaisuudessaan. Teksti: Maria Vasenkari. Kuva: Hanna Oksanen.   ”Kun myydään kuvaa kansakunnasta, täytyy ensin luoda kuva kansakunnasta. Mikä on Suomi? Mitä on olla suomalainen?…

Uusturkulainen tutkija tentissä: Haastattelussa yliopistonlehtori Johanna Rainio-Niemi

Johanna Rainio-Niemi on poliittisen historian oppiaineen uusin tulokas, jolla on vankka kokemus puolueettomuuden, kylmän sodan ja Itävallan tutkimuksesta. Tuore poliittisen historian yliopistonlehtori päästi korkeakouluharjoittelijan työhuoneeseensa vastaanottoaikojen ulkopuolella kyselemään tyhmiä.                                       Kuka olet ja mitä teet työksesi? Olen Johanna Rainio-Niemi, poliittisen historian yliopistonlehtori Turun yliopistossa elokuusta 2017 alkaen. Olen valmistunut Helsingin yliopistosta ja siellä opiskellutkin…